Takaisin Tulosta

Lisätietoa suomalaisten traumakokemuksista kaksostutkimusten perusteella

Lisätietoa aiheesta
Maarit Piirtola
9.1.2020

Suomalaisten aikuisten kaksoiskohortin 4. seurantakyselyssä (vuosina 2011–12) kerättiin terveys- ja elämäntapatietojen lisäksi myös tietoja henkilöille elämänsä aikana sattuneista poikkeuksellisista ja vakavista tapahtumista. Lomakkeessa kysyttiin muun muassa sitä, oliko (kyllä/ei) vastaaja lapsuudessa tai aikuisuudessa joutunut liikenneonnettomuuteen tai muuhun vakavaan onnettomuuteen, oliko hän kokenut tulipalon tai luonnonmullistuksen tai oliko hän joutunut fyysisen, seksuaalisen tai väkivaltarikoksen uhriksi. Kysymyssarja perustuu Trauma History Screen mittariin «Carlson EB, Smith SR, Palmieri PA ym. Development ...»1. Kyselylomake lähetettiin alun perin 11 766:lle vuosina 1945–1957 syntyneelle henkilölle, ja sen palautti 8 410 henkilöä (3 753 miestä ja 4 657 naista) (vastusprosentti 72 %) «Piirtola M, Kaprio J, Waller K ym. Leisure-time ph...»2. Vastaajien keski-ikä oli 60 vuotta (vaihteluväli 53–67 vuotta) ja vastaajista 51 % raportoi olevansa työelämässä. Vuonna 1981 vastaajien formaalisten koulutusvuosien keskiarvo oli 8,7 vuotta.

Saatujen vastausten perusteella joka 3. vastaaja (35 % miehistä ja 31 % naisista) oli kokenut siihenastisen elämänsä aikana vähintään yhden vakavan tai traumaattisen elämäntapahtuman. Suurin osa (67 %) trauman kokeneista henkilöistä oli koko elämänsä aikana kokenut vain yhden trauman, ja traumoista valtaosa (71 %) oli sattunut aikuisuudessa. Raportoidut yleisimmät traumaluokat erosivat miehillä ja naisilla sekä lapsuudessa että aikuisuudessa. Miehillä yleisin lapsuudenaikainen trauma oli muun kuin liikenneonnettomuuden aiheuttama onnettomuus (4 % miehistä) ja naisilla seksuaalinen hyväksikäyttö (3,5 % naisista). Seuraavaksi eniten lapsuudessa raportoitiin fyysisen väkivallan uhriksi joutumista (3,8 % miehistä) ja tulipalon tai muun luonnonmullistuksen kokemista (3,4 % naisista). Aikuisiässä miehillä esiintyi eniten erilaisia onnettomuuksia ja naisilla seksuaalista tai fyysistä väkivaltaa. Miesten yleisin trauma oli liikenneonnettomuus (12 % miehistä) ja naisten seksuaalinen väkivalta (11 % naisista). Toiseksi eniten miehet raportoivat aikuisuudessa muun kuin liikenneonnettomuuden (12 %) ja naiset fyysisen väkivallan (8 %) uhriksi joutumisen. Seksuaalista hyväksikäyttöä raportoi lapsuudessa 0,6 % miehistä ja 3,5 % naisista, kun sen osuus aikuisuudessa oli 0,7 % miehillä ja 11 % naisilla.

2 % (n = 176) kyselyn palauttaneista 8 410 henkilöstä jätti vastaamatta yhteenkään sattuneeseen vakavaan elämäntapahtumaan. Elämäntapahtumakysymykseen vastaamattomien henkilöiden lukumäärässä ei ollut eroa sukupuolien välillä. Alkuperäisen kaksoskohortin kokonaiskuolleisuuden tai syöpäsairastuvuuden ei ole todettu eroavan suomalaisesta väestöstä «Kaprio J. The Finnish Twin Cohort Study: an update...»3, «Skytthe A, Harris JR, Czene K ym. Cancer Incidence...»4.

Viite: Piirtola M, Kaprio J, Korhonen T. Suullinen tiedonanto 2019

Kirjallisuutta

  1. Carlson EB, Smith SR, Palmieri PA ym. Development and validation of a brief self-report measure of trauma exposure: the Trauma History Screen. Psychol Assess 2011;23:463-77 «PMID: 21517189»PubMed
  2. Piirtola M, Kaprio J, Waller K ym. Leisure-time physical inactivity and association with body mass index: a Finnish Twin Study with a 35-year follow-up. Int J Epidemiol 2017;46:116-127 «PMID: 26979986»PubMed
  3. Kaprio J. The Finnish Twin Cohort Study: an update. Twin Res Hum Genet 2013;16:157-62 «PMID: 23298696»PubMed
  4. Skytthe A, Harris JR, Czene K ym. Cancer Incidence and Mortality in 260,000 Nordic Twins With 30,000 Prospective Cancers. Twin Res Hum Genet 2019;22:99-107 «PMID: 31020942»PubMed