REDUCE-IT-tutkimukseen «Bhatt DL, Steg PG, Miller M ym. Cardiovascular Ris...»1 otettiin 8 179 potilasta, joilla oli joko todettu valtimosairaus ja vähintään 45 vuoden ikä (71 % osallistujista) tai diabetes, vähintään 1 lisäriskitekijä ja vähintään 50 vuoden ikä (29 %). Muina sisäänottokriteereinä oli plasman triglyseridipitoisuus 1,52–5,63 mmol/l (tutkimuksen kestäessä alaraja nostettiin 2,26 mmol/l:ksi; mediaani 2,4 mmol/l), käynnissä oleva statiinihoito ja LDL-kolesterolipitoisuus 1,06–2,59 mmol/l).
Sokkoutettuna, satunnaistettuna interventiona oli puhdistettu, stabiili eikosapentaeenihappovalmiste (EPA) (icosapent ethyl) 2 g kahdesti vuorokaudessa tai lumevalmiste, joka sisälsi mineraaliöljyä. Hoidon keston mediaani oli 4,9 vuotta. Ensisijainen päätepiste oli yhdistelmä seuraavista: kardiovaskulaarinen kuolema, ei-fataali sydäninfarkti, ei-fataali aivohalvaus, sepelvaltimoiden revaskularisaatio tai epästabiili angina pectoris.
1 vuoden hoidon jälkeen plasman triglyseridipitoisuus pieneni EPA-ryhmässä 18,3 % (0,44 mmol/l) ja suureni lumeryhmässä 2,2 % (0,05 mmol/l). LDL-kolesterolipitoisuus suureni EPA-ryhmässä 3,1 % (0,05 mmol/l) ja lumeryhmässä 10,2 % (0,18 mmol/l).
Ensisijainen päätepistetapahtuma todettiin 17,2 %:lla EPA-ryhmässä ja 22,0 %:lla lumeryhmässä. Tämä merkitsi 25 %:n vähenemää (vaarasuhde 0,75, 95 % luottamusväli 0,68–0,83, P < 0,001, NNT = 21). Kaikki primaarisen päätepisteen osatekijät vähenivät merkitsevästi, muun muassa kardiovaskulaarikuolleisuus 20 %. Kokonaiskuolleisuus oli EPA-ryhmässä 6,7 % ja lumeryhmässä 7,6 %, mikä ei ollut tilastollisesti merkitsevä ero.
Ryhmät eivät eronneet vakavien tai hoidon keskeytykseen johtaneiden haittatapahtuminen suhteen. EPA-ryhmässä oli enemmän eteisvärinää (5,3 vs. 3,9 %), sairaalahoitoja eteisvärinän tai -lepatuksen vuoksi (3,1 vs. 2,9 %) ja vakaviksi luokiteltuja verenvuotoja (2,7 vs. 2,1 %), mutta ei kallonsisäisiä vuotoja. Fataaleja verenvuotoja ei ollut kummassakaan ryhmässä.
Samansuuntainen suotuisa tulos EPA-hoidossa on aiemmin saatu japanilaisessa väestössä tehdyssä JELIS-tutkimuksessa «Yokoyama M, Origasa H, Matsuzaki M ym. Effects of ...»2, jossa osallistujat saivat satunnaistetusti pientä annosta statiinia ja EPAa tai pelkkää statiinia. Tässä tutkimuksessa ei-fataaleja sepelvaltimotautitapahtumia oli merkitsevästi vähemmän EPA- kuin kontrolliryhmässä. Tutkimus ei ollut sokkoutettu, ja EPA-annos oli 1,8 g/vrk eli pienempi kuin REDUCE-IT-tutkimuksessa, mutta tämän annoksen on osoitettu johtavan vastaavanlaisiin EPAn plasmapitoisuuksiin kuin 4 g/vrk länsimaisessa väestössä.