Klassisessa artikkelissa «Abrams PH, Griffiths DJ. The assessment of prostat...»1 117 yli 55-vuotiasta miestä arvioitiin eturauhasen aiheuttaman obstruktion takia mittaamalla samanaikaisesti detrusorin paine ja virtsan virtaama. Puolet potilaista voitiin luokitella obstruktiivisiin tai ei-obstruktiivisiin pelkän virtaaman avulla. 2/3 voitiin luokitella maksimivirtaaman ja vastaavan detrusorpaineen avulla. 1/3:lla obstruktio pystyttiin arvioimaan vain tarkastelemalla koko virtsaustapahtuman aikaista painevirtaamakäyrää.
Jäännösvirtsan todettiin olevan enemmän osoitus huonosta rakon toiminnasta kuin virtsantulon esteestä. Niin kutsutulla Abrams–Griffiths-nomogrammilla voidaan luokitella potilaat kolmeen luokkaan: obstruktio, välialue, ei-obstruktio.
Abrams–Griffiths-nomogrammin on yleisesti korvannut ICS eli International Continence Society -nomogrammi, jossa niin kutsuttu välialue on kapeampi «Griffiths D, Höfner K, van Mastrigt R ym. Standard...»2, «Abrams P, Griffiths D, Buzelin JM ym. The urodynam...»3. ICS-nomogrammissa on myös kolme luokkaa: obstruktio, välialue ja ei-obstruktiota (normaalialue).
1 271 miestä (keski-ikä 66,5 vuotta, vaihteluväli 45–88) oli mukana prospektiivisessa monikeskustutkimuksessa «Reynard JM, Yang Q, Donovan JL ym. The ICS-'BPH' S...»4. Tutkittiin oirepisteet, virtsauspäiväkirja, virtaama ja paine-virtaustutkimus. 933 potilaalla voitiin painevirtauskäyrä arvioida ja luokitella Schäferin nomogrammin perusteella: 165 (17,5 %) ei obstruktiota (Schäfer-luokka 0), 205 (22,3 %) lievä obstruktio (Schäfer-luokka 1) ja 563 (60,2 %) obstruktio (luokka 2–6). Korrelaatio oireiden ja objektiivisten mittareiden (maksimivirtaaman, jäännösvirtsan ja virtsamäärä) välillä oli huono. Potilaat virtsasivat poliklinikalla suurempia kertamääriä kuin kotona (ero keskimäärin 48 ml). Maksimivirtaama korreloi negatiivisesti obstruktion asteeseen (Spearman-indeksi -0,3, p < 0,001).
Maksimivirtaama oli merkittävästi matalampi niillä, joilla oli obstruktio verrattuna niihin, joilla ei ollut (keskimäärin 9,7 ml/s vs 12,6 ml/s, p < 0,001). Kun arvioitiin maksimivirtaaman diagnostista arvoa obstruktion suhteen, saatiin maksimivirtaama alle 10 ml/s arvolla spesifisyys 70 %, positiivinen ennustearvo 70 % ja sensitiivisyys 47 %. Kun maksimivirtaama oli alle 15 ml/s, oli spesifisyys 38 %, positiivinen ennustearvo 67 % ja sensitiivisyys 82 %. Jos virtaamatutkimuksen virtsamäärä oli alle 150 ml, oli obstruktion todennäköisyys 72 %. Jos virtsamäärä oli yli 150 ml, oli obstruktion todennäköisyys 56 %.
Kommentti: Hyvät katsaukset aiheesta, ks. «McGuire EJ. The role of urodynamic investigation i...»5, «Abrams P, Griffiths D, Buzelin JM ym. The urodynam...»3.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: