Suositukset aakkosissa


= Uusi tai merkittävästi päivitetty
= Suppeammin päivitetty

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö
1. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret)
ADHD on toimintakykyä heikentävä tavallinen häiriö, jonka keskeiset oireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Hoidon on oltava riittävän pitkäjänteistä.
Viimeisin päivityspvm: 8.10.2013
1. julkaisupvm: 4.11.2007
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
2. Aivoinfarkti
Aivoinfarkteista suurin osa on ehkäistävissä kohtamalla keskeiset riskitekijät: kohonnut verenpaine, tupakointi, keskivartalolihavuus, diabetes, eteisvärinä ja dyslipidemiat. Sairastuneiden tehokkaalla hoidolla voidaan vähentää huomattavasti sairauden aiheuttamaa vammaisuutta.
Viimeisin päivityspvm: 11.1.2011
1. julkaisupvm: 15.10.2006
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
3. Aivovammat
Aivovammapotilas on tutkittava nopeasti ja huolellisesti. Häntä on tarkkailtava ja löydökset tulee kirjata aluksi tunnin välein. Perustutkimusten jälkeen potilas lähetetään tarvittaessa keskussairaalaan tai yliopistosairaalan neurokirurgian yksikköön.
Viimeisin päivityspvm: 16.12.2008
1. julkaisupvm: 7.4.2003
PDF Tiivistelmä
4. Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta
Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta on yleinen, krooninen ja useimmiten etenevä sairaus, jonka perimmäinen syy on tuntematon. Joissakin tapauksissa hoidoksi riittää hoitosukka, mutta vakavammat tapaukset vaativat myös muita hoitoja, kuten laskimonsisäisiä tai kirurgisia hoitoja.
Viimeisin päivityspvm: 11.3.2010
1. julkaisupvm: 27.3.2003
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
5. Alaraajojen tukkiva valtimotauti
Alaraajojen tukkiva valtimotauti on kroonisen alaraajaiskemian (hapenpuutteen) tärkein syy. Katkokävely on oireena hankala mutta vaaraton - mutta usein merkki yleistyneestä valtimotaudista. Kriittinen iskemia johtaa hoitamattomana usein raajan menetykseen ja siihen liittyy usein suuri kuolleisuus.
1. julkaisupvm: 12.5.2010
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
6. Alaselkäsairaudet
Alaselkäkipu on tavallinen vaiva; kahdeksan kymmenestä aikuisesta tuntee alaselkäkipuja elämänsä aikana. Osa alaselän vaivoista vaatii pikaista lääkärin hoitoa, mutta valtaosa paranee itsekseen tai lääkityksellä muutamassa viikossa.
Viimeisin päivityspvm: 16.6.2008
1. julkaisupvm: 1.10.1998
PDF Tiivistelmä Potilaalle
7. Alkoholiongelmaisen hoito
Alkoholiongelma on eräs yhteiskunnan merkittävistä terveysuhkista. Lyhytneuvonta (mini-interventio) on tehokas tapa vaikuttaa alkoholinkäyttöön ja ehkäistä alkoholin aiheuttamia haittoja. Alkoholiongelmaan kietoutuu potilaan koko elämänpiiri, joten hoidonkin on oltava kokonaisvaltaista.
Viimeisin päivityspvm: 7.2.2011
1. julkaisupvm: 11.4.2005
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Luentomateriaali2 Verkkokurssi Potilaalle Potilaalle PDF
8. Astma
Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, jonka tavallisimpia oireita ovat yskä, limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. Astmaoireet ovat usein vaihtelevia ja joskus kohtausmaisia. Hoidon tavoitteena ovat oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen.
Viimeisin päivityspvm: 24.9.2012
1. julkaisupvm: 6.10.2000
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
9. Atooppinen ekseema
Atooppinen ekseema (atooppinen ihottuma, atooppinen dermatiitti, atooppinen taiveihottuma, taiveihottuma, maitorupi) on yleinen, krooninen, kutinaa aiheuttava, tulehduksellinen ihosairaus. Hoidon kulmakivenä on omahoito.
1. julkaisupvm: 3.2.2009
PDF Tiivistelmä Potilaalle
10. Crohnin tauti
Crohnin tauti on krooninen tulehduksellinen suolistosairaus. Hoidon tavoitteita ovat oireettomuus, remissio ilman kortikosteroidilääkitystä sekä komplikaatioiden ja taudin uusiutumisen esto. Hoito määräytyy taudin vaikeusasteen mukaan.
Viimeisin päivityspvm: 2.5.2011
1. julkaisupvm: 17.5.2005
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
11. Depressio
Masennus on keskeinen kansanterveysongelma, josta kärsii noin 5 prosenttia suomalaisista. Keskeisiä hoitomuotoja ovat masennuslääkkeet ja vaikuttaviksi osoitetut psykoterapiat. Perus- ja työterveyshuollolla on keskeinen rooli niin depression tunnistamisessa kuin hoidossa.
Viimeisin päivityspvm: 11.10.2013
1. julkaisupvm: 10.3.2004
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle
12. Diabeetikon jalkaongelmat
Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat (esimerkiksi haavat ja amputaatiot) ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma ja sairauskulujen aiheuttaja. Noin puolet nilkan yläpuolisista amputaatioista tehdään Suomessa diabeetikoille.
1. julkaisupvm: 29.6.2009
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
13. Diabeettinen nefropatia
Noin 20-30 prosentilla tyypin 1 diabeetikoista havaitaan mikroalbuminuriaa (virtsaan alkaa erittyä hiukan valkuaista) taudin kestettyä 15 vuotta. Tyypin 2 diabetesta sairastavilla mikroalbuminuriaa esiintyy yleisesti jo taudin toteamisen aikaan. Pitkäkestoinen, eri riskitekijöihin kohdistuva kokonaisvaltainen intensiivinen hoito ehkäisee nefropatian etenemistä.
1. julkaisupvm: 24.9.2007
PDF Tiivistelmä Potilaalle
14. Diabeettinen retinopatia
Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta, ja määrä lisääntyy nopeasti. Diabeteksen hyvä hoitotasapaino on paras keino ehkäistä retinopatian (silmän verkkokalvosairauden) syntyä. Oikein ajoitettu hoito vähentää näön heikkenemisen vaaraa.
1. julkaisupvm: 12.6.2006
PDF Tiivistelmä Verkkokurssi Potilaalle
15. Diabetes
Diabetesta sairastaa jo yli puoli miljoonaa suomalaista ja määrä on lisääntymässä nopeasti myös nuorempien ikäluokkien keskuudessa. Diabeteksen hoidon tavoitteena on ehkäistä lisäsairauksia ja taata potilaan oireettomuus sekä hyvä elämänlaatu. Omahoidolla on diabeteksen hoidossa keskeinen rooli.
Viimeisin päivityspvm: 12.9.2013
1. julkaisupvm: 17.5.2007
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
16. Downin oireyhtymä
Downin oireyhtymä on yleisin kehitysvammaisuuden geneettinen syy. Se johtuu noin 95 prosentissa tapauksista ylimääräisestä kromosomista 21 hedelmöityneessä munasolussa. Downin oireyhtymään liittyy hyvin eritasoisia kehityshäiriöitä. Lapsen kehitys on yksilöllistä, ja kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti.
Viimeisin päivityspvm: 23.12.2010
1. julkaisupvm: 21.10.2004
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
17. Dyslipidemiat
Dyslipidemioiden (veren rasva-arvojen) hoidolla pyritään ehkäisemään valtimosairauksia. Hoito perustuu aina elämäntapamuutoksiin: terveellinen ravinto, säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus, liiallisen stressin välttäminen ja riittävä lepo ja uni sekä ylipainoisilla laihduttaminen. Jos elämäntapamuutokset eivät riitä, lääkehoitoa tarvitaan rinnalle, tavanomaisimmin statiineja.
Viimeisin päivityspvm: 8.4.2013
1. julkaisupvm: 5.8.2004
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Luentomateriaali2 Luentomateriaali3 Potilaalle Potilaalle PDF
18. Elvytys
Hoitosuositus pohjautuu kansainvälisiin elvytyssuosituksiin, jotka julkaistiin lokakuussa 2010. Tavoitteena on taata tehokas ja laadukas peruselvytys eli painelu-puhalluselvytys ja mahdollisimman varhainen defibrillaatio neuvovalla laitteella sekä hoitolaitoksissa että muualla.
Viimeisin päivityspvm: 21.2.2011
1. julkaisupvm: 15.4.2002
PDF Tiivistelmä Verkkokurssi Potilaalle Potilaalle PDF
19. Elvytys (vastasyntynyt)
Jokaisen vastasyntyneen vointi tulee arvioida heti syntymän jälkeen, ja elvytys on tarvittaessa aloitettava viivyttelemättä.Vastasyntyneen elvytykseen kuuluvat stimuloinnin lisäksi hengityksen avustaminen sekä paineluelvytys ja muu verenkierron tukihoito. Elvytystaidon oppimiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan säännöllistä koulutusta.
Viimeisin päivityspvm: 29.11.2011
1. julkaisupvm: 25.3.2008
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1
20. Ennenaikainen synnytys
Synnytyksellä tarkoitetaan sikiön syntymistä, kun raskausviikko 22 on täyttynyt tai 500 gramman syntymäpaino on saavutettu. Synnytys on ennenaikainen, jos se tapahtuu ennen 37 täyttä raskausviikkoa.
1. julkaisupvm: 10.1.2011
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
21. Epilepsiat (aikuiset)
Epilepsiat ovat monimuotoinen neurologinen sairausryhmä, jossa mahdollisimman tarkka diagnoosi on hyvän hoidon edellytys. Hoidon tavoitteena on kohtauksettomuus ilman merkittäviä haittavaikutuksia.
Viimeisin päivityspvm: 3.2.2014
1. julkaisupvm: 24.11.2008
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
22. Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset)
Lapsuusiän epilepsiat ovat syiltään, oireiltaan ja ennusteeltaan monimuotoinen neurologinen sairausryhmä. Lääkehoidon valinta riippuu epilepsiatyypistä. Hoidon tavoitteena on kohtauksettomuus ja lapsen kasvun, kehityksen ja toimintakyvyn tukeminen.
Viimeisin päivityspvm: 10.6.2013
1. julkaisupvm: 7.6.2007
PDF Tiivistelmä Potilaalle
23. Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)
Pitkittynyt epileptinen kohtaus (status epilepticus) on hengenvaarallinen hätätilanne, joka vaatii välitöntä hoitoa. Yli viisi minuuttia kestänyttä epileptistä kohtausta on hoidettava kuten uhkaavaa status epilepticusta. Status epilepticuksen ilmaantuvuutta voidaan vähentää epilepsian tehokkaalla hoidolla.
Viimeisin päivityspvm: 12.10.2009
1. julkaisupvm: 14.6.2005
PDF Tiivistelmä
24. Epävakaa persoonallisuus
Epävakaa persoonallisuus on vaikea, potilaan toimintakykyä merkittävästi heikentävä häiriö, joka kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää laajasti. Epävakaan persoonallisuuden keskeisiä oireita ovat tunne-elämän epävakaus, käyttäytymisen säätelyn häiriö ja alttius vuorovaikutussuhteiden ongelmiin. Hoidossa käytetään psykoterapeuttisia menetelmiä, joita voidaan yhdistää muihin hoitomuotoihin.
1. julkaisupvm: 9.3.2008
PDF Tiivistelmä Potilaalle
25. Eteisvärinä
Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Iän ohella merkittävimmät eteisvärinälle altistavat tekijät ovat kohonnut verenpaine, sydänsairaudet, diabetes ja liikapaino. Hoito valitaan yksilöllisesti huomioiden potilaan perussairaudet ja rytmihäiriön aiheuttamat oireet.
Viimeisin päivityspvm: 14.2.2014
1. julkaisupvm: 22.11.2005
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
26. Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu
Eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa suurenevat eturauhasen glandulaariset osat ja stroomaosat. Suurentuma ahtauttaa virtsaputkea aiheuttaen virtsankulun esteen ja virtsaamisoireita. Hyvänlaatuinen liikakasvu yleistyy iän myötä. Useimmiten potilaita hoidetaan lääkkeillä.
Viimeisin päivityspvm: 22.3.2012
1. julkaisupvm: 15.1.1999
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
27. Eturauhassyöpä
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Eturauhassyöpään sairastuvien keski-ikä on 71 vuotta.
Viimeisin päivityspvm: 14.11.2007
1. julkaisupvm: 15.7.1999
PDF Tiivistelmä Potilaalle
28. Glaukooma
Glaukooma on näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa sairaudelle tyypillisiä vaurioita papillaan, hermosäiekerrokseen ja näkökenttään. Yli 50-vuotiailla glaukooman esiintyvyys on noin 1,5 prosenttia, ja se kasvaa iän myötä. Glaukooman hoidon tarkoituksena on estää näkövammaisuutta.
Viimeisin päivityspvm: 13.3.2007
1. julkaisupvm: 3.10.2002
PDF Tiivistelmä Potilaalle
29. Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet
Suun äkillisistä infektioista pääosa on suun normaalin mikrobiston aerobisten ja anaerobisten bakteerien aiheuttamia sekainfektioita. Niistä valtaosa on hammasperäisiä. Mikrobilääkeprofylaksi on aiheellinen aina ennen infektoituneen alueen kirurgisia toimenpiteitä. Se annetaan kerta-annoksena tuntia ennen toimenpidettä.
1. julkaisupvm: 27.5.2011
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
30. Hengitysvajaus (äkillinen)
Äkillinen hengitysvajaus on elintoimintahäiriö, jossa happeutumisen häiriö, hiilidioksidin kertyminen tai hengitystyö lisääntyy ja vaatii hoitotoimenpiteitä. Alkuvaiheen hoitona käytetään naamarihengitystä. Elintoimintojen häiriöt voivat edellyttää jatkohoitona intubaatiota ja mekaanista ventilaatiota.
1. julkaisupvm: 5.5.2006
PDF Tiivistelmä
31. Huumeongelmaisen hoito
Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä uhkia terveydelle. Huumeiden käyttö on usein sekakäyttöä. Hoidossa ja haittojen ehkäisyssä tarvitaan ennakkoluulotonta, neutraalia ja tuomitsematonta otetta.
Viimeisin päivityspvm: 5.9.2012
1. julkaisupvm: 28.1.2006
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle
32. Ihon bakteeri-infektiot
Ihon bakteeri-infektioista tyypillisimpiä ovat ruusu, selluliitti, märkärupi, karvatupen suun tulehdus, paise, kynsivallintulehdus ja borrelioosi. Osa ihon bakteeri-infektioista hoituu paikallishoidolla, mutta joissakin tapauksissa myös antibioottikuuri on tarpeen.
Viimeisin päivityspvm: 8.11.2010
1. julkaisupvm: 1.10.1999
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
33. Jälkiehkäisy
Jälkiehkäisy on raskaudenehkäisyn varamenetelmä, jota käytetään varsinaisen ehkäisyn epäonnistumisen tai suojaamattoman yhdynnän jälkeen. Jälkiehkäisy toteutetaan viivytyksettä siinä terveydenhuollon toimipisteessä, johon asiakas ottaa yhteyttä.
Viimeisin päivityspvm: 10.11.2010
1. julkaisupvm: 15.11.2005
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
34. Kaihi
Harmaakaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Kaihi voidaan hoitaa turvallisesti nykyaikaisilla leikkaustekniikoilla. Yleislääkärin tulee tunnistaa harmaakaihin oireet ja tehdä potilaasta tarvittaessa lähete kaihileikkausarvioon. Silmälääkäri päättää kaihileikkauksen tarpeellisuudesta.
Viimeisin päivityspvm: 16.9.2013
1. julkaisupvm: 25.10.2005
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
35. Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita. Hoidossa on keskeisintä ehkäistä jaksojen uusiutumista.
Viimeisin päivityspvm: 19.6.2013
1. julkaisupvm: 21.10.2008
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
36. Karies (hallinta)
Kariesta hallitaan ensisijaisesti terveellisin elintavoin; säännölliset ruoka-ajat ja monipuolinen ruokavalio suojaavat hampaita reikiintymiseltä. Puhdas hammaspinta ei reikiinny. Hampaat tuleekin puhdistaa joka puolelta kahdesti päivässä fluorihammastahnaa käyttäen.
1. julkaisupvm: 11.2.2009
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
37. Keliakia
Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolivaurion, jossa suolinukka häviää kokonaan tai osittain. Tauti voi ilmaantua missä iässä hyvänsä, mutta valtaosalla se todetaan aikuisena. Keliakian hoito on edelleen gluteeniton ruokavalio.
Viimeisin päivityspvm: 1.11.2010
1. julkaisupvm: 15.1.1997
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
38. Keuhkoahtaumatauti
Keuhkoahtaumataudille (COPD) tyypillisiä piirteitä ovat hitaasti etenevä, pääosin korjaantumaton hengitysteiden ahtauma ja keuhkojen hidastunut uloshengitysvirtaus. Tärkein yksittäinen keuhkoahtaumataudin syy on tupakointi.
Viimeisin päivityspvm: 16.11.2009
1. julkaisupvm: 20.11.1999
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle
39. Keuhkokuume
Keuhkokuumeen keskeisiä oireita ovat yskä, kuume, heikentynyt yleiskunto ja erityisesti vanhuksilla sekavuus ja aiemman sairauden paheneminen. Tärkein taudinaiheuttaja on pneumokokki, johon lääkehoidon tulee aina tehota.
1. julkaisupvm: 3.9.2008
PDF Tiivistelmä Potilaalle
40. Keuhkoputkitulehdus (äkillinen)
Akuutti keuhkoputkitulehdus (bronkiitti) on yleensä virusten aiheuttama ja itsestään ohimenevä tauti, joka ei vaadi mikrobilääkehoitoa. Jos epäillään keuhkokuumetta, se tulee pyrkiä varmistamaan radiologisesti, sillä keuhkokuume vaatii aina mikrobilääkehoidon.
Viimeisin päivityspvm: 17.6.2008
1. julkaisupvm: 1.10.1999
PDF Tiivistelmä Potilaalle
41. Keuhkosyöpä
Tupakointi on keuhkosyövän tärkein riskitekijä: se aiheuttaa 90 % keuhkosyövistä. Tärkeimmät oireet ovat yskä tai sen paheneminen, hengenahdistus, rintakehän kipu, veriyskä, toistuvat keuhkokuumeet, laihtuminen ja väsymys. Tehokkain keino vähentää keuhkosyövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta on tupakoinnin vähentäminen.
Viimeisin päivityspvm: 2.12.2008
1. julkaisupvm: 29.1.2001
PDF Tiivistelmä Potilaalle
42. Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret)
Kielellisessä erityisvaikeudessa (SLI) lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän mukaisten odotusten tasoisesti. Jos epäily viiveestä herää, tulee aloittaa varhaiset tukitoimet ja ohjata lapsi tarkempaan arvioon.
1. julkaisupvm: 18.5.2010
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
43. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset
Kohdunkaulan syöpä on naisten toiseksi yleisin syöpä maailmassa. Suomessa valtakunnalliset joukkotarkastukset (ns. Papa-koe) aloitettiin 1960-luvun alussa. Kohderyhmänä ovat 30-60-vuotiaat naiset. Syövän esiasteita todetaan ja hoidetaan seulonnassa noin 600-800 joka vuosi.
Viimeisin päivityspvm: 14.6.2010
1. julkaisupvm: 22.8.2006
PDF Tiivistelmä Verkkokurssi Potilaalle Potilaalle PDF
44. Kohdunulkoinen raskaus
Fertiili-ikäisen naisen alavatsakipu ja ylimääräinen verinen vuoto ovat aihe epäillä kohdunulkoista raskautta. Akuuttia vatsaa poteva tarvitsee päivystyslähetteen erikoissairaanhoitoon. Hyvässä hoidossa tauti todetaan varhain, jolloin repeämien osuus on alle 5 prosenttia ja leikkaus tehdään 20-35 prosentille.
Viimeisin päivityspvm: 9.1.2012
1. julkaisupvm: 1.11.1998
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle
45. Kohonnut verenpaine
Kohonneella verenpaineella tarkoitetaan tilaa, jossa suurten ja keskisuurten valtimoiden paine on jatkuvasti normaalia korkeampi. Kohonneen verenpaineen alentaminen vähentää muun muassa aivohalvauksen ja sydäninfarktin vaaraa. Elintapamuutokset ja tarvittaessa lääkitys antavat yhdessä parhaan lopputuloksen.
Viimeisin päivityspvm: 27.11.2009
1. julkaisupvm: 24.12.2001
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Verkkokurssi Potilaalle Potilaalle PDF
46. Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa
Synnytystä edeltävä eli antenataalinen kortikosteroidihoito vähentää ennen raskausviikkoa 34+0 syntyneiden keskosten kuolleisuutta ja sairastavuutta. Hoito on tehokkainta, jos se annetaan 1-7 vuorokautta ennen lapsen syntymää.
Viimeisin päivityspvm: 20.5.2009
1. julkaisupvm: 15.5.2000
PDF Tiivistelmä
47. Krooninen alaraajahaava
Krooninen alaraajahaava on yli neljä viikkoa avoinna ollut haava säären tai jalkaterän alueella. Se on yleinen ja väestön ikääntyessä edelleen yleistyvä vaiva, joka tavallisimmin johtuu alaraajojen verenkierron häiriöistä. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä parempia ovat hoitotulokset.
Viimeisin päivityspvm: 10.3.2014
1. julkaisupvm: 17.8.2007
PDF Tiivistelmä Verkkokurssi Potilaalle Potilaalle PDF
48. Kuolevan potilaan oireiden hoito
Palliatiivinen eli oireita lievittävä hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa, kun parantavan hoidon mahdollisuuksia ei enää ole. Palliatiivisen hoidon päämääränä on kuolevan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu muistaen, että kuolema on elämään kuuluva normaali tapahtuma.
Viimeisin päivityspvm: 28.11.2012
1. julkaisupvm: 4.2.2008
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Luentomateriaali2 Luentomateriaali3 Luentomateriaali4 Luentomateriaali5 Potilaalle Potilaalle PDF
49. Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet
Yläraajan rasitussairauksilla tarkoitetaan kyynärvarren, ranteen ja käden kiputiloja, jotka liittyvät liialliseen kuormitukseen. Valtaosa tapauksista parantuu muutamassa viikossa, jos rasitustekijän vaikutus lakkaa. Lääkityksen tavoitteena on kivun turvallinen hoito.
Viimeisin päivityspvm: 10.5.2013
1. julkaisupvm: 14.5.2007
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
50. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkiminen
Kaikilla terveydenhuollon viranomaisilla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen ja nuorisotoimen palveluksessa olevilla on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille aina, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä alle 18-vuotiaaseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Epäilyn edellyttämät somaattiset tutkimukset on syytä keskittää asiaan perehtyneisiin yksiköihin.
Viimeisin päivityspvm: 22.5.2013
1. julkaisupvm: 22.12.2000
PDF Tiivistelmä
51. Laskimotukos ja keuhkoembolia
Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia (veritulppa) syntyvät samalla mekanismilla: tukos aiheutuu suonen seinämän vauriosta, veren hidastuneesta virtauksesta ja lisääntyneestä tukosalttiudesta.Suuri osa syvistä laskimotukoksista on ehkäistävissä.
Viimeisin päivityspvm: 28.6.2010
1. julkaisupvm: 20.4.2004
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
52. Leikkausta edeltävä arviointi
Potilaiden leikkausta edeltävän fyysisen suorituskyvyn arviointi, leikkausriskiä lisäävien tekijöiden tunnistaminen, leikkauskelpoisuutta heikentävien sairauksien optimaalinen hoito ja potilaan asianmukainen informointi edistävät potilaiden toipumista leikkauksesta ja anestesiasta.
1. julkaisupvm: 23.4.2008
PDF Tiivistelmä Potilaalle
53. Lihavuus (aikuiset)
Lihavuus aiheuttaa tai pahentaa monia sairauksia, joita voidaan tehokkaasti ehkäistä ja hoitaa laihduttamalla. Tavoitteena on lihavuuteen liittyvien sairauksien hoito ja ehkäisy, johon usein riittää painon pysyvä pieneneminen 5 prosentilla. Ensisijainen hoitomuoto on elintapaohjaus (elintapahoito), jonka tulee olla suunnitelmallista ja tavoitteellista.
Viimeisin päivityspvm: 13.9.2013
1. julkaisupvm: 10.5.2002
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
54. Lihavuus (lapset)
Lasten ja nuorten lihavuus on viime vuosikymmenien kuluessa yleistynyt. Lasten lihavuuden ehkäisy on ensiarvoisen tärkeää, koska varhainen lihomiseen puuttuminen on helpompaa kuin lihavuuden hoito. Lihavuuden ehkäisy ja lihavan lapsen hoito perustuvat elintapamuutosten tukemiseen.
Viimeisin päivityspvm: 11.10.2013
1. julkaisupvm: 12.9.2005
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Verkkokurssi Potilaalle Potilaalle PDF
55. Liikunta
Liikunta on keskeinen elintapamuoto useiden kansanterveydellisesti tärkeiden pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Terveille aikuisille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa ainakin 2,5 tuntia tai raskasta liikuntaa tunti ja vartti viikossa.
Viimeisin päivityspvm: 27.6.2012
1. julkaisupvm: 12.10.2008
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
56. Lonkkamurtuma
Suomessa tilastoidaan vuosittain noin 7 000 lonkkamurtumaa. Hoitoon kuluu keskimäärin noin 46 vuorokautta, josta leikkaushoitojakson osuus on noin 7 vuorokautta. Lonkkamurtumista yli 90 % tapahtuu kaatumisen seurauksena. Lonkkamurtuman riskiä voidaan vähentää puuttumalla sekä kaatumisriskiä lisääviin että luun lujuutta heikentäviin tekijöihin.
Viimeisin päivityspvm: 10.6.2011
1. julkaisupvm: 23.1.2006
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
57. Lyhentyneen hammaskaaren hoito
Lyhentyneellä hammaskaarella (Shortened Dental Arch, SDA) tarkoitetaan tilannetta, jossa leukaneljänneksestä puuttuvat vähintään molaarit ja enintään premolaarit ja molaarit. Kymmenen vastakkain purevaa hammasparia näyttää riittävän pureskeluun ja tasapainoiseen purentaan sekä subjektiivisesti koettuun hyvään toimintaan.
1. julkaisupvm: 31.1.2013
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
58. MS-tauti
MS-tauti on hajapesäkkeinen keskushermoston sairaus, jonka oireet aiheutuvat joko suoranaisesta hermokudoksen vauriosta tai tulehdusvälittäjäaineiden vaikutuksesta hermosoluihin tulehduspesäkkeessä tai niiden ympäristössä. Oireet riippuvat tulehduspesäkkeiden sijainnista keskushermostossa. Hoitona on lääkehoito ja lääkinnällinen kuntoutus.
Viimeisin päivityspvm: 20.12.2012
1. julkaisupvm: 10.5.2002
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
59. Melanooma
Ihomelanooma on ollut vuosikymmenien ajan nopeimmin yleistyviä syöpiä länsimaissa. Tärkein ihomelanooman riskitekijä on auringon ultraviolettisäteilyn aiheuttama ihon palaminen. Melanoomaksi epäilty muutos on poistettava diagnoosia varten mahdollisimman nopeasti perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa.
Viimeisin päivityspvm: 26.1.2012
1. julkaisupvm: 28.11.2005
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
60. Migreeni
Migreeni jaetaan kahteen päämuotoon, auralliseen ja aurattomaan. Osa migreenipotilaista selviytyy särkynsä kanssa ilman lääkettä tai vain vähäisen särkylääkityksen turvin, toisilta migreenikohtaus vie toimintakyvyn, joten lääkehoitojakin on useita erilaisia. Kohtausten estossa auttaa migreenikohtauksen laukaisevien tekijöiden tunnistaminen.
Viimeisin päivityspvm: 18.9.2008
1. julkaisupvm: 10.5.2002
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle
61. Muistisairaudet
Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairaudet, Lewyn kappale -tauti ja Parkinsonin taudin muistisairaus sekä otsa-ohimolohkorappeumat. Suomessa ilmaantuu vuosittain uusia dementian asteisia muistisairaustapauksia noin 13 000. Merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta.
Viimeisin päivityspvm: 13.8.2010
1. julkaisupvm: 29.3.2006
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Luentomateriaali2 Luentomateriaali3 Luentomateriaali4 Luentomateriaali5 Potilaalle Potilaalle PDF
62. Munasarjasyöpä
Munasarjasyöpä on Suomessa kymmenenneksi yleisin naisten syöpä ja toiseksi yleisin gynekologinen syöpä. Munasarjasyövällä ei ole selviä, spesifisiä oireita. Hoidon perusta on leikkaus, jolla pyritään täydelliseen kasvainmassan poistoon.
Viimeisin päivityspvm: 26.4.2012
1. julkaisupvm: 26.11.2001
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
63. Munuaisvaurio (akuutti)
Aikuisten akuutti munuaisvaurio (acute kidney injury, AKI) on lisääntyvä ongelma väestön ikääntyessä. Riskiä lisäävät korkea ikä, diabetes, yleinen ateroskleroosi, useat lääkehoidot, sydämen vajaatoiminta, miessukupuoli ja munuaisten lieväkin krooninen vajaatoiminta. Akuuttia munuaisvauriota ei voida hoitaa lääkkein.
Viimeisin päivityspvm: 21.1.2014
1. julkaisupvm: 13.8.2009
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
64. Nielutulehdus
Virukset aiheuttavat suurimman osan akuuteista nielutulehduksista. Akuutti nielutulehdus on yleensä lievä ja itsestään parantuva tauti. StrA-nielutulehduksen ensisijainen hoito on penisilliini. Ennen antibioottihoitoa on streptokokki osoitettava nieluviljelyllä tai StrA-pikatestillä.
Viimeisin päivityspvm: 12.3.2013
1. julkaisupvm: 1.10.1999
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
65. Niskakipu
Niskan ja hartioiden kipu on yleinen vaiva. Niskasairauksien riskitekijöitä ovat useat työn fyysiset kuormitustekijät, ikä, naissukupuoli ja ylipaino. Akuutti niskakipu häviää usein ilman erityisiä hoitoja. Ensisijainen kipulääke on parasetamoli.
Viimeisin päivityspvm: 26.10.2009
1. julkaisupvm: 29.8.2002
PDF Tiivistelmä Potilaalle
66. Nivelreuma
Nivelreuman oireet alkavat useimmiten pienistä ja keskisuurista nivelistä. Nopea hoidon aloitus ja tehokas antireumaattinen hoito on keskeistä. Useiden lääkkeiden yhdistelmä on tehokkaampi kuin hoito yhdellä lääkkeellä.
Viimeisin päivityspvm: 18.9.2009
1. julkaisupvm: 1.12.1999
PDF Tiivistelmä Potilaalle
67. Osteoporoosi
Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun lujuuden heikentynen altistaa murtumalle. Osteoporoosia kannattaa ehkäistä varmistamalla kalsiumin ja D-vitamiinin saanti ja harrastamalla liikuntaa. Myös tupakoinnin lopettaminen estää osteoporoosia.
Viimeisin päivityspvm: 11.10.2006
1. julkaisupvm: 20.8.2000
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle
68. Parkinsonin tauti
Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka diagnoosi perustuu ensisijaisesti kliiniseen tutkimukseen. Oireita lievittävän hoidon ja kuntoutuksen tarve arvioidaan taudin aiheuttaman toiminnallisen haitan perusteella.
Viimeisin päivityspvm: 10.9.2010
1. julkaisupvm: 23.1.2006
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
69. Parodontiitti
Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudosten tulehdus on merkittävä kansantauti. Parodontologinen tutkimus tulee tehdä kaikenikäisille säännöllisin väliajoin. Diagnosoitu parodontiitti hoidetaan viipymättä. Vaikuttava hoito on toteutettavissa tehokkaasti lyhyellä aikavälillä.
1. julkaisupvm: 7.6.2010
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
70. Polvi- ja lonkkanivelrikko
Polvi- ja lonkkanivelrikon tärkeimmät vaaratekijät ovat lihavuus, nivelvammat ja raskas fyysinen työ. Nivelrikon lääkehoito on oireita lievittävää. Parantavaa tai taudin etenemistä estävää lääkehoitoa ei ole. Nivelrikon ensisijainen lääke on parasetamoli. Jos sen teho ei riitä, siirrytään tulehduskipulääkkeisiin. Tekonivelleikkaus tehdään, jos nivelrikkokipu ei ole hallittavissa muutoin.
Viimeisin päivityspvm: 22.10.2012
1. julkaisupvm: 23.1.2007
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
71. Psoriaasi (iho ja nivelet)
Psoriaasi on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen immunologinen tulehdustauti. Iho- ja niveloireet ovat valtaosalla potilaista lieviä. Psoriaasin oireita voidaan hoitaa, vaikkei itse tautia voida parantaa. Hoito valitaan aina yksilöllisesti.
Viimeisin päivityspvm: 26.6.2012
1. julkaisupvm: 16.12.2007
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
72. Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD)
Purentaelimistön kiputiloista ja toimintahäiriöistä tavallisimpia ovat leukanivelen äänet, leukanivelten tai purentalihasten kipu, suun rajoittunut avaaminen ja alaleuan liikehäiriöt. TMD-vaivat ovat yleisiä ja hammassäryn jälkeen tavallisin pään alueen kiputila, jonka takia potilas hakeutuu hoitoon. TMD:n hoidon ennuste on yleensä hyvä.
Viimeisin päivityspvm: 25.11.2013
1. julkaisupvm: 9.6.2007
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
73. Päänsärky (lapset)
Satunnainen päänsärky on lapsilla yleistä. Jännityspäänsärky on 12-vuotiailla yhtä yleinen kuin migreeni. Samalla lapsella voi esiintyä monentyyppistä päänsärkyä.Lasten migreenikohtausten ja migreenityyppisten päänsärkyjen hoitoon sopivat ensisijaisina lääkkeinä parasetamoli ja ibuprofeeni.
Viimeisin päivityspvm: 11.6.2010
1. julkaisupvm: 26.8.2003
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
74. Raskaudenkeskeytys
Raskaudenkeskeytys on ihmisen toimin käynnistetty raskauden päättyminen, joka ei ole synnytys ja joka johtaa yhden tai useamman sikiön kuolemaan. Lääkkeellisten keskeytysten osuus on kasvanut; vuonna 2011 se oli noin 89 prosenttia kaikista keskeytyksistä. Suomessa tehdään vuosittain noin 10 500 raskauden keskeytystä.
Viimeisin päivityspvm: 6.2.2013
1. julkaisupvm: 25.9.2001
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
75. Raskausdiabetes
Raskausdiabetes tarkoittaa poikkeavaa glukoosiaineenvaihduntaa, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Raskausdiabetes ilmaantuu yleensä jo ensimmäisen raskauden aikana ja se todetaan glukoosirasituskokeella. Raskausdiabeetikolla on suurentunut riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen.
Viimeisin päivityspvm: 26.6.2013
1. julkaisupvm: 9.6.2008
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
76. Runsaat kuukautisvuodot
Joka kolmas nainen kokee jossain elämänsä vaiheessa kuukautisvuotonsa runsaiksi. Diagnoosi perustuu anamneesiin sekä vuodon määrän ja sen vuodosta aiheutuvan haitan yhdenmukaiseen arviointiin. Hoito aloitetaan yleensä lääkkeellisellä vaihtoehdolla. Ennen kirurgisia toimenpiteitä on syytä kokeilla hormonikierukkaa.
Viimeisin päivityspvm: 27.11.2009
1. julkaisupvm: 9.8.2005
PDF Tiivistelmä Potilaalle
77. Ruoka-allergia (lapset)
Ruokien aiheuttamat oireet alkavat tavallisesti imeväisiässä. Tavallisimmat allergisoivat ruoka-aineet ovat maito ja muna. Hedelmä-, kasvis- ja vilja-allergiat kestävät usein vain puolesta vuodesta yhteen ikävuoteen. Pähkinä-, siemen-, kala- ja äyriäisallergiat jatkuvat pääasiassa aikuisikään. Hoitona on oireita aiheuttavan ruoan määräaikainen välttäminen ja tasapainoinen iänmukainen ruokavalio.
Viimeisin päivityspvm: 24.10.2012
1. julkaisupvm: 17.5.2004
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
78. ST-nousuinfarkti
ST-nousuinfarkti on yleisin sydäninfarkti. Soita hätänumeroon 112 heti, jos ilmaantuu äkillinen voimakas rintakipu, kova hengenahdistus tai tajunnanmenetys.
1. julkaisupvm: 26.9.2011
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
79. Selkäydinvamma
Suurin osa selkäydinvaurioista syntyy erilaisissa liikenne-, putoamis- ja kaatumistapaturmissa. Tapaturmainen selkäydinvamma muuttaa potilaan ja hänen läheistensä elämän usein silmänräpäyksessä. Hoito ja kuntoutus toteutetaan kuvantamistutkimusten ja selkäydinvaurion neurologisen tasodiagnostiikan sekä näihin liittyvien erityispiirteiden pohjalta.
Viimeisin päivityspvm: 18.12.2012
1. julkaisupvm: 22.12.2000
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
80. Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja
Sepelvaltimotautikohtaus vaatii aina nopeaa hoitoa osaavassa hoitopaikassa. Hoidossa on tarpeen arvioida yksilöllisesti, millaisessa vaarassa potilas on, ja valita sen perusteella hoitolinja. Vaaran arviointi pohjautuu oireisiin ja esitietoihin, kliiniseen tutkimukseen, EKG-muutoksiin ja sydänlihasmerkkiainemäärityksiin.
Viimeisin päivityspvm: 28.4.2009
1. julkaisupvm: 12.3.2003
PDF Tiivistelmä Potilaalle
81. Sepsis (aikuiset)
Sepsis on tavallinen erikoissairaanhoidon ongelma, johon liittyy suuri kuolleisuus ja resurssien tarve. Sepsiksen varhainen toteaminen ja systemaattisen hoidon ripeä aloittaminen parantavat ennustetta.
Viimeisin päivityspvm: 2.1.2014
1. julkaisupvm: 30.5.2005
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
82. Siedätyshoito
Siedätyshoito on pistoksina tai kielen alle laitettavina tabletteina annettavaa pitkäaikaista hoitoa, jolla pyritään kasvattamaan elimistön sietokykyä allergiaa aiheuttavaa ainetta kohtaan. Näin allergiaa sairastavan oireet vähenevät, hän tarvitsee vähemmän lääkkeitä ja hänen elämänlaatunsa paranee.
Viimeisin päivityspvm: 9.11.2011
1. julkaisupvm: 10.5.2002
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
83. Sieni-infektiot ihossa, hiuksissa ja kynsissä
Epäily sieni-infektiosta on tavallinen ongelma potilastyössä. Ihon, hiusten ja kynsien sieni-infektioista valtaosan aiheuttavat silsasienet (dermatofyytit). Tavallisin ihon sieni-infektioista on varvasvälisilsa (tinea pedis), mutta sieni-infektio voi esiintyä missä tahansa iholla, myös hiuspohjassa.
Viimeisin päivityspvm: 12.3.2010
1. julkaisupvm: 22.11.2000
PDF Tiivistelmä
84. Sivuontelotulehdus
Äkillinen bakteerien aiheuttama sivuontelotulehdus kehittyy yleensä flunssan seurauksena. Sivuontelo-oireita voidaan helpottaa oireenmukaisella hoidolla (kipulääke, nenää avaava lääkitys). Antibioottilääkitystä käytetään vain bakteerien aiheuttamassa sivuontelotulehduksessa ja tällöin suositaan ensisijaisia mikrobilääkkeitä (amoksisilliini, penisilliini, doksisykliini).
Viimeisin päivityspvm: 10.6.2013
1. julkaisupvm: 1.10.1999
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
85. Skitsofrenia
Skitsofrenia on vakava, monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella tunnistamisella ja varhain aloitetulla hoidolla. Skitsofrenian hoito perustuu pitkäjänteiseen, luottamukselliseen hoitosuhteeseen, psykoosilääkitykseen sekä psykososiaalisiin hoito- ja kuntoutustoimenpiteisiin.
Viimeisin päivityspvm: 14.2.2013
1. julkaisupvm: 24.12.2001
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Luentomateriaali2 Verkkokurssi Potilaalle Potilaalle PDF
86. Sukupuolitaudit
Sukupuolitaudit jaetaan yleisvaarallisiin (kuppa), ilmoitettaviin (klamydia, tippuri, HIV-infektio, hepatiitti B ja C, sankkerit) ja muihin (kondyloomat ja genitaaliherpes). Klamydia, kondylooma ja genitaaliherpes ovat Suomessa yleisimpiä sukupuoliteitse tarttuvia tauteja. Harvinaisemmat tippuri- ja kuppatartunnat saadaan usein ulkomailla.
1. julkaisupvm: 30.6.2010
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
87. Suusyöpä
Suusyövällä tarkoitetaan kielen, huulen ja suun muun limakalvon syöpiä. Tärkeimmät vaaratekijät ovat tupakointi, alkoholinkäyttö, HPV-infektio ja huulisyövän osalta ultraviolettisäteily. Suusyöpä on alkuvaiheessaan vähäoireinen, ja lähettää jo varhain etäpesäkkeitä. Varhainen tunnistus ja hoito parantavat suusyövän ennustetta ja potilaan kuntoutumista, joten suun limakalvojen tarkastuksen tulisi sisältyä jokaiseen suun tarkastukseen.
Viimeisin päivityspvm: 9.1.2012
1. julkaisupvm: 16.12.2002
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
88. Sydäninfarktin diagnostiikka
Puristava rintakipu on sydäninfarktin tyyppioire, mutta erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä pääasiallinen oire voi olla hengenahdistus tai yleistilan heikkeneminen. 2000-luvulla tyypillinen sydäninfarktipotilas on iäkäs nainen. Sydäninfarktin diagnoosi perustuu oireisiin, kliiniseen taudinkuvaan ja EKG-löydöksiin.
Viimeisin päivityspvm: 3.1.2014
1. julkaisupvm: 22.12.2000
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
89. Syömishäiriöt (lapset ja nuoret)
Syömishäiriöt ovat sekä ruumiin että psyyken sairauksia. Aluksi hoito kohdistuu ravitsemustilan ja somaattisen tilanteen korjaamiseen. Tutkimuksessa ja hoidossa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Varhainen hoitoon pääsy ja aktiivinen hoito-ote liittyvät parempaan ennusteeseen.
Viimeisin päivityspvm: 20.8.2009
1. julkaisupvm: 29.4.2002
PDF Tiivistelmä Potilaalle
90. Säärimurtumat
Sääriluun varren murtuma aiheutuu monesti kaatumisesta, putoamistapaturmasta tai liikenneonnettomuudesta. Murtumista 58 % vaati eriasteisia operatiivisia toimenpiteitä: ydinnaulausta, sulkeista reduktiota ja kipsiä, ulkoista kiinnitystä, levy- ja ruuvikiinnitystä tai muuta kirurgiaa. Myös tavalliseen säärimurtumaan liittyy aina vakavien komplikaatioiden kuten lihasaitiopaineoireyhtymän, syvän laskimotukoksen ja rasvaembolian riski.
Viimeisin päivityspvm: 8.9.2011
1. julkaisupvm: 4.3.2004
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
91. Tahdistinhoito
Tahdistinhoitoa tarvitaan hitaan sydämensykkeen, sydämen vajaatoiminnan ja rytmihäiriöiden hoidossa. On tärkeää tunnistaa myös ajoittainen hidaslyöntisyys. Tahdistimen yksilöllinen ohjelmointi on tärkeätä vaikutuksen optimoimiseksi ja haittojen välttämiseksi. Tahdistinhoidon rinnalle tarvitaan usein myös lääkitystä.
1. julkaisupvm: 30.1.2010
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
92. Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt
Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt ovat melko tavallisia, kaikenikäisillä esiintyviä mielenterveyden häiriöitä, jotka tulee tunnistaa kaikkialla terveydenhuollossa. Pitkäaikaisen stressihäiriön ensisijainen hoitomuoto on psykoterapia, toissijainen masennuslääkitys.
1. julkaisupvm: 24.8.2009
PDF Tiivistelmä Potilaalle
93. Tulehduskipulääkkeet
Tulehduskipulääkkeitä käytetään Suomessa runsaasti. Tulehduskipulääkkeisiin liittyvät haitat ovat yksi yleisimmistä sairaalahoitoa vaativista lääkehaitoista. Tulehduskipulääke - myös reseptittä myytävä - voi aiheuttaa vakavia, jopa kuolemaan johtavia haittavaikutuksia. Kipulääkitystä on harkittava tapauskohtaisesti vaivan luonteen mukaan.
Viimeisin päivityspvm: 20.1.2009
1. julkaisupvm: 15.5.2000
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle
94. Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus, joka lisää kuolleisuutta ja sairastavuutta. Vieroitushoidolla voidaan auttaa monia potilaita. Tupakoinnin lopettaminen vaatii keskimäärin 3 - 4 yritystä. Relapsi ei tarkoita lopullista epäonnistumista.
Viimeisin päivityspvm: 19.1.2012
1. julkaisupvm: 13.12.2002
PDF Tiivistelmä Verkkokurssi Potilaalle Potilaalle PDF
95. Unettomuus
Unettomuus on yleinen ongelma, joka vaatii hoitoa. Pitkittyessään unettomuus lisää monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua. Unettomuutta hoidetaan omatoimisella unihuollolla sekä tarvittaessa lyhytkestoisella lääkehoidolla. Lääkehoitoa ei tarvita, jos nukahtamis- tai univaikeuksista huolimatta herää aamulla virkeänä ja kokee elämänlaatunsa hyväksi.
1. julkaisupvm: 23.8.2008
PDF Tiivistelmä Potilaalle
96. Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)
Obstruktiivinen uniapnea tarkoittaa hengitysilmavirtauksen rajoittumista tai estymistä, joka johtuu ylähengitysteiden ahtautumisesta unen aikana. Hoitokeinoja ovat elämäntapahoidot, uniapneakisko, CPAP-hoito tai leikkaus.
1. julkaisupvm: 22.11.2010
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
97. Viisaudenhammas
Viisaudenhampaisiin liittyvä keskeinen ongelma on vaillinainen puhkeaminen ja siihen liittyvät oireet, kuten paikallinen tulehdus. Viisaudenhampaan poiston oikea ajoitus on tärkeää. Viisaudenhampaat puhkeavat yleensä 19 - 20 vuoden iässä. Puhkeaminen ei edisty enää 26. ikävuoden jälkeen.
1. julkaisupvm: 10.9.2008
PDF Tiivistelmä Potilaalle
98. Virtsankarkailu (naiset)
Virtsankarkailu jaotellaan ponnistus-, pakko- ja sekamuotoiseen karkailuun. Perustutkimukset ja hoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Painonhallinta, lantionpohjan lihaskunnon ylläpito, tupakoinnin lopettaminen, ummetuksen hoito ja erityisesti 65 vuotta täyttäneillä fyysinen aktiivisuus ehkäisevät virtsankarkailua. Ellei konservatiivinen hoito auta, voidaan ponnistus- ja sekamuotoista virtsankarkailua hoitaa vähänkajoavilla nauhaleikkauksilla.
Viimeisin päivityspvm: 16.12.2011
1. julkaisupvm: 30.10.2006
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
99. Virtsatieinfektiot
Alempien virtsateiden äkillinen infektio voidaan hoitaa aiemmin terveellä naisella antibiootilla oireiden perusteella ilman virtsa- tai muita tutkimuksia. Infektio voidaan tunnistaa puhelinhaastattelulla ja hoitaa saatavien tietojen perusteella. Ensisijaisia lääkkeitä ovat pivmesillinaami, nitrofurantoiini ja trimetopriimi ja hoitoaika kolme vuorokautta. Kaikilla muilla potilailla virtsaviljely on tarpeen.
Viimeisin päivityspvm: 9.4.2013
1. julkaisupvm: 5.4.2000
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
100. Välikorvatulehdus (äkillinen)
Äkillinen välikorvatulehdus (otiitti) on yleensä 0,5-2-vuotiaiden pikkulasten sairaus. Jos äkillisen välikorvatulehduksen diagnoosi on riittävän varma, tulehdus suositellaan hoidettavaksi pääsääntöisesti antibiootilla (esimerkiksi amoksisilliini tai penisilliini). Diagnoosin varmentamiseen suositellaan käytettäväksi tympanometriaa. Hoidon aloituksessa on ensisijaista korvakivun tehokas hoito.
Viimeisin päivityspvm: 15.1.2010
1. julkaisupvm: 1.10.1999
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
101. Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito
Toistuvat ylävatsaoireet ovat yleisiä. Pääosa niistä johtuu toiminnallisesta dyspepsiasta tai refluksitaudista. Toiminnallisen dyspepsian ensisijaisena lääkkeenä käytetään protonipumpun estäjää (PPI). Refluksitaudin ensisijaisena lääkkeenä käytetään protonipumpun estäjää ja toissijaisena lääkkeenä H2-salpaajaa. Helikobakteeri-infektion hoito auttaa pientä osaa ylävatsaoireisista potilaista. Ellei lääkehoidolla saavuteta riittävää vastetta, voidaan harkita leikkausta.
Viimeisin päivityspvm: 10.6.2013
1. julkaisupvm: 18.11.2012
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.