Suositukset aakkosissa


= Uusi tai merkittävästi päivitetty
= Suppeammin päivitetty

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö
Takaisin sisällysluetteloon »

1. Elvytys
Hoitosuositus pohjautuu kansainvälisiin elvytyssuosituksiin, jotka julkaistiin lokakuussa 2010. Tavoitteena on taata tehokas ja laadukas peruselvytys eli painelu-puhalluselvytys ja mahdollisimman varhainen defibrillaatio neuvovalla laitteella sekä hoitolaitoksissa että muualla.
Viimeisin päivityspvm: 21.2.2011
1. julkaisupvm: 15.4.2002
PDF Tiivistelmä Verkkokurssi Potilaalle Potilaalle PDF
2. Elvytys (vastasyntynyt)
Jokaisen vastasyntyneen vointi tulee arvioida heti syntymän jälkeen, ja elvytys on tarvittaessa aloitettava viivyttelemättä.Vastasyntyneen elvytykseen kuuluvat stimuloinnin lisäksi hengityksen avustaminen sekä paineluelvytys ja muu verenkierron tukihoito. Elvytystaidon oppimiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan säännöllistä koulutusta.
Viimeisin päivityspvm: 29.11.2011
1. julkaisupvm: 25.3.2008
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1
3. Ennenaikainen synnytys
Synnytyksellä tarkoitetaan sikiön syntymistä, kun raskausviikko 22 on täyttynyt tai 500 gramman syntymäpaino on saavutettu. Synnytys on ennenaikainen, jos se tapahtuu ennen 37 täyttä raskausviikkoa.
1. julkaisupvm: 10.1.2011
PDF Tiivistelmä Luentomateriaali1 Potilaalle Potilaalle PDF
4. Epilepsiat (aikuiset)
Epilepsiat ovat monimuotoinen neurologinen sairausryhmä, jossa mahdollisimman tarkka diagnoosi on hyvän hoidon edellytys. Hoidon tavoitteena on kohtauksettomuus ilman merkittäviä haittavaikutuksia.
Viimeisin päivityspvm: 3.2.2014
1. julkaisupvm: 24.11.2008
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
5. Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset)
Lapsuusiän epilepsiat ovat syiltään, oireiltaan ja ennusteeltaan monimuotoinen neurologinen sairausryhmä. Lääkehoidon valinta riippuu epilepsiatyypistä. Hoidon tavoitteena on kohtauksettomuus ja lapsen kasvun, kehityksen ja toimintakyvyn tukeminen.
Viimeisin päivityspvm: 10.6.2013
1. julkaisupvm: 7.6.2007
PDF Tiivistelmä Potilaalle
6. Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)
Pitkittynyt epileptinen kohtaus (status epilepticus) on hengenvaarallinen hätätilanne, joka vaatii välitöntä hoitoa. Yli viisi minuuttia kestänyttä epileptistä kohtausta on hoidettava kuten uhkaavaa status epilepticusta. Status epilepticuksen ilmaantuvuutta voidaan vähentää epilepsian tehokkaalla hoidolla.
Viimeisin päivityspvm: 12.10.2009
1. julkaisupvm: 14.6.2005
PDF Tiivistelmä
7. Epävakaa persoonallisuus
Epävakaa persoonallisuus on vaikea, potilaan toimintakykyä merkittävästi heikentävä häiriö, joka kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää laajasti. Epävakaan persoonallisuuden keskeisiä oireita ovat tunne-elämän epävakaus, käyttäytymisen säätelyn häiriö ja alttius vuorovaikutussuhteiden ongelmiin. Hoidossa käytetään psykoterapeuttisia menetelmiä, joita voidaan yhdistää muihin hoitomuotoihin.
1. julkaisupvm: 9.3.2008
PDF Tiivistelmä Potilaalle
8. Eteisvärinä
Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Iän ohella merkittävimmät eteisvärinälle altistavat tekijät ovat kohonnut verenpaine, sydänsairaudet, diabetes ja liikapaino. Hoito valitaan yksilöllisesti huomioiden potilaan perussairaudet ja rytmihäiriön aiheuttamat oireet.
Viimeisin päivityspvm: 14.2.2014
1. julkaisupvm: 22.11.2005
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
9. Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu
Eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa suurenevat eturauhasen glandulaariset osat ja stroomaosat. Suurentuma ahtauttaa virtsaputkea aiheuttaen virtsankulun esteen ja virtsaamisoireita. Hyvänlaatuinen liikakasvu yleistyy iän myötä. Useimmiten potilaita hoidetaan lääkkeillä.
Viimeisin päivityspvm: 22.3.2012
1. julkaisupvm: 15.1.1999
PDF Tiivistelmä Potilaalle Potilaalle PDF
10. Eturauhassyöpä
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Eturauhassyöpään sairastuvien keski-ikä on 71 vuotta.
Viimeisin päivityspvm: 14.11.2007
1. julkaisupvm: 15.7.1999
PDF Tiivistelmä Potilaalle
Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.