Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

Lue lisää  

Käypä hoito 20 vuotta


Eteisvärinä -suositus on päivitetty.

Kuvassa suositus antitromboottisen hoidon valinnasta eteisvärinässä (Copyright Käypä hoito -työryhmä Eteisvärinä)

Lue lisää eteisvärinästä >>

 

 


 Edistynyt »

Ajankohtaista

Kutsu tiedotustilaisuuteen 29.4.2014
Osteoporoosin Käypä hoito -suositus päivitetty: Miten osteoporoosia tulisi ehkäistä ja hoitaa?

 
Suomessa arvioidaan tapahtuvan vuosittain 30 000 - 40 000 luunmurtumaa, joissa osasyynä on luun haurastuminen. Osteoporoottisen luunmurtuman saaneilla on muuhun väestöön nähden kaksin-nelinkertainen riski saada uusi murtuma. Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen tuoreessa päivityksessä kerrotaan miten osteoporoosia tulisi ehkäistä ja keitä pitäisi hoitaa ja millä tavoin. 

Lue lisää >>


Kiitos online-käytettävyystestiin osallistuneille!

Kiitos kaikille uudistuvan Käypä hoito -sivuston online-käytettävyystestiin osallistuneille! Saimme testaajilta arvokasta palautetta uudistuvasta sivustosta ja löysimme muutamia kehityskohteita. Testaajien kesken arvoimme vapaavalintaisen kirjan Kustannus Oy Duodecimin valikoimasta. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Uudistuvaan sivustoon voit vielä tutustua osoitteessa
beta.kaypahoito.fi ja antaa palautetta sivuston palautelomakkeen kautta. Uudistunut Käypä hoito -sivusto julkaistaan viikolla 17.


Krooninen alaraajahaava -suositus on päivitetty

Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on parantaa ja yhdenmukaistaa kroonisen alaraajahaavan diagnostiikkaa, hoitoa ja hoidon porrastusta. Tuoreessa päivityksessä mm. haavapotilaan ravitsemus on huomioitu aiempaa laajemmin.

Krooninen alaraajahaava on yleinen ja väestön ikääntymisen myötä yleistyvä ongelma, jonka hoidon tulee kohdistua haavan syyn korjaamiseen. Huolellinen kliininen tutkimus on diagnostiikan kulmakivi.

Lue päivitetty Käypä hoito -suositus tästä linkistä. 


Eteisvärinä-suositus päivitetty

Eteisvärinä on yleistyvä ongelma. Hoitamattomana se lisää kuolleisuutta ja sairastavuutta ja huonontaa elämänlaatua. Potilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu antikoagulaatiohoito.


Eteisvärinäpotilaan antikoagulaatio on muuttunut huomattavasti suorien antikoagulanttien (apiksabaani, dabigatraani, rivaroksabaani) tultua kliiniseen käyttöön. Päivitetyn suosituksen mukaan suorat antikoagulantit sopivat myös ensivaiheen hoitoon. Toisaalta hyvin toteutettua varfariinihoitoa ei tarvitse vaihtaa. Lisäksi suosituksessa selvennetään pienen vaaran (CHA2DS2VASc-pisteet = 1) potilaiden riskin arvioita ja annetaan uusia ohjeita antikoagulaatiohoidosta akuutissa (kohtauksen kesto = 48 t) eteisvärinässä.

Lue päivitetty Käypä hoito -suositus tästä linkistä.


Epilepsiat (aikuiset) -suositus päivitetty

Epilepsian hoidon tavoitteena on potilaan kohtauksettomuus ilman merkittäviä haittavaikutuksia.

Uusia lääkkeitä on tullut käyttöön erityisesti paikallisalkuisen epilepsian hoitoon. Vaikean epilepsiaa sairastavia potilaita, joita ei voida auttaa epilepsiakirurgian keinoin, voidaan hoitaa myös vagushermo- tai syväaivostimulaatiohoidolla. Epilepsian vaikutusta toiminta- ja työkykyyn arvioidaan diagnoosivaiheesta lähtien tapauksittain ja myöhemmin tarpeen mukaan.

Lue päivitetty Käypä hoito -suositus
tästä linkistä.


Munuaisvaurio (akuutti) -suositus päivitetty

Akuutti munuaisvaurio (Acute Kidney Injury, AKI) on yleistyvä ongelma, jonka hoidossa keskeisintä ovat riskipotilaiden löytäminen, lääkityksiin sekä varjoaineisiin ja kuivumiseen liittyvän munuaisvaurion ehkäiseminen, verenpaineen saaminen normaaliksi sekä riittävä nestehoito elektrolyyttiliuoksella. Akuutti munuaisvaurio huonontaa lievänäkin itsenäisesti potilaan ennustetta. Sen pitkäaikaisennuste on myös varsin huono ja hoidon kustannukset suuret.

Päivitetyn suosituksen mukaan akuutin munuaisvaurion riskiä suurentavat monet tekijät, kuten korkea ikä, diabetes, yleinen ateroskleroosi, useat lääkehoidot sekä röntgenvarjoaineet, kuivuminen ja munuaisten lieväkin krooninen vajaatoiminta. Riskipotilaalta tulee ennen munuaistoksisten lääkkeiden aloitusta määrittää laskennallinen glomerulusten suodatusnopeus (Glomerular Filtration Rate, GFR), ja se tulee myös tarkistaa lääkkeiden käytön aloituksen ja annosten suurentamisen jälkeen. Potentiaalisti munuaistoksisia aineita ovat tulehduskipulääkkeet, ACE:n estäjät, ATR:n salpaajat, vankomysiini, aminoglykosidit, spironolaktoni ja hydroksietyylitärkkelysliuokset. Metformiinia tulee välttää munuaisten vajaatoiminnassa, sillä se kumuloituu, mikä suurentaa maitohappoasidoosin riskiä.

Varjoainevaurion ehkäisyyn nesteytyksellä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lääkkeistä (esim. dopamiinista, mannitolista tai furosemidista) ei ole hyötyä AKI:n ehkäisyssä eikä hoidossa.

Lue koko suositus
tästä linkistä.


Käypä hoito -suositus Sydäninfarktin diagnostiikka päivitetty

ST-nousuinfarktien määrä ja suhteellinen osuus ovat pienentyneet ja NSTEMI:n vastaavasti suurentuneet viime vuosina. Päivitetyssä suosituksessa tuodaan esille uusien herkkien troponiinimääritysmenetelmien käyttöön liittyviä näkökulmia. Uutta tietoa esitetään myös sepelvaltimoiden TT-tutkimuksen käytöstä.

Sairaaloissamme hoidetaan nykyisin noin 17 000 sepelvaltimotautikohtausta. Lisäksi noin 6 000 ihmistä kuolee vuosittain sepelvaltimotautiin kotona tai matkalla sairaalaan. Sepelvaltimotautikohtausten tautikirjo on muuttunut siten, että NSTEMI-tapausten määrä on suurentunut ja vastaavasti STEMI- ja UAP-tapausten osuudet ovat pienentyneet. Tyyppipotilas 2010-luvulla on iäkäs nainen. Sydäninfarktin diagnostiikka perustuu oireisiin ja löydöksiin, EKG:hen ja merkkiaineisiin. Kuvantamistutkimuksia käytetään tarvittaessa lisänä. Uudet herkät troponiinimääritysmenetelmät ovat nopeuttaneet diagnostiikkaa, sillä kontrollinäyte voidaan tutkia jo 3 tunnin kuluttua.

Lue koko suositus tästä linkistä. 

Julkaisu sisältö
Julkaisu sisältö
Julkaisu sisältö
Julkaisu sisältö
Julkaisu sisältö