Käypä hoito -suositus «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi17010»1

Ennen elvytystä

Aseta potilas selälleen, avaa hengitystiet ja nosta alaleukaa ylöspäin, ks. kuva «Hengitysteiden avaus elvytystilanteessa»1

, jotta tajuttoman kieli ja kurkunkansi eivät tuki hengitystietä.

Jos elvytät lasta, tarkista, onko hengitystiessä vierasesine. Arvioi poskella tai kädenselällä, onko hengitys normaalia; normaalisti hengittävää ei tarvitse elvyttää.

Jos henkilö ei reagoi, mutta hengittää normaalisti, hänet käännetään kylkiasentoon, ks. kuva «Hengityksen turvaaminen kylkiasennossa»2

. Tällöin mahdollinen neste tai oksennus valuu ulos suusta eikä tuki hengitysteitä. Jää vierelle seuraamaan, että hengitys jatkuu. Sykettä ei tarvitse tässä vaiheessa tunnustella.

Paineluelvytys

Elvytettävä asetetaan kovalle alustalle selälleen ja vaakatasoon.

Aseta toisen käden kämmenen tyvi painelukohtaan rintalastan keskelle ja toinen käsi sen päälle, ks. kuva «Painelukohta paineluelvytyksessä»3

. Pidä käsivarret suorina ja hartiat kohtisuoraan elvytettävän henkilön rintakehän yläpuolella. Pidä sormet lomittain koukistettuina, mutta irti rintakehästä, jotta voima kohdistuisi vain rintalastaan eikä murtaisi kylkiluita.

Painelusyvyyden tulee olla 5–6 cm ja painelun mäntämäistä, eli painallusvaihe on yhtä pitkä kuin kohoamisvaihe ja liike mahdollisimman tasainen. Rintakehän on palauduttava täysin painallusten välillä, mutta elvyttäjä ei kuitenkaan irrota käsiään elvytettävän rintakehältä.

Paineluelvytyksen tulee olla mahdollisimman keskeytyksetöntä, vähintään 100 painallusta minuutissa, mutta ei enempää kuin 120 painallusta minuutissa.

Puhalluselvytys

Aloita puhalluselvytys 30 painalluksen jälkeen, ks. kuva «Puhalluselvytys»4

.

Sen jälkeen puhalla kaksi rauhallista, sekunnin kestävää puhallusta elvytettävän keuhkoihin ja vuorottele tämän rytmin mukaan.

Tarkista, että rintakehä nousee ja laskee puhallusten mukaan.

Jos puhallukset eivät onnistu, tarkista seuraavan painelujakson aikana, että

• suu on tyhjä; poista tekohampaat, elleivät ne pysy paikoillaan
• korjaa pään asentoa vielä kerran
• puhalla tämän jälkeen uudelleen kaksi kertaa.

Mikäli puhallukset eivät tällöinkään onnistu, jatka paineluelvytystä.

Defibrillaatio

Kammiovärinä on rytmihäiriö, joka pysäyttää sydämen. Tasavirtasähköiskulla eli defibrillaatiolla voidaan palauttaa sydämen oma tahdistus. Siksi defibrillaattori on tärkeää saada sydänpysähdyspotilaan luo mahdollisimman nopeasti. Mutta ennen defibrillaattorin saantia on paineluelvytys tai painelu-puhalluselvytys tehokasta hoitoa.

Kaikkien ensihoito- ja sairaankuljetusyksiköiden varusteisiin tulisi kuulua puoliautomaattinen defibrillaattori, ja niiden henkilökunnalla on oltava koulutus laitteen käyttöön.

Lasten sydänpysähdykset aiheutuvat useimmiten hapen puutteesta. Siksi lasten elvytyksessä keskitytään ensisijaisesti palauttamaan hengitystoiminta, defibrillaatiota käytetään tarvittaessa.

Elvytys kansalaistaidoksi

Vanhuksia ja lapsia joudutaan usein elvyttämään kotona. Jos lähiomaisella on sydänsairaus, olisi hyvä opetella peruselvytys ja pitää taitojaan yllä esimerkiksi Punaisen Ristin kursseilla (http://www.redcross.fi/ensiapu/tulekurssille/fi_FI/ «http://www.redcross.fi/ensiapu/tulekurssille/fi_FI/»2).

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta päivittänyt lääketieteen toimittaja Teija Riikola ja sen on tarkistanut suosituksen laatineen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, ensihoidon ja päivystyslääketieteen professori Maaret Castrén, Karolinska Institutet, kliinisen tutkimuksen ja opetuksen laitos, Södersjukhuset, Tukholma.