Mikä on atooppinen ekseema?

Atooppinen ekseema on yleinen, tulehduksellinen ja kutiava ihotauti, joka toistuu. Siihen voi liittyä myös punoitusta, tulehdusta, kutiavia papuloita, raapimajälkiä tai jäkälöitymistä. Ks. kuva «Ihottuman tyyppialueet»1

Atooppiseen ekseemaan yhdistetään myös nimitykset atooppinen ihottuma, atooppinen dermatiitti, atooppinen taiveihottuma, taiveihottuma ja maitorupi. Atooppinen iho viittaa kuitenkin pelkästään kuivaan ihoon, johon voi syntyä vasta vähitellen atooppinen ekseema.

Atooppisen ekseeman luokittelu:

Lievä: kuivia ihoalueita, kutinaa satunnaisesti ja punoitusta pienillä ihoalueilla, ks. kuva «Leikki-ikäisen lievä atooppinen ekseema»2

Keskivaikea: kuivia ihoalueita, toistuvaa kutinaa, punoitusta sekä mahdollisesti rikkoutunut ja paksuuntunut iho, ks. kuva «Atooppinen ekseema nuoren miehen ranteessa»3

Vaikea: kuiva iho, jatkuvaa kutinaa, punoitus on laaja-alaista; lisäksi iho on rikkoutunut, selkeästi paksuuntunut, ja siinä on myös verenvuotoa, vetistystä, karstoittumista ja pigmentaatiohäiriöitä, ks. kuvat «Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema kaulassa ja ylävartalossa»4

ja «Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema yläraajoissa»5

Oireet ja toteaminen

Atooppisen ekseeman oireena on krooninen tai toistuva kutiava ihottuma eli ekseema ihon eri alueilla. Lisäksi iho voi punoittaa, ja siinä saattaa näkyä vesikulointia, papuloita, raapimaa tai jäkälöitymää.

Vauvaikäisen atooppista ekseemaa kutsutaan joskus maitoruveksi (ilman, että on todettu maitoallergia). Ekseema alkaa vauvaiässä usein pään hilseilynä ja leviää vartaloon ja raajoihin, erityisesti taipeisiin. Ekseema voi erittää visvaa, jolloin se muistuttaa märkärupea. Se voi muuttua myös koko ihon tulehdukseksi, ks. kuvat «Vauvaikäisen lievä atooppinen ekseema»6

Alle yksivuotiailla, joilla on keskivaikea tai vaikea ekseema, on usein myös ruoka-aineallergiaa. Siksi pienille lapsille tehdään atooppisen ekseeman toteamisen yhteydessä laboratorio- tai allergiatutkimuksia, mutta vanhemmille ne eivät yleensä ole tarpeen.

Omahoitona säännöllinen perusrasvaus

Tärkeintä on käyttää runsaasti ja säännöllisesti perusvoidetta, sillä se vähentää oireita ja tarvetta käyttää vahvempia voiteita. Erityyppisten perusvoiteiden vaikutuksissa ei ole suuria eroja. Ihon voi pestä päivittäin vedellä ja pesuaineella, kunhan ihoa ei hankaa voimakkaasti. Auringonvalo vähentää ekseemaa, mutta iho on suojattava palamiselta.

Uskomuslääkinnällä tai lisäravinteilla, kuten välttämättömillä rasvahapoilla, kiinalaisilla yrttivalmisteilla, B₆-vitamiinilla (pyridoksiini), E-vitamiinilla, seleenillä tai sinkillä ei ole todettu olevan tehoa atooppisen ekseeman hoidossa.

Kortisonivoide avuksi, jos perusrasvaus ei riitä

Jos perusvoiteella rasvaaminen ei riitä pitämään ihoa kunnossa, perusvoiteen lisäksi sivellään kortikosteroidivoidetta (kortisonivoidetta) 1–2 kertaa päivässä noin 1–2 viikon kuureina. Kuurin jälkeen sitä sivellään kaksi kertaa viikossa huonoimmin voiville ihoalueille. Näin voidaan estää atooppisen ekseeman paheneminen, ilman että kortisoni ohentaa ihoa.

Yleensä mieto kortikosteroidivoide auttaa, mutta aikuiset voivat käyttää vaikeahoitoisissa ihottumissa keskivahvoja tai vahvojakin paikalliskortikosteroideja muualle paitsi ohuille ihoalueille, kuten kasvoihin.

Kortikosteroidit sopivat paikallisesti käytettynä myös raskaana oleville ja imettäville.

Lapsen paikallishoito

Alle kaksivuotiaalla voidaan käyttää 1-prosenttista hydrokortisonivoidetta 1–2 kertaa vuorokaudessa 1–2 viikon jaksoissa, jonka jälkeen pidetään vähintään hoitojakson pituinen tauko. 2–15-vuotiaalle voidaan käyttää mietoa tai keskivahvaa kortikosteroidivoidetta kerran vuorokaudessa 1–2 viikon jaksoina. Tauko on yhtä pitkä kuin hoitojakso. Antibiootin ja kortikosteroidin yhdistelmää sisältävästä voiteesta on harvoin lisähyötyä.

Jos perushoito ei auta

Kalsineuriinin estäjiä (takrolimuusi ja pimekrolimuusi) käytetään, jos paikalliskortikosteroidit eivät auta. Ohuilla ihoalueilla, kuten kasvoissa ja silmäluomissa, ne ovat ensisijaisia voiteita kortikosteroideihin liittyvien haittavaikutusten vuoksi.

Kalsineuriinin estäjiä sivellään ohuelti ihottuma-alueille aluksi kaksi kertaa päivässä kolmen viikon ajan ja sitten kerran päivässä, kunnes ihottuma on parantunut. Perusvoiteet voivat haitata kalsineuriinin estäjien imeytymistä, joten niitä ei tulisi levittää samanaikaisesti. Hoidon alkuvaiheessa takrolimuusivoide aiheuttaa ihon kuumotusta, joka helpottuu useimmilla jo muutamassa vuorokaudessa voiteen säännöllisen käytön myötä.

Alle kaksivuotiaille ei tule käyttää kalsineuriinin estäjiä. Yli kaksivuotiaille voidaan käyttää 0.03-prosenttista takrolimuusia tai 1-prosenttista pimekrolimuusia. Lapsilla pimekrolimuusivoidetta levitetään ekseema-alueille kahdesti vuorokaudessa, kunnes oireet häviävät.

Sisäiset lääkehoidot vain tulehduksen hoitoon

Antibiootteja käytetään vain, jos ihottumaan kehittyy märkärupi tai muu märkäinen tai erittävä bakteeritulehdus. Antibioottien pitkäaikaista tai usein toistuvaa käyttöä ei suositella.

Väsyttämättömät antihistamiinit eivät tehoa aikuisten atooppiseen ekseemaan. Väsyttävien antihistamiinien vaikutus kutinaan perustuu niiden väsyttävään vaikutukseen, ei antihistamiinivaikutukseen.

Voiko atooppista ekseemaa ehkäistä?

Atooppisen ekseeman taustalla on perimän, ympäristön, ihon läpäisyesteen puutteellisen toiminnan ja immunologisten muutosten yhteisvaikutus. Niiden seurauksena iho kuivuu, kutisee ja tulehtuu.

Suurimmalla osalla lapsista atooppinen ekseema paranee tai lievenee vuosien kuluessa mutta voi pahentua uudelleen nuoruus- tai aikuisiässä. Lapsen riski sairastua atooppiseen ekseemaan ei vähene, vaikka äiti välttelisi raskauden tai imetyksen aikana tiettyjä ruoka-aineita tai vaikka lapsen kiinteän ruuan syönnin aloittamista siirrettäisiin kuuden kuukauden ikään.

Kokemus on osoittanut, että joillakin esimerkiksi hikoilu, liian rasvaiset voiteet, stressi tai karheat vaatteet voivat pahentaa ekseemaa.

Probiootti on elävä mikrobivalmiste, joka ilmeisesti vähentää atooppisen ekseeman syntyä.

Atooppinen ekseema on yleinen sairaus

Suomessa atooppista ekseemaa potee lapsista 15–20 ja aikuisista 15–30 prosenttia. Atooppinen ekseema on yleistynyt viime vuosikymmeninä kuten muutkin allergiset sairaudet, esimerkiksi astma ja allerginen nuha.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta laatinut lääketieteen toimittaja Teija Riikola ja sen ovat tarkistaneet suosituksen laatineen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Marja Aira Kuopion yliopistosta ja kokoava kirjoittaja LT Katariina Korkeila Turun perusterveydenhuollosta.