Lue Käypä hoito -suositus Karieksen hallinnasta kokonaisuudessaan «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50078»1
Hampaan reikiintyminen eli karies saadaan kuriin terveellisillä elintavoilla: harjaamalla hampaat fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä, juomalla janojuomana vettä ja pitämällä kiinni säännöllisistä ruoka-ajoista. Paras tapa sisäistää hammasystävälliset elintavat on omaksua ne jo lapsena. Jos alkavia kariesvaurioita kuitenkin on päässyt syntymään, niiden eteneminen pitää pysäyttää aina, kun se on mahdollista.
Karies on hampaiden pinnalla kasvavien happoa tuottavien mikrobien aiheuttama sairaus, joka vaurioittaa hampaita. Happojen vaikutuksesta hammas reikiintyy vähitellen ja lopulta tuhoutuu, jos mitään ei tehdä kariesvaurion etenemisen pysäyttämiseksi. Reikiintymisen alkuvaiheessa hampaan pinta voi kovettua uudestaan eli reikiintyminen pysähtyy, jos mikrobien hapontuottoa pystytään hillitsemään.
Vaurioiden määrään ja laajuuteen vaikuttavat mikrobien lisäksi ravinto, hampaan vastustuskyky, syljen määrä ja laatu sekä aika, jonka hampaan pinta on plakin peittämä.
Hampaiden riittämätön puhdistaminen, sokerin runsas käyttö ja napostelu altistavat hampaat reikiintymiselle. Kariesvauriot syntyvät yleensä hampaan vaikeasti puhdistettaviin kohtiin (hampaan purupinnan uurteet puhkeamisen aikana, hampaiden välipinnat, ienrajat, oikomiskojeiden ja irtoproteesien viereiset alueet).
Varhainen mutansstreptokokki-tartunta, joka yleensä saadaan äidiltä, voi aiheuttaa hampaiden reikiintymistä jo pikkulapsilla. Hampaiden reikiintymisen kannalta kriittisiä kausia ovat ajankohdat, jolloin hampaat puhkeavat. Myös eri elämänvaiheet (murrosikä, kotoa muuttaminen, varusmiespalvelus, raskaus, tupakoinnin lopettaminen) voivat lisätä hampaiden reikiintymistä. Myös tietyt sairaudet, kuten diabetes ja Sjögrenin syndrooma, lääkitykset tai hoidot, kuten leukojen alueen sädehoito, voivat altistaa hampaiden reikiintymiselle vähentämällä syljeneritystä tai heikentämällä syljen laatua.
Pitkälle edenneen kariesvaurion voi usein havaita näönvaraisesti. Hammaslääkärin vastaanotolla kariesvaurioita tutkitaan lisäksi kuituvalolla, röntgenkuvauksella tai laserfluoresenssilla. Röntgenkuvaus auttaa havaitsemaan erityisesti hampaiden välipintojen kariesvaurioita sekä pysyvissä että maitohampaissa.
Puhdista hampaasi huolellisesti fluorihammastahnalla kaksi kerta päivässä. Parhaan tuloksen saat sähköhammasharjalla. Kun karies on hallinnassa, hampaistossa valitsee tasapainotila, eikä hampaisiin synny reikiä.
Jos reikiintyminen pääsee etenemään, voidaan reikiintyminen pysäyttää parantamalla suuhygieniaa, lisäämällä fluorin käyttöä ja vähentämällä sokerin käyttöä.
Paikallinen fluorikäsittely (fluorilakka, -geeli tai -liuos) voi olla hyödyllinen vasta puhjenneille hampaille tai silloin, kun on eteneviä kariesvaurioita. Jos reikiintymistä ei saada pysäytettyä, hammas paikataan.
Keinoja karieksen välttämiseksi:
Alle kouluikäisten lasten fluorihammastahnan käyttösuositus, Internet-linkki «Alle kouluikäisten lasten fluorihammastahnan käyttösuositus»1
Ravitsemussuositukset, Internet-linkki «http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/Suositus98_lyh.htm»2
Lasten hampaiden reikiintyminen on Suomessa yleinen ongelma: vuonna 2000 lähes 40 prosentilla 5-vuotiaista, yli 50 prosentilla 12-vuotiaista ja 75 prosentilla 15-vuotiaista oli karieksen vaurioittamia hampaita. Joka kolmannella 30-vuotiaalla tai sitä vanhemmalla suomalaisella oli ainakin yksi karieksen vuoksi hoitoa tarvitseva hammas.
Suomalaisten hampaiden puhdistustavat ovat kansainvälisessä vertailussa osoittautuneet melko huonoiksi: vain 53–61 prosenttia suomalaisista 11-, 13- ja 15-vuotiaista tytöistä ja 37–39 prosenttia samanikäisistä pojista harjaa hampaansa kahdesti vuorokaudessa. Naisista 76 prosenttia ja miehistä 45 prosenttia harjaavat hampaansa vähintään kahdesti päivässä, mutta hampaiden harjaaminen on tehotonta, sillä yli puolella heistä oli hampaissaan silmin nähtävä mikrobi- eli plakkikerros. Terveys 2000 tutkimus, Internet-linkki «http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2004b16.pdf»3
Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta laatinut lääketieteen toimittaja Teija Riikola ja sen ovat tarkistaneet professori Hannu Hausen ja dosentti Liisa Seppä Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksesta.
Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.