Muistisairaudet

Käyvän hoidon potilasversiot
13.8.2010
Kirsi Tarnanen, Jaana Suhonen ja Minna Raivio

Käypä hoito -suositus «Muistisairaudet»1

Arvioiden mukaan joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä muistioireista. Suurimmalla osalla heistä ei kuitenkaan kyseessä ole muistisairaus, sillä muun muassa kiire, stressi, väsymys ja masentuneisuus voivat aiheuttaa ohimeneviä muistivaikeuksia. Jos muistioireet kuitenkin pitkittyvät tai lisääntyvät, on syytä selvittää niiden syy. On tärkeää havaita ja hoitaa muistisairautta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti (70 %). Muita eteneviä muistisairauksia ovat aivoverenkiertosairaudet (AVH), Lewyn kappale -tauti (LKT), Parkinson taudin muistisairaus ja otsa-ohimolohkorappeumat. Suomessa todetaan noin 13 000 uutta vaikeampi tasoista muistisairaustapausta joka vuosi.

Muistisairauksia voidaan ehkäistä

Muistisairauksien vaaratekijöiden (muun muassa ylipaino, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes) varhainen tunnistaminen ja hoito kannattavat, sillä niillä on vaikutusta muistisairauksien ilmaantumiseen. Liikunta, henkinen aktiivisuus, oikeat ravintovalinnat ja päihteiden välttäminen sitä vastoin suojaavat muistisairauksilta. Aivojen terveyden edistäminen ja muistisairauksien ehkäisy on meidän jokaisen tehtävä.

Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää

Suomessa on yhteiset kansalliset työvälineet muistisairauden toteamiseen. Selvityksen kulmakiviä ovat lääkärin tekemä haastattelu ja tutkimus, oirearvio (muistikysely henkilölle itselleen ja läheiselle), muistitestit (CERAD-tehtäväsarja tai neuropsykologinen tutkimus) sekä aivojen kuvantaminen (ensisijaisesti magneettikuva). Varhainen taudin määritys mahdollistaa parannettavien syiden toteamisen ja hoidon, etenevien muistisairauksien varhaisen hoidon ja kuntoutuksen sekä itsenäisen arjessa selviämisen tukemisen.

Muistisairauslääkitystä harkitaan varmistuneen diagnoosin jälkeen

Kun etenevä muistisairaus on todettu, muistisairauslääkitys tulee aloittaa viiveettä kaikissa sairauksien vaiheissa. Alzheimerin tautiin ja Parkinsonin taudin muistisairauteen on olemassa oireenmukainen, tehokas ja turvallinen lääkitys. Muistisairauslääkityksenä käytetään ns. AKE:n estäjiä (donepetsiili, galantamiini, rivastigmiini) tai memantiinia. Joskus vaikeimpien käytösoireiden (masennus, levottomuus, ahdistuneisuus, aistiharhat, harha-ajatukset) hoitoon voidaan tarvita muistisairauslääkityksen ohella myös muuta lääkitystä.

Ehyt hoitoketju turvaa muistipotilaan hyvän hoidon

Muistisairauslääkkeet on vain osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Kokonaisvaltaiseen hoitoon kuuluvat vaaratekijöiden ja muiden sairauksien hoito, mielialan ja käytösoireiden hoito sekä kuntoutus, ohjaus ja tuki. Hoitoketjun osana myös potilas- ja omaisjärjestöillä on tärkeä rooli.

Suomalaisen Muistipotilaiden hyvän hoidon suosituksen mukaan (julkaistu Lääkärilehdessä 10/2008) muistisairaan hoito pitää toteuttaa lähipalveluina ja muistisairaan tarpeista lähtöisin.

Monissa kunnissa tutkimukset ja hoidon seuranta on keskitetty muistisairauksiin perehtyneille muistipoliklinikoille. Paikallinen muistipoliklinikka on potilaalle ja omaisille se taho, jossa on muistipotilaan hoidon erityisosaamista ja kykyä kokonaisvaltaiseen tilannearviointiin. Työikäisten muistipotilaiden diagnostiikka tulee keskittää neurologian muistipoliklinikalle.

Muistihoitaja on muistipoliklinikan lääkärin työpari. Muistihoitajalle voi varata ajan ilman lääkärin lähetettä alkuselvittelyjä, testejä ja haastattelua varten. Kunnissa, joissa muistihoitajaa tai koordinaattoria ei vielä ole, voi varata ajan suoraan omalääkärille muistioireen perusselvityksiin. Muistioireen selvittely on mahdollista tehdä myös yksityissektorin kautta.

Muistipotilaan ympärille kootaan muistitiimi, jolle nimetään muistikoordinaattori. Hänenkin työparina toimii lääkäri. Muistipotilaan säännöllinen seuranta tulisi keskittää muistikoordinaattorille hoidon sujuvuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Muistikoordinaattori varmistaa avohoidon saumattomuuden sekä ohjaa muistipotilasta ja hänen omaisiaan arjessa selviytymisessä.

Muistipotilaalle laaditaan yksilöllinen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, jonka muistihoitaja tai -koordinaattori ja hoitavan lääkäri tarkistavat säännöllisesti. Potilaan vointia ja lääkityksen tehoa seurataan säännöllisesti 6–12 kuukauden välein.

Toimiva muistipotilaan hoitoketju turvaa hoito- ja kuntoutuspalveluiden jatkuvuuden muistin heikkoudesta ja kommunikaation vaikeutumisesta huolimatta. Muistipotilaan hoidon tavoitteena on elämänlaadun turvaaminen sairauden kaikissa vaiheissa sisältäen muistisairaan elämäntavan ja -taustan vaalimisen, arvokkuuden ja sosiaalisen verkoston ylläpitämisen ja autonomian turvaamisen.

Ohjeita potilaille ja läheisille

Käypä hoito -suosituksen yhteydestä löytyvät ohjeet potilaille ja läheisille seuraavista muistisairauksiin liittyvistä aiheista:

Tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta kirjoittanut potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen, ja sen ovat tarkistaneet ylilääkäri Jaana Suhonen Jokilaakson sairaalasta Jämsästä ja geriatrian erikoislääkäri Minna Raivio Lahden Terveystalosta ja Kansaneläkelaitoksen Terveysosastolta.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.