Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Käypä hoito
19.1.2012
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Keskeinen sanoma

  • Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen liittyvät voimakkaasti myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät.
  • Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus.
  • Tupakointi johtaa suureen kuolleisuuteen ja sairastavuuteen.
  • Potilaan tupakoinnista tulee tietää, ja tieto tulee olla helposti löydettävissä potilaskertomuksesta.
  • Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa häntä lopettamaan tupakointi ja auttaa ja kannustaa häntä vieroituksessa. Lääkärin kannustavat viestit ovat erityisen tärkeitä.
  • Omalääkärin, työterveyslääkärin ja hammaslääkärin velvollisuutena on käydä tupakoivan potilaan kanssa tupakoinnin lopettamista tukeva keskustelu vähintään kerran vuodessa.
  • Tupakoinnin uudelleen aloittaminen ei osoita vieroituksen lopullista epäonnistumista, vaan lopettaminen vaatii keskimäärin 3–4 yritystä.
  • Varenikliini, bupropioni, nortriptyliini ja nikotiinikorvaushoito ovat tehokkaita, ja niitä tulee aktiivisesti käyttää vieroituksessa.
  • Vieroitusmenetelmien valinnassa tulee huomioida erityisryhmät, kuten nuoret ja raskaana olevat naiset, ja lääkkeiden yhteisvaikutukset.
  • Elintapamuutosta tukevien ohjausmenetelmien hallitseminen auttaa vieroituksen toteuttamisessa.
  • Tupakoivan potilaan hoitosuunnitelmassa tulee yhdessä hänen kanssaan todeta vieroituksen tavoitteet ja toteutus.

Aiheen rajaus

  • Suositukseen ei ole tehty näytönastekatsauksia tupakointia ehkäisevästä toiminnasta.

Tavoitteet

  • Tavoitteena on tehostaa tupakasta vieroitusta ja edistää vaikuttaviksi todettujen hoitomuotojen käyttöä.

Kohderyhmä

  • Pääpaino on lääkäreiden toteuttamassa vieroitushoidossa.
  • Kaikkien terveydenhuollossa toimivien tärkeä rooli vieroituksessa on huomioitu.

Määritelmät

Epidemiologia

Tupakoinnin aloittamista ja jatkamista selittävät tekijät

Tupakkariippuvuus

  • Tupakkariippuvuus on tupakoinnin aiheuttama fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden muodostama oireyhtymä, joka luokitellaan sairaudeksi «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus»1. Oireyhtymässä fyysinen riippuvuus nikotiinista on keskeinen, mutta riippuvuuteen liittyy myös tapariippuvuus eli vahvasti ehdollistunut käyttäytyminen.
    • Tupakoinnin koetut seuraukset, kuten mielihyvän tunne, keskittymiskyvyn paraneminen ja akuutin stressin siedon paraneminen, ovat palkitsevia ja vahvistavat siten tupakoivaksi oppimista.
    • Tupakoinnin sensomotoriset vaikutukset, kuten tuntemukset kurkunpäässä ja käsillä näpertäminen, vahvistavat myös tupakointitottumusta.
    • Tupakoiva ehdollistuu myös ulkoisille ärsykkeille, kuten sosiaalisille tilanteille, ja sisäisille ärsykkeille, kuten stressille «Mustonen T. Tupakkariippuvuuden neurobiologinen tausta. Duodecim 2004;120:145-52 »11.

Nikotiiniriippuvuus

Nikotiiniriippuvuuden mittaaminen

Taulukko 1. Fagerströmin kahden kysymyksen nikotiiniriippuvuustesti (HSI) ja riippuvuusasteen luokittelu «Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC ym. Measuring the heaviness of smoking: using self-reported time to the first cigarette of the day and number of cigarettes smoked per day. Br J Addict 1989;84:»17.
KysymysMääräPisteet
Tulkinta: yhteispisteet 0–1 = vähäinen nikotiiniriippuvuus, 2 = kohtalainen riippuvuus, 3 = vahva riippuvuus, 4–6 = hyvin vahva riippuvuus
Kuinka pian (minuuteissa) herättyäsi poltat ensimmäisen savukkeen?
alle 63
6–302
31–601
yli 600
Kuinka monta savuketta poltat päivittäin?
10 tai vähemmän0
11–201
21–302
yli 303

Tupakkasairaudet

Tupakoinnin vaikutus lääkeainemetaboliaan

  • Tupakansavun sisältämät polysykliset aromaattiset hiilivedyt saavat aikaan voimakasta maksaentsyymien induktiota, minkä vuoksi tiettyjen lääkeaineiden eliminaatio nopeutuu ja siten lääkeaineen vaikutus heikkenee «Tupakointi ja lääkeaineinteraktiot»12.
  • Tupakoinnin on todettu heikentävän merkittävästi ainakin seuraavien lääkkeiden vaikutusta «Tupakointi ja lääkeaineinteraktiot»12:
    • teofylliini
    • varfariini
    • insuliini
    • psyykelääkkeet: klotsapiini, olantsapiiini, fluvoksamiini, haloperidoli, klooripromatsiini, mirtatsapiini, diatsepaami, alpratsolaami
    • hepariini
    • flekainidi
    • propranololi
    • syöpälääkkeet: erlotinibi ja irinotekaani
    • estradioli.
  • Tupakoinnin lopettamisen myötä lääkeainepitoisuus verenkierrossa voi suurentua merkittävästi, jolloin lääkeannoksen tarkistus ja tarvittaessa sen pitoisuuden määritys verikokeella ovat tarpeen.

Tupakoinnin lopettaminen

Lopettamishalukkuuden selvittäminen

Lopettamisen myönteiset vaikutukset

Vieroitusoireet

Lihominen

Vieroitusmenetelmät

Väestötason ja yhteisöjen vieroitus

Ryhmäohjaus

Yksilöohjaus

Lääkkeellinen hoito

Taulukko 2. Vieroitushoidossa käytettävät lääkkeet
1 Tupakasta vieroitus ei ole virallinen käyttöaihe
2 Fagerströmin kahden kysymyksen HSI-testi (ks. taulukko «Fagerströmin kahden kysymyksen nikotiiniriippuvuustesti (HSI) ja riippuvuusasteen luokittelu . »1)
ValmisteVasta-aiheet ja varoituksetHaittavaikutuksetAnnoksetHoidon kestoSaatavuus
VarenikliiniMunuaisten vaikea vajaatoimintaPahoinvointi
Värikkäät unet
Aloitus viikko ennen tupakoinnin lopettamista: aloitusannos 0.5 mg x 1 kolme vrk, sen jälkeen annos 0.5 mg x 2 neljän vrk:n ajan, viikon kuluttua aloituksesta annos 1 mg x 2 12 viikkoaReseptilääke
BupropioniKouristelutaipumus
Syömishäiriöt
Unettomuus
Suun kuivuminen
Aloitus 1–2 viikkoa ennen tupakoinnin lopettamista:150 mg aamuisin 6 vrk, sen jälkeen 150 mg x 2 7–9 viikkoaReseptilääke
Nortriptyliini 1Rytmihäiriövaara Väsymys ja suun
kuivuminen
75–100 mg/vrk12 viikkoa Reseptilääke
NikotiinilaastariEi suositella raskauden aikanaIhoärsytys
Unettomuus
Aloitus joko 15 mg/16 h tai 21 mg/24 h2–3 kk annosta asteittain vähentäenItsehoitolääke
Nikotiini-purukumiEi varsinaisia vasta-aiheitaSuun ja nielun arkuus
Vatsavaivat
Alle 20 savuketta/vrk polttaneilla tai alle 3 pistettä Fagerströmin testissä2 saaneilla 2 mg (enintään 25 palaa/vrk) Vähintään 20 savuketta/vrk polttaneilla tai vähintään 3 pistettä Fagerströmin testissä2 saaneilla 4 mg (enintään 15 palaa/vrk) 2–3 kk annosta asteittain vähentäenItsehoitolääke
Nikotiini-imeskelytabletti Ei varsinaisia vasta-aiheitaSuun ja ruokatorven ärsytys1 mg:n imeskelytabletti 1–2 tunnin välein, yleensä 8–12 kpl/vrk (enintään 30 kpl/vrk) Yli 30 savuketta/vrk polttaneilla 2 mg:n imeskelytabletti (enintään 15 kpl/vrk) 2–3 kk annosta asteittain vähentäenItsehoitolääke
Nikotiini-resoriblettiEi varsinaisia vasta-aiheitaSuun ja nielun ärsytys2 mg:n resoribletti 1–2 tunnin välein Yli 20 savuketta/vrk polttaneilla tarv. 2 resoriblettia kerralla (enintään 30 kpl/vrk) 2–3 kk annosta asteittain vähentäenItsehoitolääke
Nikotiini-inhalaattori Ei varsinaisia vasta-aiheitaSuun ja nielun ärsytys4–12 inhalaattorikapselia/vrk2–3 kk annosta asteittain vähentäenItsehoitolääke

Vieroituslääkehoito

Nikotiinikorvaushoito

Uudelleen aloittaminen

Uudelleen aloittamisen esto

Vieroitushoidon valinta

Taulukko 3. Tupakasta vieroitukseen käytettyjä hoitomuotoja ja niiden teho tutkimusten mukaan 6 kuukauden seurannassa (lähteenä Cochrane-katsaukset «Lancaster T, Stead LF. Individual behavioural counselling for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD001292 »62, «Lancaster T, Stead LF. Self-help interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD001118 »63, «Stead LF, Bergson G, Lancaster T. Physician advice for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2008;2:CD000165 »64, «Rice VH, Stead LF. Nursing interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2004;1:CD001188 »65, «Silagy C, Lancaster T, Stead L ym. Nicotine replacement therapy for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2004;3:CD000146 »66, «Stead LF, Lancaster T. Group behaviour therapy programmes for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD001007 »67, «Rigotti NA, Pipe AL, Benowitz NL ym. Efficacy and safety of varenicline for smoking cessation in patients with cardiovascular disease: a randomized trial. Circulation 2010;121:221-9 »94). Taulukon kuvaamia tuloksia ei voida käyttää eri hoitomuotojen suoraan keskinäiseen vertailuun. NNT-luku (number needed to treat) kuvaa kyseisten meta-analyysien tuloksia (henkilömäärä, joka pitää hoitaa kyseisellä vieroitusmenetelmällä, jotta yksi lopettaisi tupakoinnin).
VieroitusmuotoORLVVertailuryhmäHoidettuja (n)Lopetti (n)Verrokkeja (n)Lopetti (n)Lopetti (hoidetut) (%)Lopetti (verrokit) (%)NNT
Varenikliini2.312.01–2.66lumelääke2 2895592 15423124.410.77
Nortriptyliini2.031.48–2.78lumelääke480964954920.09.910
Bupropioni*1.641.46–1.84lumelääke4 8438743 78538718.010.213
Nikotiinipurukumi1.431.33–1.53lumelääke / ei nikotiinikorvaushoitoa8 8471 59610 2431 15418.011.315
Nikotiinilaastari1.661.53–1.81lumelääke / ei nikotiinikorvaushoitoa10 9631 7347 27471815.89.917
Nikotiinikielenalustabletit2.001.63–2.45lumelääke / ei nikotiinikorvaushoitoa1 5482501 56112616.18.112
Nikotiini-inhalaattori1.901.36–2.67lumelääke / ei nikotiinikorvaushoitoa490844864417.19.112
Oma-apumateriaali1.451.27–1.66ei interventiota8 4655777 2463416.84.747
Lääkärin antama neuvonta**1.761.58–1.95tavanomainen hoito12 5841 0299 6564708.24.930
Ryhmäohjaus1.981.60–2.46oma-apumateriaali2 3682492 00711610.55.821
Interaktiivinen internetpohjainen ohjaus1.221.08–1.38ei-räätälöity, ei interaktiivinen internetpohjainen ohjaus tai ei lainkaan internetohjausta7 6939083 34933511.810.056
Tekstiviestit ja internet yhteensä2.031.40–2.94vähemmän intensiivinen hoito348733483621.010.39
OR = odds ratio, LV = 95 % luottamusväli
** sekä mini-interventio että intensiivinen tuki
* 12 kk:n seuranta

Eri ikäryhmien ja erityisryhmien tupakasta vieroitus

Nuoret

Hedelmättömyyshoitopotilaat, raskaana olevat naiset ja pienten lasten vanhemmat

Sydän- ja verisuonitauteja sairastavat

Diabeetikot

Keuhkoahtaumatauti ja astma

Psykiatriset potilaat

Leikkaus- ja sairaalapotilaat

Tupakasta vieroituksen organisointi

  • Vieroitusta tulee tarjota kaikille tupakoitsijoille. Erityisesti tulee panostaa tupakasta johtuvia sairauksia poteviin ja sellaisiin potilaisiin, joiden taudin kulkuun, hoitoon tai paranemiseen tupakointi vaikuttaa oleellisesti.
  • Tupakoitsijoiden hoitosuunnitelmassa tulee potilaan kanssa yhteistyössä todeta vieroituksen tavoitteet ja toteutus.
  • Omalääkärin, työterveyslääkärin ja hammaslääkärin velvollisuus on käydä tupakoinnin lopettamista tukeva keskustelu vähintään kerran vuodessa.
  • Vieroitusklinikoiden hoitotulokset ovat parempia kuin perusterveydenhuollon palveluiden «Brose LS, West R, McDermott MS ym. What makes for an effective stop-smoking service? Thorax 2011;66:924-6 »109. Suomessa pitäisikin jokaisessa keskussairaalassa olla tupakasta vieroituksen yksikkö.
  • Kaikilla erikoissairaanhoidon aloilla tulee kannustaa tupakoimattomuuteen ja ohjata halukkaat vieroitukseen.
  • Ehdotamme, että hoidot järjestetään Suomessa taulukon «Hoidon organisointi terveydenhuollon eri toimintapisteissä. »4 mukaisesti.
    • Kaikkialla terveydenhuollossa on tunnettava tupakoinnin merkitys sairauksien vaaratekijänä ja potilaiden tupakointitavat. Potilaita on kehotettava tupakasta luopumiseen. Lisäksi heille on suositeltava vieroitushoitoa ja heidät on tarvittaessa ohjattava jatkohoitoon.
    • Terveyskeskusten ja työterveyshuollon on hallittava ja organisoitava yksilöllinen vieroitushoito ja vieroitusryhmät ja ohjattava vieroittujat tarvittaessa jatkohoitoon tupakasta vieroitukseen erikoistuneiden osaajien hoidettaviksi (tupakasta vieroituksen yksikkö).
    • Tupakasta vieroituksen yksikön on hallittava kaikki tunnetut tehokkaat vieroitusmenetelmät, ja organisoitava alueellaan niiden käyttö ja toimittava konsultaatioyksikkönä muulle terveydenhuollolle.
    • Apteekkien henkilökunnan pitää osata selvittää potilaille lääkehoidot ja seurata itsehoitolääkityksen käyttöä.
  • Erityistä huomiota tulee kiinnittää vieroitushoidon alueelliseen organisointiin.
    • Päävastuu vieroituksen toteuttamisesta on perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa.
    • Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa on järjestettävä vieroitushoito sitä tarvitseville.
    • Suun terveydenhuollossa tulee todeta tupakointi ja auttaa vieroituksessa
  • Tupakasta vieroituksen järjestämisessä pitää kiinnittää erityishuomiota riittävään asiantuntemukseen.
  • Terveydenhuollon ammattilaisten tulee kouluttautua vieroitusmenetelmien hallintaan «Lancaster T, Silagy C, Fowler G. Training health professionals in smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2000;3:CD000214 »110, «http://www.duodecim.fi/kotisivut/sivut.nayta?p_navi=70045&p_sivu=67269»4.
  • Kansalais- ja potilasjärjestöjen asiantuntemusta on syytä hyödyntää kouluttajina, osaajien välittäjinä ja vieroitusryhmien organisoijina.
  • Tupakasta vieroitus pitää liittää kaikkien niiden sairausryhmien valtakunnallisiin ja alueellisiin hoito-ohjelmiin, joissa tupakoinnin vähentäminen on tärkeää.
Taulukko 4. Hoidon organisointi terveydenhuollon eri toimintapisteissä.
TehtävätOsaaminen
Omalääkäri
Hammaslääkäri
Työterveyslääkäri
Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhoitaja
Astma-, verenpaine- ja diabeteshoitaja
Arvioi ja kirjaa vähintään kerran vuodessa potilaiden tupakointitilanteen
Kehottaa tupakoivia potilaita lopettamaan
Toteuttaa vieroitushoitoja
Tuntee tupakoinnin lopettamisen "kuusi K:ta"
Tietää oman alueensa vieroituspalvelut
Osaa lääkehoitojen periaatteet
Tuntee tupakoinnin merkityksen sairauksien vaaratekijänä
Erikoislääkäri
Avohoidon ja laitoshoidon hoitaja
Arvioi ja kirjaa potilaiden tupakointitilanteen
Kehottaa tupakoivia potilaita lopettamaan
Toteuttaa vieroitushoitoja tai ohjaa vieroituspalveluihin
Tuntee tupakoinnin lopettamisen "kuusi K:ta"
Tuntee tupakoinnin merkityksen oman alueensa sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa
Osaa nikotiinikorvaushoidon periaatteet
Löytää tiedot oman alueensa vieroituspalveluista
Tupakasta vieroituksen yksikkö Antaa vieroitushoitoja eri menetelmillä
Konsultoi vieroitushoidon toteuttamisessa
Toimii alueellisena kouluttajana
Tuntee syvällisesti tupakoinnin patofysiologian ja tupakointiin liittyvät kulttuuriset ja sosiaaliset merkitykset
Hallitsee kaikki tehokkaat vieroitusmenetelmät
Terveydenhuollon yli- ja keskijohtoVastaa tupakasta vieroituksen resursoinnista ja palveluiden toimivuudesta
Huolehtii hoitoketjujen toiminnasta ja niistä tiedotuksesta
Huolehtii henkilöstön kouluttamisesta
Informoi kunnallisia päätöksentekijöitä
Organisoi vieroitusryhmät
Huolehtii vieroittamistyöstä yksiköissä
Tuntee tupakoinnin yleisyyden alueensa väestössä
Tuntee tupakoinnin kansanterveydellisen merkityksen
Tuntee tupakoinnin lopettamisen merkityksen kansantaloudelle
Tuntee ryhmähoidossa toimivat menetelmät
ApteekkihenkilökuntaHuolehtii lääkehoidon oikeasta toteutumisesta
Tarjoaa myös muita vieroitushoitoja
Tuntee lääkehoitojen periaatteet ja toteutustavat
Tuntee tupakoinnin lopettamisen "kuusi K:ta"
Löytää tiedot oman alueensa vieroituspalveluista

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus -suosituksen historiatiedot «Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»28

Puheenjohtaja:

Klas Winell, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, laatukouluttaja; Conmedic Oy, Espoo

Jäsenet:

Pekka Jousilahti, FT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, tutkimusprofessori; THL, (Käypä hoito -toimittaja)

Paula Kauppi, LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri; HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Tellervo Korhonen, FT, THM, dosentti, yliopistotutkija; Helsingin yliopisto ja THL

Hanna Ollila, VTM, asiantuntijatutkija; THL, Helsinki

Kirsi Pietilä, FaT, apteekkari; Malmin apteekki

Annamari Rouhos, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri; HYKS:n keuhkosairauksien klinikka

Asiantuntijat:

Ulla Broms, FT, tutkijatohtori; Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutin kansanterveystieteen osasto ja THL

Jaakko Kaprio, professori; Helsingin yliopisto ja THL

Jukka Kentala, FT, HLL, EHL, toimialajohtaja; Vaasan Kaupunki

Matti Rautalahti, LT, pääsihteeri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Sidonnaisuudet

Pekka Jousilahti: Ei sidonnaisuuksia.

Paula Kauppi: Osallistunut lääkealan yritysten kustantamana ulkomaiseen kongressiin (ALK Abelló, Boehringer Ingelheim, Nycomed, Pfizer). Toiminut lääkealan yrityksen asiantuntijana (ALK Abelló). SAIY:n ja Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin hallituksen jäsen.

Tellervo Korhonen: Pitänyt luentoja terveydenhuollon tilaisuuksissa ja saanut niistä palkkion. Toiminut lääkealan yrityksen asiantuntijana (Pfizer). Toiminut Society for Research on Nicotine and Tobaccon Euroopan-osaston sihteerinä 2009–2011.

Hanna Ollila: Ei sidonnaisuuksia.

Kirsi Pietilä: Pitänyt toistuvasti luentoja farmasian ammattilaisille lääkealan yrityksen koulutuksissa (Leiras). Osallistunut lääkealan yrityksen koulutuksen suunnitteluun (Leiras). Ollut ulkomaan kongressimatkalla lääkealan yrityksen rahoittamana (Johnson & Johnson Consumer Nordic).

Annamari Rouhos: Pitänyt toistuvasti luentoja lääkealan yritysten koulutuksissa (Eli Lilly, Pfizer, Roche). Ollut ulkomaan kongressimatkalla lääkealan yritysten kustantamana (Boehringer Ingelheim, Pfizer, Pierre Fabre, Roche). Toimii asiantuntijana potilasjärjestössä (asiantuntijaneuvottelukunnan jäsen, Hengitysliitto Heli).

Klas Winell: Toiminut luennoitsijana terveydenhuollon ja lääkealan yritysten tilaisuuksissa (Lilly, BioHit, NovoNordisk, Abbott, Suomen Bioanalyytikkoliitto, FLS, GPF, Fennomed, Novartis, Pfizer, Diabetesliitto). Osallistunut kansainvälisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (NovoNordisk, Sanofi-aventis, Novartis, Pfizer). Toiminut tutkijana terveydenhuollon ja lääkealan yrityksen rahoittamissa tutkimuksissa (Novartis, Suomen Diabetestutkimussäätiö). Toimii Suomen yleislääkärit täydennyskoulutusjärjestelmän talousvastaavana. Conmedic Oy:n omistaja.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853

Kirjallisuutta

  1. Danaei G, Ding EL, Mozaffarian D ym. The preventable causes of death in the United States: comparative risk assessment of dietary, lifestyle, and metabolic risk factors. PLoS Med 2009;6:e1000058 «PMID: 19399161»PubMed
  2. Mathers CD, Loncar D. Projections of global mortality and burden of disease from 2002 to 2030. PLoS Med 2006;3:e442 «PMID: 17132052»PubMed
  3. Helakorpi S, Pajunen T, Jallinoja P, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 15/2011. Helsinki 2011
  4. Raisamo S, Pere L, Lindfors P, Tiirikainen M, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus 2011. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977–2011. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:10. Helsinki 2011, Sosiaali- ja terveysministeriö.
  5. Kouluterveyskysely 2011, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. www.thl.fi/kouluterveyskysely
  6. Rose RJ, Broms U, Korhonen T, Dick DM, Kaprio J. (2009) Genetics of smoking behavior. In: YK Kim (Ed.), Handbook of Behavior Genetics, Springer, New York
  7. de Leon J, Diaz FJ. A meta-analysis of worldwide studies demonstrates an association between schizophrenia and tobacco smoking behaviors. Schizophr Res 2005;76:135-57 «PMID: 15949648»PubMed
  8. Hämäläinen J, Kaprio J, Isometsä E ym. Cigarette smoking, alcohol intoxication and major depressive episode in a representative population sample. J Epidemiol Community Health 2001;55:573-6 «PMID: 11449015»PubMed
  9. Haarasilta LM, Marttunen MJ, Kaprio JA ym. Correlates of depression in a representative nationwide sample of adolescents (15-19 years) and young adults (20-24 years). Eur J Public Health 2004;14:280-5 «PMID: 15369034»PubMed
  10. Li TK, Volkow ND, Baler RD ym. The biological bases of nicotine and alcohol co-addiction. Biol Psychiatry 2007;61:1-3 «PMID: 17161671»PubMed
  11. Mustonen T. Tupakkariippuvuuden neurobiologinen tausta. Duodecim 2004;120:145-52 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo94040 »6 «PMID: 15065504»PubMed
  12. American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, ed. 4. American Psychiatric Association, Washington, 1994
  13. Schoedel KA, Hoffmann EB, Rao Y ym. Ethnic variation in CYP2A6 and association of genetically slow nicotine metabolism and smoking in adult Caucasians. Pharmacogenetics 2004;14:615-26 «PMID: 15475735»PubMed
  14. Benowitz NL. Nicotine addiction. N Engl J Med 2010;362:2295-303 «PMID: 20554984»PubMed
  15. National Institute on Drug Abuse. Tobacco Addiction. National Institute of Health, 2009, NIH Publication Number 09-4342. http://www.nida.nih.gov/PDF/TobaccoRRS_v16.pdf
  16. Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC ym. The Fagerström Test for Nicotine Dependence: a revision of the Fagerström Tolerance Questionnaire. Br J Addict 1991;86:1119-27 «PMID: 1932883»PubMed
  17. Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC ym. Measuring the heaviness of smoking: using self-reported time to the first cigarette of the day and number of cigarettes smoked per day. Br J Addict 1989;84:791-9 «PMID: 2758152»PubMed
  18. Peltonen M. ym. Kansallinen FINRISKI 2007 -terveystutkimus.  Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 35/2008
  19. Broms U. ym. 2011 julkaisematon indeksitieto
  20. Mucha L, Stephenson J, Morandi N ym. Meta-analysis of disease risk associated with smoking, by gender and intensity of smoking. Gend Med 2006;3:279-91 «PMID: 17582369»PubMed
  21. Fagerström K. The epidemiology of smoking: health consequences and benefits of cessation. Drugs 2002;62 Suppl 2:1-9 «PMID: 12109931»PubMed
  22. Gratziou C. Respiratory, cardiovascular and other physiological consequences of smoking cessation. Curr Med Res Opin 2009;25:535-45 «PMID: 19193001»PubMed
  23. Miller W, Rollnick S. Motivational interviewing preparing people for change. 2nd ed. Guilford Press 2002, New York
  24. Prochaska JO, DiClemente CC. Stages and processes of self-change of smoking: toward an integrative model of change. J Consult Clin Psychol 1983;51:390-5 «PMID: 6863699»PubMed
  25. West R. Time for a change: putting the Transtheoretical (Stages of Change) Model to rest. Addiction 2005;100:1036-9 «PMID: 16042624»PubMed
  26. Benowitz NL, Hukkanen J, Jacob P 3rd. Nicotine chemistry, metabolism, kinetics and biomarkers. Handb Exp Pharmacol 2009;192:29-60 «PMID: 19184645»PubMed
  27. Abrams DB, Niaura R, Brown RA, Emmons KM, Goldstein MG, Monti PM. The Tobacco Dependence Treatment Handbook: A Guide to Best Practices, 2003, ss.85, The Guilford Press, New York
  28. Willemse BW, Postma DS, Timens W ym. The impact of smoking cessation on respiratory symptoms, lung function, airway hyperresponsiveness and inflammation. Eur Respir J 2004;23:464-76 «PMID: 15065840»PubMed
  29. Berlin I. Endocrine and metabolic effects of smoking cessation. Curr Med Res Opin 2009;25:527-34 «PMID: 19205076»PubMed
  30. Pourmand G, Alidaee MR, Rasuli S ym. Do cigarette smokers with erectile dysfunction benefit from stopping?: a prospective study. BJU Int 2004;94:1310-3 «PMID: 15610111»PubMed
  31. Gunnell AS, Tran TN, Torrång A ym. Synergy between cigarette smoking and human papillomavirus type 16 in cervical cancer in situ development. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2006;15:2141-7 «PMID: 17057029»PubMed
  32. Louvanto K. Outcames of cervical human papillomavirus (HPV) infection among mothers in the Finnish Family HPV Study. Väitöskirja, Turun Yliopisto 2011
  33. Health Benefits of Stopping Smoking. Kirjassa: Reversal of Risk AfterQuitting Smoking. Lyon, France: IARC. IARC Handbooks of Cancer Prevention, Tobacco Control, Vol. 11. 2007
  34. Doll R, Peto R, Boreham J ym. Mortality in relation to smoking: 50 years' observations on male British doctors. BMJ 2004;328:1519 «PMID: 15213107»PubMed
  35. Cigarette smoking and health. American Thoracic Society. Am J Respir Crit Care Med 1996;153:861-5 «PMID: 8564146»PubMed
  36. Clinical Practice Guideline Treating Tobacco Use and Dependence 2008 Update Panel, Liaisons, and Staff. A clinical practice guideline for treating tobacco use and dependence: 2008 update. A U.S. Public Health Service report. Am J Prev Med 2008;35:158-76 «PMID: 18617085»PubMed
  37. Hughes JR, Higgins ST, Bickel WK. Nicotine withdrawal versus other drug withdrawal syndromes: similarities and dissimilarities. Addiction 1994;89:1461-70 «PMID: 7841857»PubMed
  38. Mineur YS, Abizaid A, Rao Y ym. Nicotine decreases food intake through activation of POMC neurons. Science 2011;332:1330-2 «PMID: 21659607»PubMed
  39. Fiore MC, Jaén CR, Baker TB ym. Treating Tobacco Use and Dependence: 2008 Update. Quick Reference Guide for Clinicians. Rockville, MD: U.S. Department of Health and Human Services. Public Health Service. April 2009
  40. Kottke TE, Battista RN, DeFriese GH ym. Attributes of successful smoking cessation interventions in medical practice. A meta-analysis of 39 controlled trials. JAMA 1988;259:2883-9 «PMID: 3367456»PubMed
  41. Gonzales D, Rennard SI, Nides M ym. Varenicline, an alpha4beta2 nicotinic acetylcholine receptor partial agonist, vs sustained-release bupropion and placebo for smoking cessation: a randomized controlled trial. JAMA 2006;296:47-55 «PMID: 16820546»PubMed
  42. Jorenby D. Clinical efficacy of bupropion in the management of smoking cessation. Drugs 2002;62 Suppl 2:25-35 «PMID: 12109933»PubMed
  43. Hughes JR, Stead LF, Lancaster T. Antidepressants for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2007;1:CD000031 «PMID: 17253443»PubMed
  44. Moore TJ, Furberg CD, Glenmullen J ym. Suicidal behavior and depression in smoking cessation treatments. PLoS One 2011;6:e27016 «PMID: 22073240»PubMed
  45. Benowitz NL. Pharmacology of nicotine: addiction, smoking-induced disease, and therapeutics. Annu Rev Pharmacol Toxicol 2009;49:57-71 «PMID: 18834313»PubMed
  46. Rökning och ohälsa i munnen. En evidensbaserad kunskapssammanställning. SBU rapport 157, Stockholm, 2002
  47. Nicotine replacement to aid smoking cessation. Drug Ther Bull 1999;37:52-4 «PMID: 10692714»PubMed
  48. Sosiaali- ja terveysministeriö. Krooninen keuhkoputkitulehdus ja keuhkoahtaumatauti. Valtakunnallinen ehkäisy- ja hoito-ohjelma 1998–2007. Julkaisuja 1998:4
  49. Herrera N, Franco R, Herrera L ym. Nicotine gum, 2 and 4 mg, for nicotine dependence. A double-blind placebo-controlled trial within a behavior modification support program. Chest 1995;108:447-51 «PMID: 7634882»PubMed
  50. Kornitzer M, Kittel F, Dramaix M ym. A double blind study of 2 mg versus 4 mg nicotine-gum in an industrial setting. J Psychosom Res 1987;31:171-6 «PMID: 3295212»PubMed
  51. Dale LC, Hurt RD, Offord KP ym. High-dose nicotine patch therapy. Percentage of replacement and smoking cessation. JAMA 1995;274:1353-8 «PMID: 7563559»PubMed
  52. Sims TH, Fiore MC. Pharmacotherapy for treating tobacco dependence: what is the ideal duration of therapy? CNS Drugs 2002;16:653-62 «PMID: 12269859»PubMed
  53. Pietilä K, Puska P. Nikotiinikorvaushoidon turvallisuus. Suom Lääkäril 2000;55:45-50
  54. Henningfield JE, Radzius A, Cooper TM ym. Drinking coffee and carbonated beverages blocks absorption of nicotine from nicotine polacrilex gum. JAMA 1990;264:1560-4 «PMID: 2395197»PubMed
  55. Lunell E, Lunell M. Steady-state nicotine plasma levels following use of four different types of Swedish snus compared with 2-mg Nicorette chewing gum: a crossover study. Nicotine Tob Res 2005;7:397-403 «PMID: 16085507»PubMed
  56. Curry SJ, McBride CM. Relapse prevention for smoking cessation: review and evaluation of concepts and interventions. Annu Rev Public Health 1994;15:345-66 «PMID: 8054089»PubMed
  57. Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2001. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B 16/2001, Helsinki 2001
  58. Ockene JK, Emmons KM, Mermelstein RJ ym. Relapse and maintenance issues for smoking cessation. Health Psychol 2000;19:17-31 «PMID: 10709945»PubMed
  59. Hunt WA, Barnett LW, Branch LG. Relapse rates in addiction programs. J Clin Psychol 1971;27:455-6 «PMID: 5115648»PubMed
  60. Gulliver SB, Hughes JR, Solomon LJ ym. An investigation of self-efficacy, partner support and daily stresses as predictors of relapse to smoking in self-quitters. Addiction 1995;90:767-72 «PMID: 7633293»PubMed
  61. Garvey AJ, Bliss RE, Hitchcock JL ym. Predictors of smoking relapse among self-quitters: a report from the Normative Aging Study. Addict Behav 1992;17:367-77 «PMID: 1502970»PubMed
  62. Lancaster T, Stead LF. Individual behavioural counselling for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD001292 «PMID: 15846616»PubMed
  63. Lancaster T, Stead LF. Self-help interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD001118 «PMID: 16034855»PubMed
  64. Stead LF, Bergson G, Lancaster T. Physician advice for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2008;2:CD000165 «PMID: 18425860»PubMed
  65. Rice VH, Stead LF. Nursing interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2004;1:CD001188 «PMID: 14973964»PubMed
  66. Silagy C, Lancaster T, Stead L ym. Nicotine replacement therapy for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2004;3:CD000146 «PMID: 15266423»PubMed
  67. Stead LF, Lancaster T. Group behaviour therapy programmes for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD001007 «PMID: 15846610»PubMed
  68. Grimshaw GM, Stanton A. Tobacco cessation interventions for young people. Cochrane Database Syst Rev 2006;4:CD003289 «PMID: 17054164»PubMed
  69. Kim Y, Myung SK, Jeon YJ ym. Effectiveness of pharmacologic therapy for smoking cessation in adolescent smokers: Meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Health Syst Pharm 2011;68:219-26 «PMID: 21258027»PubMed
  70. Burns DM. Cigarette smoking among the elderly: disease consequences and the benefits of cessation. Am J Health Promot 2000;14:357-61 «PMID: 11067570»PubMed
  71. Burton LC, Paglia MJ, German PS ym. The effect among older persons of a general preventive visit on three health behaviors: smoking, excessive alcohol drinking, and sedentary lifestyle. The Medicare Preventive Services Research Team. Prev Med 1995;24:492-7 «PMID: 8524724»PubMed
  72. Morgan GD, Noll EL, Orleans CT ym. Reaching midlife and older smokers: tailored interventions for routine medical care. Prev Med 1996;25:346-54 «PMID: 8781013»PubMed
  73. Vetter NJ, Ford D. Smoking prevention among people aged 60 and over: a randomized controlled trial. Age Ageing 1990;19:164-8 «PMID: 2194387»PubMed
  74. Kviz FJ, Clark MA, Crittenden KS ym. Age and readiness to quit smoking. Prev Med 1994;23:211-22 «PMID: 8047528»PubMed
  75. Ossip-Klein DJ, Carosella AM, Krusch DA. Self-help interventions for older smokers. Tob Control 1997;6:188-93 «PMID: 9396102»PubMed
  76. Orleans CT, Resch N, Noll E ym. Use of transdermal nicotine in a state-level prescription plan for the elderly. A first look at 'real-world' patch users. JAMA 1994;271:601-7 «PMID: 8301792»PubMed
  77. Rigotti NA, Munafo MR, Murphy MF ym. Interventions for smoking cessation in hospitalised patients. Cochrane Database Syst Rev 2003;1:CD001837 «PMID: 12535418»PubMed
  78. Hajek P, Stead LF, West R ym. Relapse prevention interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2005;1:CD003999 «PMID: 15674921»PubMed
  79. Vine MF. Smoking and male reproduction: a review. Int J Androl 1996;19:323-37 «PMID: 9051418»PubMed
  80. Higgins S. Smoking in pregnancy. Curr Opin Obstet Gynecol 2002;14:145-51 «PMID: 11914691»PubMed
  81. Shiverick KT, Salafia C. Cigarette smoking and pregnancy I: ovarian, uterine and placental effects. Placenta 1999;20:265-72 «PMID: 10329346»PubMed
  82. Fiore MC, Bailey WC, Cohen SJ ym. Treating tobacco use and dependence. Clinical practice guideline. U.S. Department of Health and Human Services, Public Health Service. Rockville, MD, June 2000
  83. Dempsey DA, Benowitz NL. Risks and benefits of nicotine to aid smoking cessation in pregnancy. Drug Saf 2001;24:277-322 «PMID: 11330657»PubMed
  84. Ilett KF, Hale TW, Page-Sharp M ym. Use of nicotine patches in breast-feeding mothers: transfer of nicotine and cotinine into human milk. Clin Pharmacol Ther 2003;74:516-24 «PMID: 14663454»PubMed
  85. U.S. Department of Health and Human Services. The Health Consequences of Involuntary Exposure to Tobacco Smoke: A Report of the Surgeon General—Executive Summary. U.S. Department of Health and Human Services, Centers for Disease Control and Prevention, Coordinating Center for Health Promotion, National Center for Chronic Disease Prevention and Health Promotion, Office on Smoking and Health, 2006.
  86. United States Department of Health and Human Services. The health consequences of smoking: nicotine addiction (a report of the Surgeon General). Rockville, Office on Smoking and Health, 1988
  87. Dolan-Mullen P, Ramírez G, Groff JY. A meta-analysis of randomized trials of prenatal smoking cessation interventions. Am J Obstet Gynecol 1994;171:1328-34 «PMID: 7977542»PubMed
  88. von Mutius E. Environmental factors influencing the development and progression of pediatric asthma. J Allergy Clin Immunol 2002;109:S525-32 «PMID: 12063508»PubMed
  89. Aboyans V, Thomas D, Lacroix P. The cardiologist and smoking cessation. Curr Opin Cardiol 2010;25:469-77 «PMID: 20671551»PubMed
  90. Benowitz NL, Gourlay SG. Cardiovascular toxicity of nicotine: implications for nicotine replacement therapy. J Am Coll Cardiol 1997;29:1422-31 «PMID: 9180099»PubMed
  91. Nicotine replacement therapy for patients with coronary artery disease. Working Group for the Study of Transdermal Nicotine in Patients with Coronary artery disease. Arch Intern Med 1994;154:989-95 «PMID: 8179456»PubMed
  92. Meine TJ, Patel MR, Washam JB ym. Safety and effectiveness of transdermal nicotine patch in smokers admitted with acute coronary syndromes. Am J Cardiol 2005;95:976-8 «PMID: 15820167»PubMed
  93. Tonstad S, Farsang C, Klaene G ym. Bupropion SR for smoking cessation in smokers with cardiovascular disease: a multicentre, randomised study. Eur Heart J 2003;24:946-55 «PMID: 12714026»PubMed
  94. Rigotti NA, Pipe AL, Benowitz NL ym. Efficacy and safety of varenicline for smoking cessation in patients with cardiovascular disease: a randomized trial. Circulation 2010;121:221-9 «PMID: 20048210»PubMed
  95. Schaffer SD, Yoon S, Zadezensky I. A review of smoking cessation: potentially risky effects on prescribed medications. J Clin Nurs 2009;18:1533-40 «PMID: 19490292»PubMed
  96. Anthonisen NR, Connett JE, Kiley JP ym. Effects of smoking intervention and the use of an inhaled anticholinergic bronchodilator on the rate of decline of FEV1. The Lung Health Study. JAMA 1994;272:1497-505 «PMID: 7966841»PubMed
  97. Godtfredsen NS, Lam TH, Hansel TT ym. COPD-related morbidity and mortality after smoking cessation: status of the evidence. Eur Respir J 2008;32:844-53 «PMID: 18827152»PubMed
  98. Scanlon PD, Connett JE, Waller LA ym. Smoking cessation and lung function in mild-to-moderate chronic obstructive pulmonary disease. The Lung Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2000;161:381-90 «PMID: 10673175»PubMed
  99. Tashkin D, Kanner R, Bailey W ym. Smoking cessation in patients with chronic obstructive pulmonary disease: a double-blind, placebo-controlled, randomised trial. Lancet 2001;357:1571-5 «PMID: 11377644»PubMed
  100. Tashkin DP, Rennard S, Hays JT ym. Effects of varenicline on smoking cessation in patients with mild to moderate COPD: a randomized controlled trial. Chest 2011;139:591-9 «PMID: 20864613»PubMed
  101. Parkes G, Greenhalgh T, Griffin M ym. Effect on smoking quit rate of telling patients their lung age: the Step2quit randomised controlled trial. BMJ 2008;336:598-600 «PMID: 18326503»PubMed
  102. Thomson NC, Chaudhuri R, Livingston E. Asthma and cigarette smoking. Eur Respir J 2004;24:822-33 «PMID: 15516679»PubMed
  103. Polosa R, Russo C, Caponnetto P ym. Greater severity of new onset asthma in allergic subjects who smoke: a 10-year longitudinal study. Respir Res 2011;12:16 «PMID: 21261960»PubMed
  104. Shavit O, Swern A, Dong Q ym. Impact of smoking on asthma symptoms, healthcare resource use, and quality of life outcomes in adults with persistent asthma. Qual Life Res 2007;16:1555-65 «PMID: 17917792»PubMed
  105. Jang AS, Park SW, Kim DJ ym. Effects of smoking cessation on airflow obstruction and quality of life in asthmatic smokers. Allergy Asthma Immunol Res 2010;2:254-9 «PMID: 20885910»PubMed
  106. Williams JM, Ziedonis D. Addressing tobacco among individuals with a mental illness or an addiction. Addict Behav 2004;29:1067-83 «PMID: 15236808»PubMed
  107. Andreasen JT, Redrobe JP. Nicotine, but not mecamylamine, enhances antidepressant-like effects of citalopram and reboxetine in the mouse forced swim and tail suspension tests. Behav Brain Res 2009;197:150-6 «PMID: 18786574»PubMed
  108. George TP, Ziedonis DM, Feingold A ym. Nicotine transdermal patch and atypical antipsychotic medications for smoking cessation in schizophrenia. Am J Psychiatry 2000;157:1835-42 «PMID: 11058482»PubMed
  109. Brose LS, West R, McDermott MS ym. What makes for an effective stop-smoking service? Thorax 2011;66:924-6 «PMID: 21709164»PubMed
  110. Lancaster T, Silagy C, Fowler G. Training health professionals in smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2000;3:CD000214 «PMID: 10908465»PubMed
  111. Ahluwalia JS, Harris KJ, Catley D ym. Sustained-release bupropion for smoking cessation in African Americans: a randomized controlled trial. JAMA 2002;288:468-74 «PMID: 12132977»PubMed
  112. Allen SS, Hatsukami D, Brintnell DM ym. Effect of nicotine replacement therapy on post-cessation weight gain and nutrient intake: a randomized controlled trial of postmenopausal female smokers. Addict Behav 2005;30:1273-80 «PMID: 16022925»PubMed
  113. Assali AR, Beigel Y, Schreibman R ym. Weight gain and insulin resistance during nicotine replacement therapy. Clin Cardiol 1999;22:357-60 «PMID: 10326169»PubMed
  114. Barnes J, Dong CY, McRobbie H ym. Hypnotherapy for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2010;10:CD001008 «PMID: 20927723»PubMed
  115. Bize R, Burnand B, Mueller Y ym. Biomedical risk assessment as an aid for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2009;9:CD004705 «PMID: 19370604»PubMed
  116. Brendryen H, Drozd F, Kraft P. A digital smoking cessation program delivered through internet and cell phone without nicotine replacement (happy ending): randomized controlled trial. J Med Internet Res 2008;10:e51 «PMID: 19087949»PubMed
  117. Brendryen H, Kraft P. Happy ending: a randomized controlled trial of a digital multi-media smoking cessation intervention. Addiction 2008;103:478-84; discussion 485-6 «PMID: 18269367»PubMed
  118. Broms U, Korhonen T, Kaprio J. Smoking reduction predicts cessation: longitudinal evidence from the Finnish adult twin cohort. Nicotine Tob Res 2008;10:423-7 «PMID: 18324560»PubMed
  119. Bullen C, Howe C, Lin RB ym. Pre-cessation nicotine replacement therapy: pragmatic randomized trial. Addiction 2010;105:1474-83 «PMID: 20528810»PubMed
  120. Cahill K, Moher M, Lancaster T. Workplace interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD003440 «PMID: 18843645»PubMed
  121. Cahill K, Perera R. Competitions and incentives for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD004307 «PMID: 18646105»PubMed
  122. Cahill K, Perera R. Quit and Win contests for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD004986 «PMID: 18843674»PubMed
  123. Cahill K, Stead LF, Lancaster T. Nicotine receptor partial agonists for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2011;2:CD006103 «PMID: 21328282»PubMed
  124. Canga N, De Irala J, Vara E ym. Intervention study for smoking cessation in diabetic patients: a randomized controlled trial in both clinical and primary care settings. Diabetes Care 2000;23:1455-60 «PMID: 11023136»PubMed
  125. Carr AB, Ebbert JO. Interventions for tobacco cessation in the dental setting. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD005084 «PMID: 16437517»PubMed
  126. Cinciripini PM, Lapitsky L, Seay S ym. The effects of smoking schedules on cessation outcome: can we improve on common methods of gradual and abrupt nicotine withdrawal? J Consult Clin Psychol 1995;63:388-99 «PMID: 7608351»PubMed
  127. Civljak M, Sheikh A, Stead LF ym. Internet-based interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2010;9:CD007078 «PMID: 20824856»PubMed
  128. Costello MJ, Sproule B, Victor JC ym. Effectiveness of pharmacist counseling combined with nicotine replacement therapy: a pragmatic randomized trial with 6,987 smokers. Cancer Causes Control 2011;22:167-80 «PMID: 21153694»PubMed
  129. Dent LA, Harris KJ, Noonan CW. Randomized trial assessing the effectiveness of a pharmacist-delivered program for smoking cessation. Ann Pharmacother 2009;43:194-201 «PMID: 19193572»PubMed
  130. Etter JF. Comparing the efficacy of two Internet-based, computer-tailored smoking cessation programs: a randomized trial. J Med Internet Res 2005;7:e2 «PMID: 15829474»PubMed
  131. Fagerström K, Gilljam H, Metcalfe M ym. Stopping smokeless tobacco with varenicline: randomised double blind placebo controlled trial. BMJ 2010;341:c6549 «PMID: 21134997»PubMed
  132. Hajek P, Tønnesen P, Arteaga C ym. Varenicline in prevention of relapse to smoking: effect of quit pattern on response to extended treatment. Addiction 2009;104:1597-602 «PMID: 19686530»PubMed
  133. Hajek P, West R, Lee A ym. Randomized controlled trial of a midwife-delivered brief smoking cessation intervention in pregnancy. Addiction 2001;96:485-94 «PMID: 11255587»PubMed
  134. Hill AL, Roe DJ, Taren DL ym. Efficacy of transdermal nicotine in reducing post-cessation weight gain in a Hispanic sample. Nicotine Tob Res 2000;2:247-53 «PMID: 11082825»PubMed
  135. Hughes JR, Carpenter MJ. Does smoking reduction increase future cessation and decrease disease risk? A qualitative review. Nicotine Tob Res 2006;8:739-49 «PMID: 17132521»PubMed
  136. Hughes JR, Stead LF, Lancaster T. Anxiolytics for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2000;4:CD002849 «PMID: 11034774»PubMed
  137. Hurt RD, Sachs DP, Glover ED ym. A comparison of sustained-release bupropion and placebo for smoking cessation. N Engl J Med 1997;337:1195-202 «PMID: 9337378»PubMed
  138. Lumley J, Chamberlain C, Dowswell T ym. Interventions for promoting smoking cessation during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2009;3:CD001055 «PMID: 19588322»PubMed
  139. Lumley J, Oliver SS, Chamberlain C ym. Interventions for promoting smoking cessation during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2004;4:CD001055 «PMID: 15495004»PubMed
  140. Maguire TA, McElnay JC, Drummond A. A randomized controlled trial of a smoking cessation intervention based in community pharmacies. Addiction 2001;96:325-31 «PMID: 11182878»PubMed
  141. Melvin CL, Dolan-Mullen P, Windsor RA ym. Recommended cessation counselling for pregnant women who smoke: a review of the evidence. Tob Control 2000;9 Suppl 3:III80-4 «PMID: 10982917»PubMed
  142. Mochizuki M, Hatsugaya M, Rokujoh E ym. [Randomized controlled study on the effectiveness of community pharmacists' advice for smoking cessation by Nicorette--evaluation at three months after initiation]. Yakugaku Zasshi 2004;124:989-95 «PMID: 15577269»PubMed
  143. Mohiuddin SM, Mooss AN, Hunter CB ym. Intensive smoking cessation intervention reduces mortality in high-risk smokers with cardiovascular disease. Chest 2007;131:446-52 «PMID: 17296646»PubMed
  144. Moore D, Aveyard P, Connock M ym. Effectiveness and safety of nicotine replacement therapy assisted reduction to stop smoking: systematic review and meta-analysis. BMJ 2009;338:b1024 «PMID: 19342408»PubMed
  145. Nides M, Rand C, Dolce J ym. Weight gain as a function of smoking cessation and 2-mg nicotine gum use among middle-aged smokers with mild lung impairment in the first 2 years of the Lung Health Study. Health Psychol 1994;13:354-61 «PMID: 7957014»PubMed
  146. Park EW, Schultz JK, Tudiver F ym. Enhancing partner support to improve smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2004;3:CD002928 «PMID: 15266469»PubMed
  147. Parsons AC, Shraim M, Inglis J ym. Interventions for preventing weight gain after smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD006219 «PMID: 19160269»PubMed
  148. Reda AA, Kaper J, Fikrelter H ym. Healthcare financing systems for increasing the use of tobacco dependence treatment. Cochrane Database Syst Rev 2009;2:CD004305 «PMID: 19370599»PubMed
  149. Rigotti NA, Munafo MR, Stead LF. Interventions for smoking cessation in hospitalised patients. Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD001837 «PMID: 17636688»PubMed
  150. Rose JE, Herskovic JE, Behm FM ym. Precessation treatment with nicotine patch significantly increases abstinence rates relative to conventional treatment. Nicotine Tob Res 2009;11:1067-75 «PMID: 19567826»PubMed
  151. Sinclair HK, Bond CM, Lennox AS ym. Training pharmacists and pharmacy assistants in the stage-of-change model of smoking cessation: a randomised controlled trial in Scotland. Tob Control 1998;7:253-61 «PMID: 9825420»PubMed
  152. Singh S, Loke YK, Spangler JG ym. Risk of serious adverse cardiovascular events associated with varenicline: a systematic review and meta-analysis. CMAJ 2011;183:1359-66 «PMID: 21727225»PubMed
  153. Smith SS, McCarthy DE, Japuntich SJ ym. Comparative effectiveness of 5 smoking cessation pharmacotherapies in primary care clinics. Arch Intern Med 2009;169:2148-55 «PMID: 20008701»PubMed
  154. Spring B, Howe D, Berendsen M ym. Behavioral intervention to promote smoking cessation and prevent weight gain: a systematic review and meta-analysis. Addiction 2009;104:1472-86 «PMID: 19549058»PubMed
  155. Stead LF, Perera R, Bullen C ym. Nicotine replacement therapy for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD000146 «PMID: 18253970»PubMed
  156. Stead LF, Perera R, Lancaster T. Telephone counselling for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD002850 «PMID: 16855992»PubMed
  157. Sussman S, Sun P, Dent CW. A meta-analysis of teen cigarette smoking cessation. Health Psychol 2006;25:549-57 «PMID: 17014271»PubMed
  158. Taylor AH, Ussher MH, Faulkner G. The acute effects of exercise on cigarette cravings, withdrawal symptoms, affect and smoking behaviour: a systematic review. Addiction 2007;102:534-43 «PMID: 17286639»PubMed
  159. Thomsen T, Villebro N, Møller AM. Interventions for preoperative smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2010;7:CD002294 «PMID: 20614429»PubMed
  160. Tonstad S, Tønnesen P, Hajek P ym. Effect of maintenance therapy with varenicline on smoking cessation: a randomized controlled trial. JAMA 2006;296:64-71 «PMID: 16820548»PubMed
  161. Tsoi DT, Porwal M, Webster AC. Interventions for smoking cessation and reduction in individuals with schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2010;6:CD007253 «PMID: 20556777»PubMed
  162. Ussher MH, Taylor A, Faulkner G. Exercise interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD002295 «PMID: 18843632»PubMed
  163. Walters ST, Wright JA, Shegog R. A review of computer and Internet-based interventions for smoking behavior. Addict Behav 2006;31:264-77 «PMID: 15950392»PubMed
  164. Wang D, Connock M, Barton P ym. 'Cut down to quit' with nicotine replacement therapies in smoking cessation: a systematic review of effectiveness and economic analysis. Health Technol Assess 2008;12:iii-iv, ix-xi, 1-135 «PMID: 18093448»PubMed
  165. Westmaas JL, Bontemps-Jones J, Bauer JE. Social support in smoking cessation: reconciling theory and evidence. Nicotine Tob Res 2010;12:695-707 «PMID: 20513695»PubMed
  166. White AR, Rampes H, Liu JP ym. Acupuncture and related interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2011;5:CD000009 «PMID: 21249644»PubMed
  167. Williams KE, Reeves KR, Billing CB Jr ym. A double-blind study evaluating the long-term safety of varenicline for smoking cessation. Curr Med Res Opin 2007;23:793-801 «PMID: 17407636»PubMed