Virtsankarkailu (naiset)
Ota käyttöön
- Kaavio: Naisten virtsankarkailun selvittely avoterveydenhuollossa «hoi50050c.pdf»1
- Kyselylomakkeet virtsaamishäiriöiden selvittelyssä ja hoidossa: Erottelupistelomake «http://www.terveysportti.fi/xmedia/extra/ykt/inkontinenssi_erottelu.pdf»1
- Haitta-astelomake «http://www.terveysportti.fi/xmedia/extra/ykt/inkontinenssi_haitta.pdf»2
- Virtsaamispäiväkirja virtsaamishäiriöiden selvittelyssä ja hoidossa «hoi50050a.pdf»2
- Potilasohje: Lantionpohjan lihasten harjoitteluohje «http://www.terveysportti.fi/xmedia/nix/nix00565a.pdf»3
- Potilasohje: Virtsarakon kouluttaminen «http://www.terveysportti.fi/xmedia/nix/nix00566a.pdf»4
- Malli lähetteestä erikoissairaanhoitoon virtsankarkailun vuoksi «Malli lähetteestä erikoissairaanhoitoon virtsankarkailun vuoksi»1
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1
Keskeinen sisältö
- Virtsankarkailun tyyppi (ponnistus-, pakko- ja sekamuotoinen) määritetään anamneesilla, kyselykaavakkeilla, yleisellä ja gynekologisella tutkimuksella yskäisytestineen.
- Painonhallinta, tupakoimattomuus, lantionpohjan lihaskunnon ylläpito, ummetuksen hoito ja erityisesti 65 vuotta täyttäneillä fyysinen aktiivisuus ehkäisevät virtsankarkailua.
- Lantionpohjan ohjattua fysioterapiaa käytetään lievän ja keskivaikean ponnistusvirtsankarkailun hoidossa. Lihasvoimaa voi kasvattaa harjoittelemalla 5 kertaa viikossa ja ylläpitää harjoittelemalla pysyvästi 2–3 kertaa viikossa.
- Vaikeaan ponnistusvirtsankarkailuun on tehokas, vähän kajoava leikkaushoito, jota käytetään myös osalla sekamuotoisesta virtsankarkailusta kärsivistä potilaista.
- Emättimeen annosteltava paikallinen estrogeenihoito lievittää pakkovirtsankarkailun oireita vaihdevuosi-iän saavuttaneilla naisilla.
- Pakkovirtsankarkailua voidaan lievittää elintapamuutoksilla ja lääkkeillä.
- Pakkovirtsankarkailun lääkehoidon teho arvioidaan aluksi 1–3 kuukauden kuluessa ja sen jälkeen vuosittain sekä aina, kun oireet uusiutuvat. Tarvittaessa lääkitys tulee vaihtaa.
- Iäkkäillä, haurailla ja monisairailla antikolinergien haitat saattavat olla erityisen hankalia, eikä oksibutyniiniä tulisi keskushermostohaittojensa vuoksi käyttää heillä lainkaan. Lisäksi tulee muistaa ylivuotovirtsankarkailun mahdollisuus.
Tiivistelmä ja potilasversio
- Suosituksen tiivistelmä «Virtsankarkailu (naiset)»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Urinary incontinence (women)»2
- Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi «Karkaako virtsa? (Virtsankarkailu naisilla)»3 ja ruotsiksi «Urininkontinens hos kvinnor – är det svårt att hålla tätt?»4
Tavoite
- Tavoitteena on yhtenäistää naisten virtsankarkailun eli virtsainkontinenssin tutkimus- ja hoitokäytäntöjä avoterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
Kohderyhmä
- Suosituksen kohderyhmänä ovat avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkärit ja muu hoitohenkilökunta, kotihoito ja vanhusten hoitolaitosten henkilöstö sekä terveydenhuollon päätöksentekijät.
Määritelmä ja aiheen rajaus
- Virtsankarkailu tarkoittaa oireena mitä tahansa virtsan tahatonta karkailua. Oireiden,
löydösten ja tutkimusten pohjalta käytetään kansainvälistä luokittelua «Haylen BT, de Ridder D, Freeman RM ym. An Internat...»1, joka on yhteneväinen ICD-10-luokituksen kanssa (taulukko «Naisen virtsankarkailun tyypit ja syntymekanismit , ...»1).
- Ponnistusvirtsankarkailu (stress urinary incontinence, SUI; ICD-10 koodi N39.3) on näkyvää fyysisen rasituksen, ponnistuksen, yskäisyn tai aivastuksen yhteydessä tapahtuvaa virtsan karkaamista.
- Pakkovirtsankarkailu (urgency urinary incontinence, UUI; ICD-10 koodi N39.4) on näkyvää virtsan karkaamista, johon liittyy samanaikainen voimakas virtsaamistarve.
- Sekatyyppinen virtsankarkailu (mixed urinary incontinence, MUI; ICD-10 koodi N39.4) on kahden edellisen karkailumuodon yhdistelmä, eli siinä esiintyy sekä ponnistus- että pakkovirtsankarkailua.
- Ylivuotovirtsankarkailu (overflow urinary incontinence; ICD-10 koodi R33) on virtsan karkaamista, joka liittyy virtsarakon akuuttiin tai krooniseen tyhjenemishäiriöön eli virtsaretentioon.
- Suositus koskee vain naisten (ei lasten) virtsankarkailua, joka aiheuttaa sosiaalista, hygieenistä tai muuta haittaa.
- Suosituksessa ei käsitellä virtsateiden anomalioista eikä fisteleistä johtuvaa virtsankarkailua.
- Täydellinen kansainvälisten tiedejärjestöjen IUGA/ICS (International Urogynecological Association/International Continence Society) ylläpitämä termistö oireista ja löydöksistä kliiniseen ja tutkimuskäyttöön on lisätietoaineistossa «Alempien virtsateiden toimintahäiriöiden uusi kansainvälinen terminologia»2, «Haylen BT, de Ridder D, Freeman RM ym. An Internat...»2.
Virtsankarkailun tyyppi | Syntymekanismi | Mahdollisia aiheuttajia |
---|---|---|
Ponnistusvirtsankarkailu eli virtsan karkaaminen fyysisen rasituksen tai ponnistuksen (esim. yskäisy tai aivastus) yhteydessä | Virtsaputkea ympäröivien tukirakenteiden tai virtsaputken sulkijamekanismin heikkous | Sidekudosten heikkous: ikääntyminen, raskaudet tai hormonaaliset syyt Elintavat: lihavuus, tupakointi Lantionpohjan lihasten hermotushäiriö tai vamma: synnynnäinen tai ikääntymisen, synnytyksen, leikkauksen tai tapaturman aiheuttama |
Pakkovirtsankarkailu eli virtsan karkaaminen äkillisen virtsaamispakon yhteydessä samanaikaisesti virtsaamispakko-oireen kanssa tai heti sen jälkeen | Rakkolihaksen supistelu:
|
Keskushermoston sairaus tai vamma, neuropatia, diabetes, psykosomaattiset tekijät |
|
Infektio (akuutti virtsatieinfektio tai toistuvat virtsatieinfektiot), kasvain, rakon seinämän sairaus, rakkokivi, atrofia, rakon nopea täyttyminen, elintavat | |
|
||
Sekatyyppinen virtsankarkailu eli yhtäaikainen ponnistus- ja pakkovirtsankarkailu | Ponnistus- ja pakkoinkontinenssin mekanismit yhdessä | Mainittujen aiheuttajien yhdistelmät |
Ylivuotovirtsankarkailu eli virtsan karkaaminen, johon liittyy virtsarakon akuutti tai krooninen tyhjenemishäiriö eli virtsaretentio | Heikentynyt virtsaamisheijaste | Hermoston sairaus tai vamma, leikkauksen jälkitila, lääkehoito |
Mekaaninen este | Kasvain, laskeuma, leikkauskomplikaatio (esim. tiukka nauhaleikkaus) | |
Fistelit ja anomaliat | Synnynnäinen, toimenpiteestä johtuva tai anoksinen vaurio | Leikkaus, sädehoito tai synnytykseen liittyvä vamma |
Esiintyvyys ja riskitekijät
- Naisten virtsankarkailu on yleinen ja elämänlaatua heikentävä sairaus. Eri tutkimuksissa virtsankarkailun esiintyvyys vaihtelee suuresti, mikä johtuu eroista taudin määrittelyssä ja tutkimusmenetelmissä «Hunskaar S, Burgio K, Diokno A ym. Epidemiology an...»5, «Cerruto MA, D'Elia C, Aloisi A ym. Prevalence, inc...»6, «Drennan VM, Rait G, Cole L ym. The prevalence of i...»7.
- Suuressa norjalaisessa väestöpohjaisessa tutkimuksessa neljänneksellä naisista esiintyi jonkinlaista virtsankarkailua ja 7 %:lla virtsankarkailu oli merkittävää «Hannestad YS, Rortveit G, Sandvik H ym. A communit...»8.
- Virtsankarkailu voi olla myös ohimenevää. Vuosittaisen spontaanin paranemisen todennäköisyys vaihtelee 6 ja 38 %:n välillä «Hunskaar S, Burgio K, Diokno A ym. Epidemiology an...»5, «Buckley BS, Lapitan MC, Epidemiology Committee of ...»9, «Jahanlu D, Hunskaar S. The Hordaland Women's Cohor...»10, «Wennberg AL, Molander U, Fall M ym. A longitudinal...»11
- Virtsankarkailusta kärsivistä naisista vain osa hakee apua vaivaansa «Hannestad YS, Rortveit G, Sandvik H ym. A communit...»8, «Minassian VA, Stewart WF, Wood GC. Urinary inconti...»12, «Shaw C, Gupta RD, Bushnell DM ym. The extent and s...»13, «Shaw C, Das Gupta R, Williams KS ym. A survey of h...»14, «Wennberg AL, Molander U, Fall M ym. Lower urinary ...»15.
- Iän myötä virtsankarkailu lisääntyy (kuva «Naisten virtsankarkailun esiintyvyys ja ikä»1), «Hannestad YS, Rortveit G, Sandvik H ym. A communit...»8, «Jahanlu D, Hunskaar S. The Hordaland Women's Cohor...»10, «Rortveit G, Hannestad YS, Daltveit AK ym. Age- and...»16, «Matthews CA, Whitehead WE, Townsend MK ym. Risk fa...»17, (taulukko «Virtsankarkailun taustatekijöiden riskisuhteita1, 2)...»2)
- Virtsankarkailun esiintyvyys suurenee tasaisesti 50–54 vuoden ikään asti, minkä jälkeen se ensin pienenee ja sen jälkeen taas suurenee 65. ikävuoden jälkeen «Hunskaar S, Burgio K, Diokno A ym. Epidemiology an...»5, «Jahanlu D, Hunskaar S. The Hordaland Women's Cohor...»10, «Minassian VA, Stewart WF, Wood GC. Urinary inconti...»12.
- Iäkkäiden virtsankarkailun on todettu olevan yhteydessä heikentyneeseen toiminta- ja liikuntakykyyn ja moniin kroonisiin sairauksiin «Maggi S, Minicuci N, Langlois J ym. Prevalence rat...»18, «Ostaszkiewicz J, Johnston L, Roe B. Timed voiding ...»19. Ks. lisätietoaineisto «Gerasteenisten ja monisairaiden iäkkäiden virtsankarkailun erityispiirteet»3.
- Ylipaino ja painoindeksin kasvu suurentavat naisen virtsankarkailun riskiä (kuva «Naisten virtsankarkailun esiintyvyys ja painoindeksi»2), «Cerruto MA, D'Elia C, Aloisi A ym. Prevalence, inc...»6, «Matthews CA, Whitehead WE, Townsend MK ym. Risk fa...»17, «Hannestad YS, Rortveit G, Daltveit AK ym. Are smok...»20, «Danforth KN, Townsend MK, Lifford K ym. Risk facto...»21.
- Vaikeaksi koetun virtsankarkailun riski on lihavilla (BMI > 30) yli kolminkertainen normaalipainoisiin verrattuna «Danforth KN, Townsend MK, Lifford K ym. Risk facto...»21.
- Raskaus ja synnytys lisäävät ponnistus- ja sekamuotoista virtsankarkailua hedelmällisessä iässä olevilla naisilla «Rortveit G, Hannestad YS, Daltveit AK ym. Age- and...»16, «Wesnes SL, Rortveit G, Bø K ym. Urinary incontinen...»22, «Aukee P, Tihtonen K. Raskauden ja synnytyksen vaik...»23, «Altman D, Ekström A, Gustafsson C ym. Risk of urin...»24.
- Keisarileikkauksen jälkeen esiintyy vähemmän ponnistus- ja sekamuotoista virtsankarkailua
kuin alatiesynnytyksen jälkeen, mutta ero häviää iän myötä «Tähtinen RM, Cartwright R, Tsui JF ym. Long-term I...»25, «Leijonhufvud A, Lundholm C, Cnattingius S ym. Risk...»26.
- Raskauden aikainen virtsankarkailu ennustaa huonosti synnytyksen jälkeistä virtsankarkailun riskiä, joten sitä ei voida käyttää synnytystavan valinnan perusteena «Wesnes SL, Hunskaar S, Bo K ym. The effect of urin...»27.
- Synnytystapa tulee edelleenkin ratkaista synnytysopillisin perustein.
- Nesteiden nauttimista ei tutkimusten mukaan näytä olevan tarpeen rajoittaa virtsankarkailun
pelossa «Townsend MK, Jura YH, Curhan GC ym. Fluid intake a...»28, «Imamura M, Williams K, Wells M ym. Lifestyle inter...»29, mutta liiallinen nesteiden nauttiminen lisää virtsaamistarvetta ja voi altistaa
virtsankarkailulle.
- Yleisesti riittävä nestemäärä vuorokaudessa on 1,5–2 litraa «Faiena I, Patel N, Parihar JS ym. Conservative Man...»30.
- Kofeiinin vaikutuksista virtsankarkailuun on saatu ristiriitaisia tuloksia «Hannestad YS, Rortveit G, Daltveit AK ym. Are smok...»20, «Jura YH, Townsend MK, Curhan GC ym. Caffeine intak...»31, «Hirayama F, Lee AH. Green tea drinking is inversel...»32.
- Runsas tupakointi saattaa suurentaa etenkin sekamuotoisen virtsankarkailun riskiä «Minassian VA, Stewart WF, Wood GC. Urinary inconti...»12, «Hannestad YS, Rortveit G, Daltveit AK ym. Are smok...»20, joskin näyttö asiasta on osittain ristiriitaista «Tähtinen RM, Auvinen A, Cartwright R ym. Smoking a...»33. Tupakointi näyttää lisäävän virtsapakko-oireita ja tihentynyttä virtsaamistarvetta «Tähtinen RM, Auvinen A, Cartwright R ym. Smoking a...»33.
- Diabetesta sairastavilla naisilla on suurentunut pakko- ja sekamuotoisen virtsankarkailun riski ja virtsankarkailu on usein vaikeampaa kuin diabetesta sairastamattomilla «Ebbesen MH, Hannestad YS, Midthjell K ym. Diabetes...»34, «Danforth KN, Townsend MK, Curhan GC ym. Type 2 dia...»35.
- Liikunta ja virtsankarkailu:
- Pitkäaikainen kohtuullinen kuntoliikunta näyttää vähentävän virtsankarkailua «Townsend MK, Danforth KN, Rosner B ym. Physical ac...»36. Suomalaisista vaihdevuosi-ikäisistä vähän liikkuvista naisista virtsankarkailua on 43 %:lla ja paljon liikkuvista 32 %:lla «Laakkonen EK, Kulmala J, Aukee P ym. Female reprod...»37.
- Voimakasta ja toistuvaa ponnistelua vaativat liikuntalajit saattavat altistaa naisen virtsankarkailulle «Townsend MK, Danforth KN, Rosner B ym. Physical ac...»36, «Eliasson K, Edner A, Mattsson E. Urinary incontine...»38, «Liikunta ja virtsankarkailu»4.
- Kohdunpoisto voi lievittää virtsankarkailua tai pitää oireen ennallaan, mutta virtsankarkailu
voi myös tulla uutena oireena esiin kohdunpoistoleikkauksen jälkeen.
- Kohdunpoisto laskeuman takia vähentää virtsankarkailua ja tiheävirtsaisuutta «Humalajärvi N, Aukee P, Kairaluoma MV ym. Quality ...»39.
- Uutena oireena kohdunpoiston jälkeen virtsankarkailua esiintyy 8,5–15,4 %:lla riippumatta leikkauksen aiheesta «Humalajärvi N, Aukee P, Kairaluoma MV ym. Quality ...»39, «Bohlin KS, Ankardal M, Lindkvist H ym. Factors inf...»40.
- Selkäkivun ja virtsankarkailun samanaikainen esiintyminen voi viitata neurologiseen syyhyn, esimerkiksi spinaalistenoosiin «Selkäkivun ja virtsankarkailun yhteys toisiinsa»5.
- Virtsankarkailua mahdollisesti aiheuttavia tai pahentavia lääkeaineita, jotka erityisesti iäkkäillä on syytä huomioida, esitellään taulukossa «Virtsankarkailua mahdollisesti aiheuttavia tai pahentavia lääkeaineita, jotka on syytä huomioida erityisesti iäkkäillä. Lääkeaineryhmät luetellaan aakkosjärjestyksessä....»3.
- Lisätietoa virtsankarkailun taustalla olevista tekijöistä on lisätietoaineistossa «Virtsankarkailun taustalla olevia tekijöitä»6.
Tekijä | Riskisuhde (95 %:n luottamusväli) | Kirjallisuusviite |
---|---|---|
Ikä | 1,14 (1,08–1,21) jokaista kymmentä ikävuotta kohti, ikävuosien 30–90 välillä | «Melville JL, Katon W, Delaney K ym. Urinary incont...»41, «Zhu L, Lang J, Liu C ym. The epidemiological study...»42 |
Lihavuus, verrattuna normaalipainoisiin | ||
– BMI 30–34 kg/m2 | 3,1 (2,6–3,7) | «Hannestad YS, Rortveit G, Daltveit AK ym. Are smok...»20 |
– BMI vähintään 40 kg/m2 | 5,0 (3,4–7,3) | «Hannestad YS, Rortveit G, Daltveit AK ym. Are smok...»20 |
Raskaus ja synnyttäneisyys | «Rortveit G, Hannestad YS, Daltveit AK ym. Age- and...»16, «Wesnes SL, Rortveit G, Bø K ym. Urinary incontinen...»22, «Tähtinen RM, Cartwright R, Tsui JF ym. Long-term I...»25 | |
– alatiesynnytys verrattuna synnyttämättömiin | 2,3 (2,0–2,6) | «Rortveit G, Daltveit AK, Hannestad YS ym. Urinary ...»43 |
– keisarileikkaus verrattuna synnyttämättömiin | 1,5 (1,2–1,9) | «Rortveit G, Daltveit AK, Hannestad YS ym. Urinary ...»43 |
– alatiesynnytys verrattuna keisarileikkaukseen | 1,85 (1,56–2,19) | «Tähtinen RM, Cartwright R, Tsui JF ym. Long-term I...»25 |
– 3.–4. asteen repeämä | 4,0 (2,3–6,9) | «Hatem M, Pasquier JC, Fraser W ym. Factors associa...»44 |
Kohdunpoisto | «Brown JS, Sawaya G, Thom DH ym. Hysterectomy and u...»45 | |
– ikävakioimaton | 1,4 (1,2–1,7) | |
– riski joutua karkailun vuoksi leikkaushoitoon | 2,4 (2,3–2,5) | «Altman D, Granath F, Cnattingius S ym. Hysterectom...»46 |
Perussairaudet, vähintään kaksi | 4,4 (2,5–7,7) | «Holroyd-Leduc JM, Straus SE. Management of urinary...»47 |
Tyypin 2 diabetes – virtsankarkailu |
1,28 (1,18–1,39) | «Lifford KL, Curhan GC, Hu FB ym. Type 2 diabetes m...»48 |
– pakkovirtsankarkailu | 1,5 (1,0–2,2), 1,4 (1,0–1,9) | «Ebbesen MH, Hannestad YS, Midthjell K ym. Diabetes...»34, «Danforth KN, Townsend MK, Curhan GC ym. Type 2 dia...»35 |
– ponnistusvirtsankarkailu – sekamuotoinen virtsankarkailu |
1,1 (0,9–1,4) 1,3 (1,1–1,7), 0,9 (0,7–1,3) |
«Ebbesen MH, Hannestad YS, Midthjell K ym. Diabetes...»34, «Danforth KN, Townsend MK, Curhan GC ym. Type 2 dia...»35 |
– vaikea-asteinen virtsankarkailu | 1,5 (1,2–2,0) | «Ebbesen MH, Hannestad YS, Midthjell K ym. Diabetes...»34 |
Perintötekijät | ponnistusvirtsankarkailu 1,5 (1,3–1,8) | «Hannestad YS, Lie RT, Rortveit G ym. Familial risk...»49 |
sekamuotoinen virtsankarkailu 1,6 (1,2–2,0) | ||
pakkovirtsankarkailu 1,8 (0,8–3,9) | ||
Lantionpohjan lihasten heikkous | 3,4 (0,51–23) | «Samuelsson E, Victor A, Svärdsudd K. Determinants ...»50, «Burti JS, Hacad CR, Zambon JP ym. Is there any dif...»51 |
Toistuvat virtsatietulehdukset (pakkovirtsankarkailu) | 2,0 (1,1–3,6) | «Brown JS, Grady D, Ouslander JG ym. Prevalence of ...»52 |
Suolen toiminnan häiriöt | ||
– ummetus tai ripuli | 2,0 (1,3–3,0) | «van Beurden M, van Der Vange N, ten Kate FJ ym. Re...»53 |
– ulosteen karkailu | 5,8 (1,8–18,2) | «Slieker-ten Hove MC, Pool-Goudzwaard AL, Eijkemans...»54 |
– ponnistusvirtsankarkailu | 1,3 (1,1–1,5) | «Hannestad YS, Rortveit G, Daltveit AK ym. Are smok...»20 |
– sekamuotoinen virtsankarkailu | 1,5 (1,3–1,8) | |
Tupakointi yli 20 savuketta päivässä | 1,3 (1,1–1,6) | «Hannestad YS, Rortveit G, Daltveit AK ym. Are smok...»20 |
Heikentynyt toimintakyky | ||
– päivittäistoiminnot (ADL) | 2,3 (1,2–4,3) | «Maggi S, Minicuci N, Langlois J ym. Prevalence rat...»18 |
– pakko- tai sekamuotoinen virtsankarkailu | 3,6 (1,7–7,3) | «Nuotio M, Jylhä M, Luukkaala T ym. Urinary inconti...»55 |
– ponnistusvirtsankarkailu | 0,8 (0,3–2,0) | |
Heikentynyt liikuntakyky | ||
– poikkileikkausaineisto | 2,1 (1,2–3,9) | «Maggi S, Minicuci N, Langlois J ym. Prevalence rat...»18 |
– pitkittäisaineisto; lievä virtsankarkailu | 1,6 (1,1–2,2) | «Jenkins KR, Fultz NH. Functional impairment as a r...»56 |
– pitkittäisaineisto; vaikea virtsankarkailu | 2,0 (1,1–3,5) | |
Selkäkipu | 18–23-vuotiailla 1,3 (1,2–1,4) 45–50-vuotiailla 1,7 (1,4–2,2) 70–75-vuotiailla 2,4 (1,6–3,7) «Selkäkivun ja virtsankarkailun yhteys toisiinsa»5 |
«Smith MD, Russell A, Hodges PW. The relationship b...»57 |
1) Suurin osa riski- ja taustatekijöitä koskevista tiedoista on saatu poikkileikkaustutkimuksista.
Toistaiseksi on tehty hyvin vähän kontrolloituja tutkimuksia, jotka osoittaisivat,
että riskitekijään kohdistuva interventio vähentäisi virtsankarkailun ilmaantuvuutta
tai vaikeutta. 2) Virtsankarkailun vaikeusaste vaihtelee tutkimuksittain. |
Lääkeaine | Vaikutustapa |
---|---|
ACE:n estäjät | Yskä, ponnistusvirtsankarkailu |
Alfa-adrenergiset antagonistit (esim. pratsosiini) | Vähentävät sileän lihaksen tonusta virtsaputkessa, ponnistusvirtsankarkailu |
Antihistamiinit | Sekavuus |
Antikolinergit | Tyhjenemisvaikeudet, virtsaumpi, ummetus, ylivuotovirtsankarkailu |
Kognitiiviset häiriöt, WC:ssä käyntitaitojen heikentyminen | |
Asetyylikolinesteraasin estäjät (Alzheimerin taudissa käytettävät) | Virtsarakon supistumisherkkyyden lisääntyminen, pakkovirtsankarkailu |
Bentsodiatsepiinit | Sekavuus, liikuntakyvyn heikentyminen |
Diureetit | Virtsanerityksen ja virtsamäärien lisääntyminen, pakkovirtsankarkailu |
Gabapentiini | Turvotukset, yöllinen polyuria |
Sekavuus | |
Kalsiuminestäjät | Tyhjenemisvaikeudet, virtsaumpi, ummetus |
Litium | Polyuria |
Opiaatit | Tyhjenemisvaikeudet, virtsaumpi, ummetus, sekavuus, liikuntakyvyn heikentyminen |
Psykoosilääkkeet | Antikolinergivaikutukset |
SSRI-lääkkeet | Kolinerginen, rakkosupistuksia lisäävä vaikutus |
Tulehduskipulääkkeet | Turvotukset, yöllinen polyuria |
Esiintyvyys neurologisten sairauksien yhteydessä
- Virtsankarkailua esiintyy useiden neurologisten sairauksien yhteydessä (taulukko «Virtsankarkailun esiintyvyys eräiden neurologisten sairauksien yhteydessä...»4).
- Arviot esiintyvyydestä vaihtelevat tutkimuksittain, mikä johtunee siitä, että sairauden kesto on eri aineistoissa erilainen. Esimerkiksi muistisairauksissa, MS-taudissa ja Parkinsonin taudissa oireet lisääntyvät sairauden edetessä.
- Sukupuolten osalta tarkkoja lukuja ei ole, mutta monessa sairaudessa oireita todetaan esiintyvän erityisesti naisilla.
- Keskushermostosairauksien, kuten aivoinfarktin ja aivoverenvuodon «Thomas LH, Cross S, Barrett J ym. Treatment of uri...»58, muistisairauksien «Ouslander JG, Zarit SH, Orr NK ym. Incontinence am...»59, «Hägglund D. A systematic literature review of inco...»60, MS-taudin «Ruffion A, Castro-Diaz D, Patel H ym. Systematic r...»61 ja Parkinsonin taudin «Ruffion A, Castro-Diaz D, Patel H ym. Systematic r...»61, virtsarakko-oireita ovat tihentynyt virtsaamistarve, virtsankarkailu ja tyhjenemishäiriö (retentio).
- Aivoinfarkti:
- Akuutissa vaiheessa esiintyvä virtsainkarkailu ennakoi aivoinfarktin huonoa toipumisennustetta «Thomas LH, Cross S, Barrett J ym. Treatment of uri...»58.
- Muistisairaudet:
- Lievää tautia sairastavalla ei välttämättä esiinny virtsankarkailua, varsinkaan jos liikuntakyky on hyvä «Minassian VA, Drutz HP, Al-Badr A. Urinary inconti...»62.
- Pidemmälle edenneessä taudissa virtsankarkailu on tiedostamatonta «Hägglund D. A systematic literature review of inco...»60.
- Virtsankarkailua voi esiintyä tyypillisesti vaskulaarisessa subkortikaalisessa sairaudessa (ns. pienten suonten tauti) «Zhang AJ, Yu XJ, Wang M. The clinical manifestatio...»63.
- Virtsankarkailu on tyypillinen oire NPH-oireyhtymässä (normaalipaineinen hydrokefalus) ja frontotemporaalisessa degeneraatiossa.
- Parkinsonin tauti:
- Sairauden varhaisessa vaiheessa ilmaantuva virtsankarkailu voi olla merkki monisysteemiatrofiasta, joka alkuvaiheessaan muistuttaa Parkinsonin tautia «Fowler CJ. Integrated control of lower urinary tra...»64.
- Virtsankarkailuoireet lisääntyvät sairauden edetessä.
- MS-tauti ja selkäytimen sairaudet (syringomyelia) ja vammat:
- Nuorella aikuisella virtsankarkailu voi olla MS-taudin ensimmäinen oire «de Sèze M, Ruffion A, Denys P ym. The neurogenic b...»65.
- Virtsaamisen ongelmat ovat usein vaikeita ja monimuotoisia «Ruffion A, Castro-Diaz D, Patel H ym. Systematic r...»61.
- Virtsarakko saattaa tyhjentyä hallitsemattomasti, tai virtsasuihku saattaa katkeilla.
- Virtsatietulehdukset ovat yleisiä, koska virtsarakko ei tyhjene täydellisesti.
- Potilaalla on munuaisvaurion vaara.
- Selkäytimestä lähtevien hermokimppujen vaurion «Fraser S, Roberts L, Murphy E. Cauda equina syndro...»66, «Sakakibara R, Hattori T, Kuwabara S ym. Micturitio...»67, «Zochodne DW. Autonomic involvement in Guillain-Bar...»68 oireita ovat äkillisesti tai vähitellen alkava virtsaumpi ja ylivuotokarkailu.
- Ks. myös Käypä hoito -suositukset MS-tauti «MS-tauti»5 ja Parkinsonin tauti «Parkinsonin tauti»6.
Neurologinen sairaus | Esiintyvyys (molemmat sukupuolet yhteensä) |
---|---|
Akuutti tulehduksellinen demyelinoiva polyneuropatia (AIDP), Guillain–Barrén oireyhtymä (akuutti vaihe) «Sakakibara R, Hattori T, Kuwabara S ym. Micturitio...»67, «Zochodne DW. Autonomic involvement in Guillain-Bar...»68 | Harvoin |
Aivohalvaus «Ruffion A, Castro-Diaz D, Patel H ym. Systematic r...»61, «Williams MP, Srikanth V, Bird M ym. Urinary sympto...»69 | |
– elämänaikainen | 24 % |
– akuutti vaihe | 44 % |
– 12 kk sairastumisesta | 38 % |
Dementia «Ouslander JG, Zarit SH, Orr NK ym. Incontinence am...»59, «Hägglund D. A systematic literature review of inco...»60 | |
– kotona asuvat | Miehet 35 % Naiset 37 % |
– pitkäaikaishoidossa olevat | 78 % |
Lannerangan välilevytyrä «Fraser S, Roberts L, Murphy E. Cauda equina syndro...»66 | Harvoin |
Multippeliskleroosi «Ruffion A, Castro-Diaz D, Patel H ym. Systematic r...»61 | 51 % |
Parkinsonin tauti «Ruffion A, Castro-Diaz D, Patel H ym. Systematic r...»61 | 33 % |
Diagnostiikka
- Diagnostiikan tavoitteena on määrittää virtsankarkailun tyyppi (taulukko «Naisen virtsankarkailun tyypit ja syntymekanismit , ...»1), syy, haitta-aste ja vaikutus elämänlaatuun. Virtsankarkailutyyppi vaikuttaa hoidon valintaan.
- Ks. kaavio avoterveydenhuollon diagnostiikasta ja hoidosta «hoi50050c.pdf»1.
Kyselylomakkeet
- Virtsankarkailutyyppi arvioidaan erottelupistelomakkeella (www «http://www.terveysportti.fi/xmedia/extra/ykt/inkontinenssi_erottelu.pdf»1).
- Erottelupistemäärä alle 7 viittaa ponnistusvirtsankarkailuun. Mitä pienempi pistemäärä on, sitä todennäköisimmin kyseessä on puhdas ponnistusvirtsankarkailu «Klovning A, Hunskaar S, Eriksen BC. Validity of a ...»70.
- Erottelupistemäärä 7 tai yli viittaa sekamuotoiseen tai pakkovirtsankarkailuun.
- Virtsankarkailun haittaa arvioidaan
- haitta-astelomakkeella (ks. haitta-astelomake «http://www.terveysportti.fi/xmedia/extra/ykt/inkontinenssi_haitta.pdf»2)
- VAS-janalla (visual analogue scale) tai numeroasteikolla (NRS, numeric rating scale 0–10) «Haittajanat»3.
- Virtsaamispäiväkirjan «hoi50050a.pdf»2, «Virtsaamispäiväkirja virtsaamishäiriöiden selvittelyssä ja hoidossa»7 avulla arvioidaan virtsaamistiheys, virtsamäärät ja nautitut nestemäärät ja se täytetään 2–3 vuorokaudelta «Virtsaamispäiväkirja virtsaamishäiriöiden selvittelyssä ja hoidossa»7.
Anamneesi
- Virtsankarkailun tyyppi ja vaikeusaste selvitetään.
- virtsankarkailun alkaminen ja kesto (rakon toimintahäiriöt lapsuusaikana, esim. yökastelu)
- äkillinen virtsatietulehdus, joka voi olla uutena alkaneen virtsankarkailun taustalla «DuBeau CE, Kuchel GA, Johnson T 2nd ym. Incontinen...»71, «Schröder A, Abrams P, Andersson KE ym. Urinary inc...»72.
- synnytysten lukumäärä ja synnytyskomplikaatiot (ks. taulukko «Virtsankarkailun taustatekijöiden riskisuhteita1, 2)...»2 Riskitekijät)
- synnytin- tai virtsaelinleikkaukset (mahdollinen sädehoito)
- kuukautiskierto (menopaussi)
- apuvälineiden (mm. kontinenssisuojat) käyttötarve (ks. kohta Apuvälineet «A1»2)
- pitkäaikaissairaudet ja -oireet (ks. taulukko «Virtsankarkailun taustatekijöiden riskisuhteita1, 2)...»2 Riskitekijät)
- lääkehoito (ks. taulukko «Virtsankarkailua mahdollisesti aiheuttavia tai pahentavia lääkeaineita, jotka on syytä huomioida erityisesti iäkkäillä. Lääkeaineryhmät luetellaan aakkosjärjestyksessä....»3 Lääkehoito)
- elintavat
- asuin- ja kotihoito-olot
Kliininen tutkimus
- yleistila, liikuntakyky
- paino, pituus (painoindeksi)
- mahdolliset neurologiset poikkeavuudet
- Nopeasti alkaneen virtsankarkailun taustalla voi olla diagnosoimaton neurologinen sairaus.
- tarvittaessa jäännösvirtsan mittaus (kertakatetrointi tai kaikukuvaus). Ks. Terveysportin
kuvasarjan kuva: Virtsaretentio (virtsarakon pitkittäinen kaikukuva) «Virtsaretentio (virtsarakon pitkittäinen kaikukuva)»4 ja kuva: Virtsaretentio (virtsarakon poikittainen kaikukuva) «Virtsaretentio (virtsarakon poikittainen kaikukuva)»5 ja Lääkärin tietokantojen video: jäännösvirtsan mittaus (merkittävä virtsaretentio)
«»1 (vaatii käyttöoikeuden), «Virtsarakon tilavuuden laskeminen sekä virtsateiden rakenteen ja toiminnan selvittely kaikukuvauksella»8.
- Tutkimus tehdään, jos potilaalla on diabetes, toistuvia virtsatietulehduksia tai ummetusta tai hän käyttää keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä «Schröder A, Abrams P, Andersson KE ym. Urinary inc...»72.
Gynekologinen tutkimus
- yskäisytesti «Yskäisytesti»9. Ks. video (kesto 00:38) «Yskäisytesti (video)»10.
- epäselvissä tapauksissa vaippatesti «Vaippatesti»11
- limakalvojen kunto (atrofia)
- laskeumat
- kohdun ja munasarjojen palpaatio alavatsan kasvainten sulkemiseksi pois
- lantionpohjan lihasten kunnon arviointi helposti toteutettavalla sormitestillä. Ks. lisätietoaineisto «Lantionpohjan lihasten sormitestaus»12.
Erityispiirteet haurailla (gerasteenisilla) tai monisairailla
- Lähestymistavan tulee olla kokonaisvaltainen, sillä haurailla tai monisairailla virtsankarkailun
syyt voivat olla moninaiset «DuBeau CE, Kuchel GA, Johnson T 2nd ym. Incontinen...»71, «Schröder A, Abrams P, Andersson KE ym. Urinary inc...»72, «Gerasteenisten ja monisairaiden iäkkäiden virtsankarkailun erityispiirteet»3.
- Selvitetään muun muassa perussairauksien hoitotasapaino, kokonaislääkitys, kognitio, mieliala, suolen toiminta, toiminta- ja liikuntakyky apuvälineineen ja kaatumisen vaaratekijät.
- Virtsarakon tyhjenemisvaikeudet ja ylivuotovirtsankarkailu ovat yleisiä tiloja «Taylor JA 3rd, Kuchel GA. Detrusor underactivity: ...»73, joiden toteamisessa jäännösvirtsan määrittäminen on tarpeen.
Laboratoriotutkimukset
- Virtsankarkailun diagnostiikassa tarvitaan vain vähän laboratoriotutkimuksia.
- Erotusdiagnostiikkassa käytetään virtsan partikkelilaskentaa ja
viljelyä, jotta voidaan sulkea pois infektiot ja rakkosyöpä. Ks. Käypä hoito -suositus Virtsatieinfektiot
«Virtsatieinfektiot»7.
- Satunnaista mikroskooppista verivirtsaisuutta voi ilmetä voimakkaan fyysisen rasituksen, yhdynnän, lievän vamman tai kuukautisvuodon johdosta.
- Jos aikaisemmin terveellä tupakoimattomalla naisella todetaan seulonnassa mikroskooppinen verivirtsaisuus, virtsatutkimus uusitaan muutaman vuorokauden kuluttua.
- Jos uusintanäyte on normaali, lisätutkimuksia ei tarvita «Lalla ML, Koivula T, Blomberg H ym. Finnish recomm...»74, «Cohen RA, Brown RS. Clinical practice. Microscopic...»75.
- Toistuva mikroskooppinen verivirtsaisuus (yli 5–15 punasolua; huomioitava paikallisen laboratorion viitealue) yli 40-vuotiaalla tai rakkosyövälle altistavat tekijät, kuten tupakointi, edellyttävät virtsan irtosolututkimusta ja lisätutkimuksena kystoskopiaa ja ylempien virtsateiden kuvantamistutkimusta «Rife CC, Farrow GM, Utz DC. Urine cytology of tran...»76, «Koss LG, Deitch D, Ramanathan R ym. Diagnostic val...»77, «Chahal R, Gogoi NK, Sundaram SK. Is it necessary t...»78, «Laurila T. Verivirtsaisuus. Lääkärin tietokannat. ...»79. Ks. Lääkärin tietokantojen artikkeli Verivirtsaisuus «»2 (vaatii käyttöoikeuden).
Täydentävät tutkimukset
- Täydentäviä tutkimuksia ovat kystoskopia, urodynaamiset mittaukset ja kuvantamistutkimukset,
joita tarvitaan (ks. Hoitokaavio «hoi50050c.pdf»1), kun
- esiintyy epätyypillisiä oireita (esim. virtsarakon tyhjenemisvaikeuksia, ylivuotovirtsankarkailua, rakon ärsytysoireita) tai oireet ovat alkaneet äkillisesti
- virtsankarkailun tyypin määrittäminen on kliinisesti hankalaa
- vaste hoitoon on huono (lääkehoidon tehottomuus, leikkaushoidon jälkeen uusiutunut virtsankarkailu)
- epäillään neurologista sairautta
- epäillään virtsarakon sairautta (esim. rakon kipuoireyhtymä, rakkokivi tai -syöpä), alavatsan kasvainta (esim. munasarjakasvain, kookas myooma) tai fisteliä
- virtsankarkailu on uusiutunut leikkauksen jälkeen.
Kystoskopia
- Kystoskopian merkitys on ensisijaisesti erotusdiagnostinen «Kystoskopia virtsainkontinenssin diagnostiikassa»13.
- Kystoskopian aiheet ovat
- makroskooppinen verivirtsaisuus tai toistuva mikroskooppinen verivirtsaisuus (yli 5–15 punasolua näkökentässä; huomioitava paikallisen laboratorion viitearvot) yli 40-vuotiaalla tai rakkosyövälle altistavat tekijät, kuten tupakointi «Rife CC, Farrow GM, Utz DC. Urine cytology of tran...»76, «Chahal R, Gogoi NK, Sundaram SK. Is it necessary t...»78, «Laurila T. Verivirtsaisuus. Lääkärin tietokannat. ...»79. Ks. Lääkärin tietokantojen artikkeli Verivirtsaisuus «»2 (vaatii käyttöoikeuden).
- hoitoon reagoimaton vaikea tiheävirtsaisuus tai virtsaamispakko-oire
- rakon toiminnallinen kapasiteetti alle 100–150 ml
- kipu virtsatessa
- rakkokipu
- epäily fistelistä, rakkovauriosta tai divertikkelistä.
Urodynaamiset mittaukset
- Urodynaamisia mittauksia käytetään, kun halutaan määrittää tarkemmin virtsankarkailun tyyppi ja sen vaikeusaste tai suunnitellaan uusiutuneen virtsankarkailun leikkaushoitoa «Urodynaamiset mittaukset naisen virtsainkontinenssin diagnostiikassa»14.
- Tutkimus koostuu neljästä osasta:
- virtsasuihkun virtausmittauksesta (flowmetria)
- siihen liitetystä jäännösvirtsan mittauksesta
- rakon painemittauksesta (kystometria)
- virtsaputken painemittauksesta.
- Tutkimusmenetelmät eivät ole standardoituja, ja ne vaihtelevat sairaaloittain, tutkijoittain ja laitteistoittain.
Kuvantamistutkimukset
- Kaikukuvauksella voidaan määrittää jäännösvirtsan määrä, rakon tilavuus ja virtsankarkailuleikkauksen verkkonauhan sijainti, sulkea pois lantion alueen kasvaimia ja opettaa lihasten hallintaa «Goode PS, Locher JL, Bryant RL ym. Measurement of ...»80, «Bernstein IT. The pelvic floor muscles: muscle thi...»81, «Dietz HP, Wilson PD, Clarke B. The use of perineal...»82, «Kociszewski J, Rautenberg O, Kuszka A ym. Can we p...»83, «Haylen BT, Maher CF, Barber MD ym. An Internationa...»84. Ks. lisätietoaineisto «Virtsarakon tilavuuden laskeminen sekä virtsateiden rakenteen ja toiminnan selvittely kaikukuvauksella»8.
- Virtsaputken kuvantaminen voidaan tehdä välilihan alueelta (perineaalinen kaikukuvaus) tai emättimen tai peräsuolen kautta «Tunn R, Schaer G, Peschers U ym. Updated recommend...»85, «Virtanen HS, Kiilholma P. Urogynecologic ultrasoun...»86, «Dalpiaz O, Curti P. Role of perineal ultrasound in...»87.
- Magneettitutkimuksella saadaan tarkempaa diagnostiikkaa lantion sairauksista ja anatomisista muutoksista (mm. virtsaputken divertikkelit, fistelit) «Kirschner-Hermanns R, Fielding JR, Versi E ym. Mag...»88, «Rinne K, Kainulainen S, Aukee S ym. Dynamic MRI co...»89.
- Uretrokystografiaa (UCG) käytetään ensisijaisesti virtsarakon fistelidiagnostiikassa.
Ehkäisy
- Virtsankarkailua voidaan ehkäistä painonhallinnalla, tupakoimattomuudella, lihaskunnon ylläpidolla ja ummetuksen hoidolla. Ks. Käypä hoito -suositukset Lihavuus (aikuiset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»8 ja Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito»9.
- Fyysinen aktiivisuus saattaa ehkäistä virtsankarkailua yli 65-vuotiailla naisilla «Fyysinen aktiivisuus saattaa ehkäistä virtsankarkailua yli 65 vuotiailla naisilla.»C.
- Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana ehkäisee virtsankarkailua «Raskauden aikainen ohjattu lantionpohjan lihasharjoittelu estää virtsankarkailua synnytyksen jälkeen.»A. Ks. harjoitteluohjeet lisätietoartikkelista «Lantionpohjan lihasten harjoitteluohje»15.
- Lantionpohjan lihasharjoittelu synnytyksen jälkeen ilmeisesti ehkäisee ja hoitaa virtsankarkailua «Lantionpohjan lihasharjoittelu synnytyksen jälkeen ilmeisesti ehkäisee ja hoitaa virtsankarkailua.»B.
- Lantionpohjan lihasharjoittelun tulisi olla osa normaalia raskaudenaikaista ja synnytyksenjälkeistä neuvolatoimintaa.
- Lantionpohjan lihasten tunnistamisen ja supistamisharjoitukset voi ohjata terveydenhuollon ammattilainen. Ks. lisätietoaineisto «Lantionpohjan lihasten sormitestaus»12.
- Lantionpohjan lihasvoiman lisääminen vaatii harjoittelua 5 kertaa viikossa ja ylläpito vaatii jatkuvaa harjoittelua 2–3 kertaa viikossa «Boyle R, Hay-Smith E, Cody JD ym. Pelvic floor mus...»90, «Mørkved S, Bø K. Effect of pelvic floor muscle tra...»91.
- Sektiosynnytyksellä ei voida estää virtsankarkailua «Sektiosynnytyksellä ei voida estää virtsankarkailua.»A. Alatiesynnytyksen hoito siten, että lantionpohjan vauriota pyritään ehkäisemään (välilihan tukeminen ja ponnistusvaiheen pitkittymisen välttäminen ja välilihan leikkaaminen tarvittaessa), saattaa ehkäistä myös virtsankarkailua «Linneberg S, Leenskjold S, Glavind K. A five year ...»92, «Brown SJ, Gartland D, Donath S ym. Effects of prol...»93, «Leenskjold S, Høj L, Pirhonen J. Manual protection...»94, «Jiang H, Qian X, Carroli G ym. Selective versus ro...»95.
Hoito
- Ks. myös kaavio virtsankarkailun diagnostiikasta ja hoidosta avoterveydenhuollossa «hoi50050c.pdf»1.
Elintapamuutokset
- Laihduttaminen 5–10 %:n verran (elintapamuutoksilla tai leikkauksella) vähentää ylipainoisten naisten virtsankarkailua «Laihduttaminen vähentää ylipainoisten naisten virtsankarkailua.»A.
- Koska tupakoivilla näyttää olevan tupakoimattomia enemmän virtsankarkailua «Hannestad YS, Rortveit G, Daltveit AK ym. Are smok...»20, «Tähtinen RM, Auvinen A, Cartwright R ym. Smoking a...»33, työryhmä suosittaa tupakoinnin lopettamista. Ks. Käypä hoito -suositus Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito»9, «Virtsankarkailun taustalla olevia tekijöitä»6.
- Liiallinen nesteiden nauttiminen ja alkoholi lisäävät virtsaneritystä, ja kahvi voi
lisätä virtsarakon seinämän supisteluja.
- Ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että näiden jättäminen pois parantaisi virtsankarkailua «Imamura M, Williams K, Wells M ym. Lifestyle inter...»29.
- Virtsarakon kouluttaminen (ajoitettu virtsaaminen) sopii pakkovirtsankarkailun ensivaiheen hoitoon «Wallace SA, Roe B, Williams K ym. Bladder training...»96. Ks. myös lisätietoaineiston potilasohje «Virtsarakon kouluttaminen, potilasohje»16.
- Ummetus kannattaa hoitaa «Füsgen I, Wiedemann A. [Chronic Constipation: A Ge...»97.
Lantionpohjan lihasharjoittelu ja fysioterapia
- Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu ja fysioterapia vähentävät virtsankarkailua ponnistusvirtsankarkailussa ja saattavat vähentää myös muun tyyppistä karkailua «Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu ja fysioterapia vähentävät ponnistusvirtsankarkailua ja mahdollisesti myös muun tyyppistä virtsankarkailua»A.
- Keskivaikeassa ja vaikeassa ponnistusvirtsankarkailussa nauhaleikkaushoito on fysioterapiaa tehokkaampaa «Leikkaushoito on lantionpohjan lihasharjoittelua tehokkaampi keskivaikean ja vaikean ponnistusvirtsankarkailun hoidossa.»A.
- Lantionpohjan lihasten tunnistamisen ja harjoittelun voi ohjata asiaan perehtynyt
terveydenhuollon ammattilainen «Lantionpohjan lihasten sormitestaus»12.
- Jos lihasten tunnistaminen ja harjoittaminen eivät onnistu, potilas tulisi ohjata
fysioterapiaan biopalauteavusteiseen ohjaukseen «Imamura M, Abrams P, Bain C ym. Systematic review ...»98, «Bo K, Berghmans B, Morkved S, van Kampen M. Eviden...»99, «Herderschee R, Hay-Smith EC, Herbison GP ym. Feedb...»100. Ks. lisätietoaineisto «Fysioterapia virtsankarkailun hoidossa»17.
- Biopalaute saattaa lisätä lantionpohjan lihasten tunnistamiskykyä «Bo K, Berghmans B, Morkved S, van Kampen M. Eviden...»99 ja harjoittelun tehoa «Imamura M, Abrams P, Bain C ym. Systematic review ...»98, «Herderschee R, Hay-Smith EC, Herbison GP ym. Feedb...»100, «Dumoulin C, Hay-Smith J. Pelvic floor muscle train...»101.
- Ks. myös naisten virtsankarkailun hoitopolku fysioterapiassa «Naisten virtsankarkailun hoitopolku fysioterapiassa»18.
- Jos lihasten tunnistaminen ja harjoittaminen eivät onnistu, potilas tulisi ohjata
fysioterapiaan biopalauteavusteiseen ohjaukseen «Imamura M, Abrams P, Bain C ym. Systematic review ...»98, «Bo K, Berghmans B, Morkved S, van Kampen M. Eviden...»99, «Herderschee R, Hay-Smith EC, Herbison GP ym. Feedb...»100. Ks. lisätietoaineisto «Fysioterapia virtsankarkailun hoidossa»17.
- Lantionpohjan lihasvoiman lisäämiseksi harjoittelua tulisi tehdä viitenä päivänä viikossa vähintään kolme kuukautta. Lantionpohjan lihasvoiman ylläpitämiseksi harjoittelua tulisi jatkaa pysyvästi 2–3 kertaa viikossa «Dumoulin C, Hay-Smith J. Pelvic floor muscle train...»101.
- Lantionpohjan 6–8 sekunnin mittaisia lihassupistuksia suositellaan tehtäväksi
8–12 toistoa. Sarja toistetaan 3 kertaa «Mørkved S, Bø K. Effect of pelvic floor muscle tra...»91.
- Lihasvoimaa lisättäessä harjoitusmäärää kasvatetaan progressiivisesti.
- Lihaksen eri ominaisuuksia – voimaa, kestävyyttä ja nopeusvoimaa – tulee harjoittaa, koska vain harjoitettava ominaisuus kehittyy.
- Lihasharjoitteluohje on lisätietoaineistossa «Lantionpohjan lihasten harjoitteluohje»15.
- Huonon fysioterapiatuloksen ennustetekijöinä saattavat olla vaikeaksi koettu virtsankarkailu, painoindeksi > 30 kg/m2 (ks. kohta Elintapamuutokset «A2»3), aikaisemman fysioterapian huono tulos ja heikko psyykkinen ja fyysinen terveydentila «Ennustetekijät ohjatun lantionpohjan lihasharjoittelun vasteelle»19
- Lantionpohjan lihasten ohjattu harjoittelu yksin tai yhdistettynä lihaskuntoharjoitteluun saattaa vähentää 60 ja 70 vuotta täyttäneiden, itsenäisesti ja kotihoidon tuella asuvien virtsankarkailua «Lantionpohjan lihasten ohjattu harjoittelu yksin tai yhdistettynä lihaskuntoharjoitteluun saattaa vähentää virtsankarkailua 60 ja 70 vuotta täyttäneillä itsenäisesti ja kotihoidon tuella asuvilla naisilla.»C.
- Sähköstimulaatiota voidaan antaa kotona tai polikliinisesti.
- Emättimen kautta annetusta häpyhermon sähköstimulaatiohoidosta on ilmeisesti hyötyä pakkovirtsankarkailun hoidossa, mutta se ei liene vaikuttavaa hoitoa ponnistusvirtsankarkailun hoidossa «Emättimen kautta annetusta häpyhermon sähköstimulaatiohoidosta on ilmeisesti hyötyä pakkovirtsankarkailun hoidossa, mutta se ei liene vaikuttavaa hoitoa ponnistusvirtsankarkailun hoidossa.»B.
- Säärihermon sähköstimulaatiohoito ilmeisesti auttaa pakkovirtsankarkailuun «Säärihermon sähköstimulaatiohoito ilmeisesti auttaa pakkovirtsankarkailuun.»B.
- Kotisähkölaitteita (TNS, TENS, EMS, NMES) voidaan käyttää ponnistus-, seka- ja pakkovirtsankarkailun hoidossa «Kotona toteutettava sähköhoito virtsankarkailun hoidossa»20.
- Akupunktion tehosta ei ponnistusvirtsankarkailun hoidossa ole riittävää näyttöä, joskin se saattaa lievittää yliaktiivisen rakon oireita 1–3 kuukauden seurannassa «Akupunktion tehosta ei ponnistusvirtsankarkailun hoidossa ole riittävää näyttöä, vaikkakin se saattaa lievittää yliaktiivisen rakon oireita 1–3 kuukauden seurannassa»C.
Kirurginen hoito ponnistusvirtsankarkailussa
- Ks. myös STM kiireettömän hoidon kriteerit «http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70296/URN_ISBN_978-952-00-3520-4.pdf?sequence=1»5. Leikkausmäärät Suomessa esitetään kuvassa «Virtsankarkailuleikkaukset 2000-2015»6.
Nauhaleikkaukset
- Vaikean, puhtaan ponnistusvirtsankarkailuun hoitona nauhaleikkaus on tehokas: 62–97
% potilaista paranee leikkaushoidolla «Retropubiset (TVT) ja transtransobturatoriset (TOT, TVT-O) leikkaukset ovat yhtä tehokkaita ponnistusvirtsankarkailun hoidossa. Potilaista paranee 62–97 %.»A.
- Suomalaisten tutkimusten mukaan 5 vuoden seurannassa yli 90 % on pidätyskykyisiä «Laurikainen E, Valpas A, Aukee P ym. Five-year res...»102.
- Retropubiset (TVT) ja transobturatoriset (TOT, TVT-O) leikkaukset ovat yhtä tehokkaita ponnistusvirtsankarkailun hoidossa «Retropubiset (TVT) ja transtransobturatoriset (TOT, TVT-O) leikkaukset ovat yhtä tehokkaita ponnistusvirtsankarkailun hoidossa. Potilaista paranee 62–97 %.»A.
- Leikkausten teho ei iäkkäillä ole erilainen kuin nuoremmilla, mutta heillä leikkaushoitoon liittyy suurempi komplikaatioriski «Campeau L, Tu LM, Lemieux MC ym. A multicenter, pr...»103 ja uusien virtsapakko-oireiden riski «Groutz A, Cohen A, Gold R ym. The safety and effic...»104.
- Ponnistusvirtsankarkailun leikkaushoitoon voidaan päätyä ilman täydentäviä tutkimuksia
«van Leijsen SA, Kluivers KB, Mol BW ym. Value of u...»105, «EAU guidelines 2016 ...»106, «Fantl JA, Farrell SA. Clinical uroflowmetry. Kirja...»107, jos
- potilaalle ei ole aikaisemmin tehty virtsankarkailuleikkausta
- yskäisytestin tulos on positiivinen (ks. video (kesto 00:38) «Yskäisytesti (video)»10)
- ei ole leikkaushoitoa vaativaa laskeumaa
- ei ole todettu rakon toimintaan vaikuttavia perussairauksia eikä käytössä ole rakon toimintaan vaikuttavia lääkityksiä
- haitta-aste on yli 50 %
- virtsaamislistan mukainen rakon toiminnallinen tilavuus on yli 300 ml eikä todeta rakon tyhjenemishäiriötä (jäännösvirtsan määrä enintään 100–150 ml).
- Sekamuotoista virtsankarkailua, jossa ponnistusvirtsankarkailu on vallitsevana, voidaan
myös hoitaa leikkauksella «Caremel R, et al A multicentric randomized control...»108 Tällöin
- myös yliaktiivisen rakon oireet lievittyvät nauhaleikkauksen jälkeen suurella osalla (50–84 %) potilaista «Mostwin J, Bourcier A, Haab F ym. Pathophysiology ...»4, «Zyczynski HM, Albo ME, Goldman HB ym. Change in Ov...»109, «Palva K, Nilsson CG. Prevalence of urinary urgency...»110.
- leikkaushoidon tulos on kuitenkin huonompi kuin ponnistuskarkailun leikkaushoidossa: 3 vuoden kuluttua 74 % potilaista on pidätyskykyisiä «Abdel-Fattah M, Hopper LR, Mostafa A. Evaluation o...»111.
- Pakkovirtsankarkailun konservatiivinen hoito ja ponnistusvirtsankarkailun leikkaushoito voidaan tarvittaessa yhdistää.
- Nauhaleikkauksissa virtsaputken keskiosan alle asetetaan sulamaton polypropyleeniverkkonauha (kuvat «Mini-invasiiviset toimenpiteet ponnistusvirtsankarkailun leikkaushoidossa, kuva 1»7 ja «Mini-invasiiviset toimenpiteet ponnistusvirtsankarkailun leikkaushoidossa, kuva 2»8), «Ulmsten U, Falconer C, Johnson P ym. A multicenter...»112.
- Eri leikkausmenetelmien mahdolliset haitat ovat erilaisia «Retropubiset (TVT) ja transtransobturatoriset (TOT, TVT-O) leikkaukset ovat yhtä tehokkaita ponnistusvirtsankarkailun hoidossa. Potilaista paranee 62–97 %.»A, «Ford AA, Rogerson L, Cody JD ym. Mid-urethral slin...»113.
- Vakavat komplikaatiot ovat mahdollisia mutta harvinaisia.
- Virtsapakko tai pakkovirtsankarkailu voi tulla uutena oireena esiin 8 %:lla.
- Leikkauksen jälkeen voi esiintyä ohimenevää tyhjenemishäiriötä tai virtsaretentiota, joka hoidetaan tarvittaessa toistokatetroinnilla tai joskus nauhan katkaisulla.
- Transobturatorisiin leikkauksiin liittyy useammin nivusalueen kiputiloja.
- Leikkausmenetelmän valinnassa on hyvä huomioida seuraavat seikat:
- Retropubista tekniikkaa käytetään matalapaineisen uretran (maksimaalinen uretran sulkupaine < 20 cmH2O) kohdalla «Schierlitz L, Dwyer PL, Rosamilia A ym. Three-year...»114.
- Leikkaukset suositellaan tehtäväksi paikallispuudutuksessa, jolloin nauha voidaan yskäisytestiä hyväksi käyttämällä asettaa oikeaan kireyteen «Laurikainen E, Kiilholma P. The tension-free vagin...»115, «Murphy M, Culligan PJ, Arce CM ym. Is the cough-st...»116, «Koops SE, Bisseling TM, van Brummen HJ ym. What de...»117, (ks. video (kesto 00:38) «Yskäisytesti (video)»10 ).
- Ehdottomia vasta-aiheita nauhaleikkauksille ei ole.
- Suhteellisia vasta-aiheita ovat
- vaikeat asentorajoitukset
- anatomiset poikkeavuudet
- virtsaamisvaikeus
- huomattava rasvakudos leikkausalueella, jolloin toimenpiteen suorittaminen saattaa olla teknisesti hankalaa tai mahdotonta
- vanhuksen hauraus, jolloin mahdollisten komplikaatioiden sieto on heikentynyt «Campeau L, Tu LM, Lemieux MC ym. A multicenter, pr...»103.
- Ongelmitta sujuneen leikkauksen jälkeen ei tarvita jälkitarkastusta.
- Myöhemmin ilmenevät virtsaamis-, emätin- tai kipuoireet edellyttävät yhteydenottoa
leikanneeseen yksikköön (tai lähetettä erikoissairaanhoitoon) «Volkmer BG, Nesslauer T, Rinnab L ym. Surgical int...»118.
- Oireiden syynä voi olla nauhan sijainti rakossa, virtsaputkessa tai emättimen limakalvolla «Novara G, Artibani W, Barber MD ym. Updated system...»119.
- Raskauksista ja synnytyksistä TVT-leikkauksen jälkeen on vain vähän tietoa, ja ne
on saatu lähinnä tapausselostuksista «Huser M, Belkov IA, Janku P ym. Pregnancy and deli...»120, «Adams-Piper E, Buono K, Whitcomb E ym. A Large Ret...»121.
- Synnytystapa ratkaistaan muilla perustein, sillä alatiesynnytys ei vaikuta altistavan sektiota enempää virtsankarkailun uusimiselle.
Nauhaleikkauksen yhdistäminen laskeumaleikkauksiin
- Emättimen laskeumaan voi liittyä ponnistuskarkailua, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja pakko- tai ylivuotovirtsankarkailua, jotka saattavat helpottua laskeuman korjauksella, mutta 10–20 %:lle saattaa leikkauksen jälkeen ilmaantua uusia karkailuoireita «Maher C, Feiner B, Baessler K ym. Surgical managem...»122, «Fatton B. Is there any evidence to advocate SUI pr...»123.
- Oireinen emättimen laskeuma ja ponnistusvirtsankarkailu voidaan leikata samanaikaisesti.
Toinen tapa on tehdä ensin laskeumaleikkaus ja tarvittaessa myöhemmin nauhaleikkaus
«Oireinen ponnistuskarkailu ja laskeuma voidaan leikata samanaikaisesti yhdistämällä laskeuma- ja nauhaleikkaus, mutta se ei ole suositeltavaa, koska yhdellä kolmasosalla laskeumaleikkaus yksinään voi hoitaa virtsankarkailun.»B.
- Kolmasosa potilaista saa pelkän laskeumaleikkauksen avulla riittävän avun virtsankarkailuun, joten laskeumaleikkauksen ja nauhaleikkauksen yhdistäminen altistaa osan potilaista turhalle nauhaleikkaukselle «Borstad E, Abdelnoor M, Staff AC ym. Surgical stra...»124, «Lensen EJ, Withagen MI, Kluivers KB ym. Urinary in...»125.
- Jos harkitaan laskeuma- ja nauhaleikkauksen yhdistämistä, tulee antaa riittävä potilasinformaatio yhdistämisen eduista ja riskeistä.
Mininauhat
- Mininauhaleikkauksia ei tule käyttää naisten ponnistusvirtsankarkailun hoidossa, koska
vakiintuneilla nauhaleikkauksilla saavutetaan paremmat hoitotulokset «Mininauhoilla ei saavuteta yhtä hyviä paranemistuloksia kuin vakiintuneilla vähän kajoavilla nauhaleikkauksilla naisten ponnistusvirtsankarkailun hoidossa.»B.
- Mininauhaleikkauksia tulee toistaiseksi pitää kokeellisina.
Muut leikkaukset
- Aiemmin laajasti käytetyssä Burchin avoleikkauksessa (kolposuspensio, uretropeksia), jossa tuettiin ja kohotettiin rakon kaulaa, paranemisosuus on ollut 10–20 vuoden seurannassa noin 70 % «Alcalay M, Monga A, Stanton SL. Burch colposuspens...»126, «Lapitan MC, Cody JD. Open retropubic colposuspensi...»127. Laparoskooppisen kolposuspension tulokset alle 5 vuoden seurannassa ovat samaa luokkaa kuin avoleikkauksissa, mutta yli 5 vuoden tulokset ovat toistaiseksi epäselviä «Lapitan MC, Cody JD. Open retropubic colposuspensi...»127, «Dean NM, Ellis G, Wilson PD ym. Laparoscopic colpo...»128.
- Nauhaleikkaukset ovat parempien paranemistuloksiensa ansiosta nykyään täysin syrjäyttäneet kolposuspensiot «Novara G, Artibani W, Barber MD ym. Updated system...»119, «Valpas A, Ala-Nissilä S, Tomas E ym. TVT versus la...»129.
- Tekosulkijaleikkausta käytetään harvoin ja vain komplisoituneissa tapauksissa naisten ponnistusvirtsankarkailun hoidossa Suomessa «Richard F, Lefore TJM, Bitker NO ym. Female incont...»130.
Virtsaputken ympärille ruiskutettava injektiohoito
- Virtsaputken ympärille ruiskutettava polyakrylamidihydrogeeli soveltuu turvallisuutensa
ja riittävän tehonsa ansiosta ponnistus- ja sekatyyppisen virtsankarkailun hoitoon
potilailla, joilla leikkausriski on suuri tai aiempi inkontinenssileikkaus on pettänyt
«Virtsaputken ympärille ruiskutettava polyakrylamidihydrogeeli soveltuu turvallisuutensa ja riittävän tehonsa ansiosta ponnistus- ja sekatyyppisen virtsankarkailun hoitoon potilailla, joilla leikkausriski on suuri tai aiempi inkontinenssileikkaus on pettänyt.»B.
- Yhden vuoden seurannassa polyakrylamidihydrogeelihoidolla 47 % potilaista paranee täysin ja 77 % huomattavasti «Sokol ER, Karram MM, Dmochowski R. Efficacy and sa...»131.
- 12–24 kuukauden seurannassa 47–83 % potilaista sai huomattavaa apua injektiohoidosta «Sokol ER, Karram MM, Dmochowski R. Efficacy and sa...»131, «Kirchin V, Page T, Keegan PE ym. Urethral injectio...»132, «Zivanovic I, Rautenberg O, Lobodasch K ym. Urethra...»133.
- Ks. kuva «Virtsaputken ympärille ruiskutettavan polyakrylamidihydrogeelin ruiskutustekniikka ja ruiskutuskohdat»9.
Muut kajoavat hoidot
- Erilaisia emättimen laser- ja lämpömenetelmiä tarjotaan uusina hoitoina ponnistusvirtsankarkailuun. Toistaiseksi ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä, että nämä hoidot olisivat lumehoitoa parempia, joten niitä tulee pitää toistaiseksi kokeellisina hoitoina «Kang D, Han J, Neuberger MM ym. Transurethral radi...»134.
Uusiutuneen ponnistusvirtsankarkailun leikkaushoito
- Virtsankarkailun uusiutumiselle tai leikkauksen epäonnistumiselle altistavat potilaalle jo aiemmin tehdyt muut inkontinenssileikkaukset, suuri karanneen virtsan määrä, virtsankarkailun sekamuotoisuus «Richter HE, Litman HJ, Lukacz ES ym. Demographic a...»135, vaikea ylipaino «Hellberg D, Holmgren C, Lanner L ym. The very obes...»136 ja urodynaamisesti todettu matalapaineuretra (ISD) «Nager CW, Sirls L, Litman HJ ym. Baseline urodynam...»137.
- Virtsaresiduaalin mittaus kuuluu leikkauksen jälkeen uusiutuneen virtsankarkailun perustutkimuksiin.
- Kun harkitaan leikkaushoitoa uusiutuneen virtsankarkailun takia, suositellaan urodynaamisten mittausten tekemistä «EAU guidelines 2016 ...»106, «Abrams P, Andersson KE, Brubaker L ym. 3rd Interna...»138 ja nauhan sijainnin määrittämistä ultraäänellä «Kociszewski J, Fabian G, Grothey S ym. Are complic...»139.
- Nauhaleikkauksen jälkeen uusiutuneen virtsankarkailun eri hoitojen tuloksista ei ole
vahvaan näyttöön perustuvaa tietoa «Bakali E, Buckley BS, Hilton P ym. Treatment of re...»140, joten kaikkia hoitokeinoja voidaan käyttää kliinisen harkinnan mukaan «Bakali E, Buckley BS, Hilton P ym. Treatment of re...»140.
- Uusintaleikkausten tulokset voivat olla huonommat kuin ensileikkausten.
- Retropubinen menetelmä voi olla transobturatorista menetelmää tehokkaampi «Pradhan A, Jain P, Latthe PM. Effectiveness of mid...»141.
- Aiempien leikkauksien jäljiltä liikkumaton, fiksoitu virtsaputki heikentää uusintaleikkauksen tuloksia «Lo TS, Horng SG, Chang CL ym. Tension-free vaginal...»142, «Liapis A, Bakas P, Lazaris D ym. Tension-free vagi...»143. Tällöin kannattaa harkita uusintaleikkauksen yhteydessä virtsaputken vapautusta eli uretrolyysia «Goldman HB, Rackley RR, Appell RA. The efficacy of...»144.
Lääkehoito ponnistusvirtsankarkailussa
- Lääkkeiden merkitys ponnistuskarkailun hoidossa on vähäinen.
- Fenyylipropanoliamiinin teho on heikko «Alhasso A, Glazener CM, Pickard R ym. Adrenergic d...»145.
- Fenyylipropanoliamiini voi aiheuttaa verenpaineen nousua erityisesti yhdessä beetasalpaajien ja kofeiinin kanssa.
- Duloksetiini ilmeisesti parantaa ponnistusvirtsankarkailusta kärsivien naisten elämänlaatua
ainakin lyhytkestoisen (8–12 vk) hoidon aikana «Duloksetiini ilmeisesti parantaa ponnistusvirtsankarkailusta kärsivien naisten elämänlaatua ainakin lyhytkestoisen (8–12 vk) hoidon aikana.»B.
- Duloksetiinia käytetään eri annostuksella masennuksen hoitoon, joten lääkkeen keskushermostovaikutukset saattavatkin selittää osan elämänlaadun paranemisesta myös virtsankarkailun tutkimuksissa.
- Haittavaikutustensa (pahoinvointi ja verenpaineen nousu) takia duloksetiinin käyttö on vähäisestä.
- Paikallista estrogeenihoitoa käytetään myös ponnistusvirtsankarkailussa, mutta sen vaikuttavuudesta ei ole objektiivista näyttöä «Cody JD, Jacobs ML, Richardson K ym. Oestrogen the...»146.
Lääkehoito pakkovirtsankarkailussa
- Pakkovirtsankarkailun lääkehoidosta esitetään kooste taulukossa «Pakkovirtsankarkailun lääkehoito...»5.
- Myös sekatyyppisen virtsankarkailun hoidossa voidaan lääkehoitoa käyttää, jos pakkokarkailu on vallitseva oire.
Valmistemuoto | Annostus | Kommentteja | |
---|---|---|---|
Estrogeenipaikallishoitovalmisteet | Paikallinen ärsytys, kutina ja kirvely lähinnä hoidon aloitusvaiheessa; ei systeemisiä haittavaikutuksia «Emättimeen annosteltava paikallinen estrogeenihoito lievittää pakkovirtsankarkailun oireita vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla.»B | ||
Estradioli | Emätintabletti | 10 µg kahdesti viikossa | Tarvittaessa voidaan annostella tiheämmin |
3 kk:n välein vaihdettava rengas | 7,5 µg/vrk | ||
Estrioli | Emätinvoide 0,1 mg/g (100 g) ja 1 mg/g (15 g) asetin, emätinpuikko 0,5 mg | Kahtena iltana viikossa | Tarvittaessa voidaan annostella tiheämmin |
Antikolinergiset lääkkeet (aakkosjärjestyksessä) | NNT1) antikolinergeille (95 % CI) «Shamliyan T, Wyman JF, Ramakrishnan R ym. Benefits...»147 | ||
Darifenasiini | Tabletti | Aloitusannos 7,5 mg x 1, suurennetaan tarvittaessa määrään 15 mg x 1 | 9 (6–18) 2) |
Fesoterodiini | Tabletti | Aloitusannos 4 mg x 1; suurennetaan tarvittaessa määrään 8 mg x 1 | 8 (5–17) |
Oksibutyniini | Lyhytvaikutteinen tabletti | 3 mg x 2–3 5 mg x 2–3 | 9 (6–16) kaikki annosmuodot |
Pitkävaikutteinen tabletti (tyhjään mahaan) | 10 mg x 1 | ||
Laastari, vaihto kahdesti viikossa | 3,9 mg/vrk | ||
Solifenasiini | Tabletti | Aloitusannos 5 mg x 1; suurennetaan tarvittaessa määrään 10 mg x 1 | 9 (6–17) |
Tolterodiini | Lyhytvaikutteinen tabletti Pitkävaikutteinen tabletti | 2 mg x 2 4 mg x 1 | 12 (8–25) molemmat annosmuodot |
Trospiumkloridi | Lyhytvaikutteinen tabletti | 20 mg x 2 | 9 (7–12) molemmat annosmuodot |
Pitkävaikutteinen tabletti | 60 mg x 1 | ||
Beeta3-adrenergisen reseptorin agonisti | |||
Mirabegroni | Pitkävaikutteinen tabletti | 50 mg x 1; 25 mg x 1 mikäli merkittävä munuaisten tai maksan vajaatoiminta |
Erilainen haittavaikutusprofiili kuin antikolinergeilla, ei suun kuivumista tai ummetusta Saattaa hieman nostaa verenpainetta ja altistaa rytmihäiriöille, erityisesti palpitaatiolle «Duckett J, Balachandran A. Tolerability and persis...»148 |
1) NNT (number needed to treat): se määrä potilaita, joka tulee hoitaa, jotta yksi paranisi 2) Darifenasiinin tapauksesta NNT-luku on annettu siitä määrästä potilaita, joilla oire lievittyi. |
Estrogeeni
- Emättimeen annosteltava paikallinen estrogeenihoito lievittää pakkovirtsankarkailun
oireita vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla «Emättimeen annosteltava paikallinen estrogeenihoito lievittää pakkovirtsankarkailun oireita vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla.»B
- Urogenitaaliatrofian korjaantuminen vähentää limakalvojen kuivuutta, yhdyntäkipua, virtsatietulehduksia, virtsarakon ärsytysoireita, tiheävirtsaisuutta, yövirtsaisuutta ja virtsankarkailua «Ewies AA, Alfhaily F. Topical vaginal estrogen the...»149, «Cardozo L, Lose G, McClish D ym. A systematic revi...»150, «Rahn DD, Carberry C, Sanses TV ym. Vaginal estroge...»151.
- Systeeminen vaihdevuosien hormonihoito ei lievitä virtsankarkailuoireita vaan saattaa jopa hieman pahentaa niitä «Systeeminen hormonihoito ei lievitä vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla virtsankarkailuoireita, vaan saattaa jopa hieman pahentaa niitä.»C.
- Rintasyövän sairastaneen naisen paikallishoitoon ei ole estettä syövän hoidon päätyttyä.
- Jos käytössä on aromataasi-inhibiittori, ensisijaisesti paikallishoitoa ei kuitenkaan suositella ja siitä kannattaa keskustella onkologin kanssa «Rahn DD, Carberry C, Sanses TV ym. Vaginal estroge...»151, «American College of Obstetricians and Gynecologist...»152. Jos paikallishoitoa tarvitaan, ensisijainen on estrioli, joka imeytyy vähemmän kuin estradioli.
Antikolinergiset eli antimuskariinilääkkeet ja beeta3-agonisti (mirabegroni)
- Suomessa ovat saatavilla
- antikolinergiset lääkkeet (aakkosjärjestyksessä) darifenasiini, fesoterodiini, oksibutyniini, solifenasiini, tolterodiini ja trospiumkloridi
- beeta3-agonisti mirabegroni.
- Antikolinergien ja beeta3-agonistin teho on samankaltainen «Kim TH, Lee KS. Persistence and compliance with me...»153, «Antikolinergien ja beeta-3-agonistin (mirabegroni) teho on samankaltainen»B.
- Hoidon teho arvioidaan määräajoin molemmilla lääkeryhmillä.
- Hoitoa aloitettaessa teho saavutetaan 1–3 kuukauden kuluessa.
- Hoitoa jatkettaessa teho tulee arvioida vuosittain.
- Jos lääke ei auta, voidaan kokeilla toisen lääkeryhmän lääkettä tai muuta vaihtoehtoa samasta lääkeryhmästä. Myös antikolinergin ja beeta3-agonistin samanaikainen käyttö on mahdollista, mutta asiasta ei toistaiseksi ole riittävää kliinistä näyttöä «Abrams P, Kelleher C, Staskin D ym. Combination tr...»154.
- Lääkehoidon teho on yksilöllinen, mikä tulisi huomioida erityisesti iäkkäillä (vrt. iäkkäiden lääkehoito).
- Antikolinergien ja beeta3-agonistin haittavaikutuksissa on eroja.
- Antikolinergeilla tavallisimpia ovat: suun kuivuminen, ummetus, silmien kuivuminen
ja silmän akkommodaatiohäiriöt «Madhuvrata P, Cody JD, Ellis G ym. Which anticholi...»155, «Rai BP, Cody JD, Alhasso A ym. Anticholinergic dru...»156
.
- Erityisesti > 65-vuotiailla ilmaantuu haittavaikutuksia (esim. suun kuivuminen, sekavuus, dyspepsia, rakon tyhjenemisongelmat, virtsatietulehdus, päänsärky) ja hoidon keskeyttäminen on yleistä «Vouri SM, Chung JM, Binder EF. Successful interven...»157.
- Beeta3-agonistilla mahdollinen verenpaineen kohoaminen ja tiheälyöntisyys ovat yleensä kliinisesti
merkityksettömiä.
- Yli 80-vuotiaille ja potilaille, joilla on merkittävä kardiovaskulaarisairauden riski, suositellaan verenpaineen ja sykkeen seurantaa hoidon aikana «Rosa GM, Ferrero S, Nitti VW ym. Cardiovascular Sa...»158.
- Ks. kappale Iäkkäiden, hauraiden (gerasteenisten), monisairaiden ja muistihäiriöisten lääkehoito «A3»4.
- Antikolinergeilla tavallisimpia ovat: suun kuivuminen, ummetus, silmien kuivuminen
ja silmän akkommodaatiohäiriöt «Madhuvrata P, Cody JD, Ellis G ym. Which anticholi...»155, «Rai BP, Cody JD, Alhasso A ym. Anticholinergic dru...»156
.
- Vasta-aiheita ovat
- antikolinergeilla virtsaumpi, hallitsematon ahdaskulmaglaukooma, myasthenia gravis ja vaikea paksusuolitulehdus
- beeta3-agonistilla loppuvaiheen munuaissairaus, vaikea maksan vajaatoiminta, vakava ja hallitsematon hypertensio tai pidentynyt QT-aika.
Iäkkäiden, hauraiden (gerasteenisten), monisairaiden ja muistihäiriöisten lääkehoito
- Paikallinen estrogeeni soveltuu hyvin pakkovirtsankarkailun oireiden hoitoon myös näillä potilailla.
- Antikolinergien haittavaikutukset saattavat olla erityisen hankalia, joten niiden käytössä tulisi noudattaa erityistä varovaisuutta «Kay GG, Granville LJ. Antimuscarinic agents: impli...»159. Ks. lisätietoaineisto «Antikolinergien käyttö virtsankarkailun hoidossa gerasteenisilla, monisairailla ja muistihäiriöisillä iäkkäillä»21, «Kraus SR, Bavendam T, Brake T ym. Vulnerable elder...»160, «Wagg A, Verdejo C, Molander U. Review of cognitive...»161.
- Vakavimpia haittoja ovat kognitiiviset häiriöt ja sekavuus.
- Antikolinergeja ei tule käyttää yhdessä muiden vahvasti antikolinergisesti vaikuttavien lääkkeiden kanssa.
- Pitkäaikainen (yli 3 vuotta kestävä) vahvan antikolinergin käyttö voi olla yhteydessä pysyvään kognitiivisen suoriutumisen heikentymiseen «Gray SL, Anderson ML, Dublin S ym. Cumulative use ...»162.
- Antikolinergien käyttöä tulee välttää Alzheimerin taudin hoitoon käytettävien asetyylikoliiniesteraasin estäjien kanssa, koska ne voivat heikentää toistensa tehoa «Gill SS, Mamdani M, Naglie G ym. A prescribing cas...»163, «Sink KM, Thomas J 3rd, Xu H ym. Dual use of bladde...»164, «Boudreau DM, Yu O, Gray SL ym. Concomitant use of ...»165, «Lampela P, Taipale H, Hartikainen S. Use of Cholin...»166.
- Antikolinergit saattavat lievittää pakkovirtsankarkailun oireita 12 ja jopa 40 viikkoa
kestävässä hoidossa 65 ja 75 vuotta täyttäneillä, joilla ei ole muita merkittäviä
sairauksia tai kognitiivisia häiriöitä «Antikolinergit saattavat lievittää pakkovirtsankarkailun oireita 12 viikkoa ja jopa 40 viikkoa kestävässä hoidossa yli 65- ja yli 75-vuotiailla henkilöillä, joilla ei ole muita merkittäviä sairauksia tai kognitiivisia häiriöitä. Yleisimmät haitat ovat suun kuivuminen ja ummetus, ja niitä saattaa esiintyä enemmän yli 75-vuotiailla ja isommilla annoksilla.»C.
- Yleisimmät haitat ovat suun kuivuminen ja ummetus, ja niitä saattaa esiintyä enemmän yli 75-vuotiailla ja isoja annoksia käytettäessä.
- Vakavia haittatapahtumia ei ole todettu.
- Kognitiohaittoja ei ilmaantunut tai ne eivät lisääntyneet 3 kuukauden fesoterodiinihoidon aikana 65 ja 75 vuotta täyttäneillä, joilla oli lähtötilanteessa korkeintaan lievä muistihäiriö, ja virtsaamispakko saattoi vähentyä «Kolmen kuukauden pituinen fesoterodiinihoito saattaa vähentää virtsaamispakkoa 65 ja 75 vuotta täyttäneillä mutta ei aiheuta tai pahenna kognitiivisia häiriöitä henkilöillä, joilla on lähtötilanteessa korkeintaan lievä muistihäiriö.»C.
- Lisätietoa antikolinergien käytöstä virtsankarkailun hoidossa haurailla, usein monisairailla ja muistihäiriöisillä iäkkäillä on lisätietoaineistossa «Antikolinergien käyttö virtsankarkailun hoidossa gerasteenisilla, monisairailla ja muistihäiriöisillä iäkkäillä»21.
- Oksibutyniini aiheuttaa todennäköisimmin keskushermostohaittoja, joten sitä ei tulisi käyttää iäkkäillä «Paquette A, Gou P, Tannenbaum C. Systematic review...»167.
- Mirabegroni saattaa lievittää yliaktiivisen rakon oireita 12 viikon seurannassa 65
ja 75 vuotta täyttäneillä ilman antikolinergeille tyypillisiä haittoja, mutta luotettava
näyttö asiasta puuttuu «Mirabegroni saattaa lievittää yliaktiivisen rakon oireita 12 viikon seurannassa 65 vuotta täyttäneillä ilman antikolinergeille tyyppillisiä haittoja, joskin tutkimusnäyttö on vähäistä. Tavallisimmat mirabegronin haitat olivat kohonnut verenpaine, virtsatieinfektiot ja huimaus.»C.
- Tavallisimmat mirabegronin haitat olivat verenpaineen kohoaminen, virtsatieinfektiot ja huimaus.
- Kuten iäkkäillä haurailla (gerasteenisilla), monisairailla ja monilääkityillä yleensäkin myös virtsankarkailun lääkehoidossa aloitusannoksen tulisi mielellään olla pienempi kuin nuoremmilla aikuispotilailla.
Uusiutuneen pakkovirtsankarkailun hoito
- Pakkovirtsankarkailun oireet voivat uusiutua lääkehoidon lopettamisen jälkeen «Kim A, Lee KS, Kim TB ym. Incidence and risk facto...»168.
- 6 kuukauden kuluttua yli puolella oireet olivat uusiutuneet.
- Hoitovaihtoehtoja ovat
- lääkityksen aloittaminen uudelleen aiemmin tehokkaaksi todetulla lääkkeellä tai lääkettä vaihtamalla
- vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla limakalvojen hoito paikallisestrogeenilla
- virtsarakon koulutus (potilasohje «Virtsarakon kouluttaminen, potilasohje»16)
- lähete erikoissairaanhoitoon muiden hoitovaihtoehtojen arvioon.
Muut hoidot pakkovirtsankarkailussa
- Botuliinitoksiini A:n virallisesti hyväksytyt käyttöaiheet ovat rakon idiopaattinen yliaktiivisuus ja kaularangan alapuolisen selkäydinvamman tai multippeliskleroosin aiheuttama neurogeeninen yliaktiivinen rakkolihas «Lääkeinfo.fi. BOTOX injektiokuiva-aine, liuosta va...»169, (www «http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=490&i=ALLERGAN_BOTOX»6).
- Botuliini A:n ruiskutus rakkolihakseen puolittaa vuorokausittaiset virtsankarkailukerrat
joka toisella, ja joka viides tulee täysin kuivaksi vaikeassa lääkehoitoon reagoimattomassa
pakkovirtsankarkailussa. Uusimista edellyttävässä hoitomuodossa yhden hoitokerran
vaikutus kestää noin 6 kuukautta, jona aikana on varauduttava toistokatetrointiin
ja virtsainfektion hoitoon «Botuliini A:n ruiskutus rakkolihakseen puolittaa vuorokausittaiset virtsankarkailukerrat joka toisella ja joka viides tulee täysin kuivaksi vaikeassa lääkehoitoon reagoimattomassa pakkovirtsankarkailussa. Uusimista edellyttävässä hoitomuodossa yhden hoitokerran vaikutus kestää noin 6 kuukautta, jona aikana on varauduttava toistokatetrointiin ja virtsainfektion hoitoon.»A.
- Ks. lisätietoaineisto «Botuliinitoksiinin ruiskutus virtsarakkolihakseen pakkovirtsankarkailun hoidossa»22 ja kuva «Kuva botuliinin ruiskutuksesta virtsarakon seinämään»10.
- Hoidon vasta-aiheet ovat yliherkkyys botuliinitoksiini A:lle tai liuoksen apuaineille, virtsainfektio hoitoajankohtana, virtsaumpi, jota potilas ei katetroi säännöllisesti, tai kyvyttömyys tai haluttomuus aloittaa hoidon jälkeinen katetrointi, jos siihen syntyy tarvetta «Lääkeinfo.fi. BOTOX injektiokuiva-aine, liuosta va...»169.
- Yleisimmät hoidon sivuvaikutukset ovat virtsainfektio ja rakon tyhjenemishäiriö «Lääkeinfo.fi. BOTOX injektiokuiva-aine, liuosta va...»169.
- Sakraalisen hermojuuren neuromodulaatio ilmeisesti vähentää 35–65-vuotiailla tehokkaasti lääkehoitoon reagoimatonta pakkovirtsankarkailua 2–5 vuoden seurannassa, mutta laite joudutaan poistamaan tai asentamaan uudestaan noin kolmanneksella «Sakraalisen hermojuuren neuromodulaatio ilmeisesti vähentää 35–65-vuotiailla tehokkaasti lääkehoitoon reagoimatonta pakkovirtsankarkailua 2–5 vuoden seurannassa, mutta laite joudutaan poistamaan tai asentamaan uudestaan noin kolmanneksella.»B.
Kirurginen hoito pakkovirtsankarkailussa
- Jos pakkovirtsankarkailun hoidossa konservatiivisilla tai vähän kajoavilla menetelmillä
(lääkehoidot, fysioterapia, botuliini A:n ruiskutus rakkolihakseen, tai sakraalinen
neuromodulaatio) ei saavuteta tyydyttävää kontinenssia, rakko voidaan muovata suolipaikkaa
käyttämällä matalapaineiseksi (simpukkakystoplastia).
- Potilailla on usein neurogeeninen rakkohäiriö tai jostain muusta syystä kutistunut rakko.
- Toimenpiteen jälkeen rakko on tyhjennettävä toistokateroimalla «Campbell JD, Gries KS, Watanabe JH ym. Treatment s...»170, «Edlund C, Peeker R, Fall M. Clam ileocystoplasty: ...»171.
- Virtsa-avanneleikkaus on syytä tehdä etenkin silloin, jos neurogeenisen pakkovirtsankarkailun lisäksi korkeapaineinen rakko uhkaa vaurioittaa munuaisia eikä simpukkakystoplastia ole jostain syystä mahdollinen «Luangkhot R, Peng BC, Blaivas JG. Ileocecocystopla...»172, «Robertson AS, Davies JB, Webb RJ ym. Bladder augme...»173.
- Pakkovirtsankarkailun leikkaushoidosta vastaavat urologit.
Apuvälineet ja hoitotarvikkeet
- Virtsankarkailun hoidon apuvälineisiin ja hoitotarvikkeisiin kuuluvat emättimeen laitettavat
mekaaniset virtsaputkea tukevat tamponit ja uretrarenkaat sekä imukykyiset siteet,
vuotosuojat, vuoteensuojat ja virtsakatetrit.
- Aiheeseen perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen ohjauksella oikein valittu apuväline parantaa potilaan elämänlaatua ja vähentää apuvälineistä syntyviä kustannuksia «Aukee P, Kinnunen P, Huhtala T, Åkerman P, Lundste...»174, «Ahopelto P, Kinnunen P. Virtsa-apuvälineen valinta...»175.
- Apuvälineen valinnassa huomioidaan virtsankarkailun vaikeusaste, liikunta- ja toimintakyky.
- Erityisesti ponnistuskarkailun hoitoon on käytetty virtsaputken tueksi erilaisia emättimeen asetettavia tamponeja ja renkaita, mutta niiden vaikuttavuudesta tai keskinäisestä paremmuudesta ei ole selvää näyttöä «Lipp A, Shaw C, Glavind K. Mechanical devices for ...»176.
- Jos apuvälineenä käytetään siteitä tai vuotosuojia, tulee iho-ongelmien synnyn ehkäisemiseksi huomioida niiden oikea koko ja riittävä vaihtoväli.
- Jos potilaan liikkumis- ja toimintakyky on rajoittunut, vessassa käymistä voidaan
helpottaa vaatetuksen, liikkumisapuvälineiden ja kodin muutostöiden avulla «Brandeis GH, Baumann MM, Hossain M, Morris JN, Res...»177, «Fonda D, Resnick NM, Kirschner-Hermanns R. Prevent...»178.
- Vaatteiden tulisi olla helposti avattavia ja riisuttavia.
- WC-istuinkorotuksella helpotetaan niveloireisen virtsaamista.
- Liikuntarajoitteiset voivat vaippojen sijasta käyttää siirrettävää WC-istuinta, naisille tarkoitettua virtsapulloa ("kuikka") tai alusastiaa.
- Kotona tehtäviä muutoksia pidätyskyvyn edistämiseksi ovat WC-tilojen riittävä valaistus, kiinteät tukikaiteet sekä liikkumista hidastavien mattojen ja kynnysten poisto. Oman kunnan fysio- tai toimintaterapeutti tekee liikkumis- ja kodin muutostöiden arvioinnin.
- Apuvälineitä varten on mahdollista saada hoitotarvikelähete erikoissairaanhoidosta
tai perusterveydenhuollosta. Hoitotarvikejakelun lähtökohtia ovat seuraavat:
- Potilaalla on pitkäaikaissairaus, joka on kestänyt vähintään 3 kuukautta.
- Tarve arvioidaan yksilöllisesti, ja päätöksen tekee lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.
- Päätös kirjataan julkisessa terveydenhuollossa hoitosuunnitelmaan.
- Jakelu on osa potilaan kokonaishoitoa ja sisältää sairaanhoidollista ohjausta ja yksilöllistä neuvontaa sekä tarvittaessa kotikäynnin.
- Potilaan tulee tietää ja ymmärtää hoitoon liittyvien tarvikkeiden käyttö ja merkitys.
- Myös omaisia tai hoitoon osallistuvia muita henkilöitä tulee tarvittaessa opastaa hoitotarvikkeiden asianmukaiseen käyttöön.
- Hoitotarvikejakelua koskevat seuraavat lait ja muut ohjeet:
- Suomen perustuslaki (731/1999) (www «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990731»7)
- terveydenhuoltolaki (1326/2010) (www «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326»8)
- laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, potilaslaki) (www «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785»9)
- laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994, ammattihenkilölaki) (www «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559»10)
- laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992, asiakasmaksulaki) (www «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920734»11)
- STM:n asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta (1363/2011, apuvälineasetus) (www «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111363»12)
- terveyskeskusten hoitotarvikejakelua koskeva Kunta-info, Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet (www «http://stm.fi/documents/1271139/4329042/valtakunnalliset-laakinnallisen-kuntoutuksen-apuvalineiden-luovutusperusteet-versio-1.0.pdf/198e66c9-14ca-4b80-8896-898140e68816»13).
Iäkkäiden hoidon erityispiirteet
- Lantionpohjan lihasten ohjattu harjoittelu yksin tai yhdistettynä lihaskuntoharjoitteluun saattaa vähentää virtsankarkailua 60 ja 70 vuotta täyttäneillä itsenäisesti ja kotihoidon tuella asuvilla naisilla «Lantionpohjan lihasten ohjattu harjoittelu yksin tai yhdistettynä lihaskuntoharjoitteluun saattaa vähentää virtsankarkailua 60 ja 70 vuotta täyttäneillä itsenäisesti ja kotihoidon tuella asuvilla naisilla.»C.
- Virtsaamiskehotusohjelmasta ja aikataulutetusta WC:ssä käyttämisestä saattaa rakon hallinnassa olla hyötyä hoitokodeissa ja laitoksissa asuvilla «Virtsaamiskehotusohjelmasta ja aikataulutetusta WC:ssä käyttämisestä saattaa olla rakon hallinnassa hyötyä hoitokodeissa ja laitoksissa asuvilla.»C.
- Yksilö- ja ryhmäliikuntaharjoitteet, päivittäistoimintojen harjoittelu ja WC:ssä käyntitaitojen opettelu saattavat edistää rakon hallintaa sellaisilla hoitokotien asukkailla, joiden toimintakyky on heikentynyt, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu «Yksilö- ja ryhmäliikuntaharjoitteet, päivittäistoimintojen harjoittelu ja WC:ssä käyntitaitojen opettelu, saattavat edistää rakon hallintaa sellaisilla hoitokotien asukkailla, joiden toimintakyky on heikentynyt, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu.»D.
- Työryhmä suosittaa liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitoa osaksi kuntouttavaa hoitotyötä sekä kotona asuville että sairaala- ja laitoshoidossa oleville iäkkäille.
- Ylivuotovirtsankarkailun hoidoksi soveltuu iäkkäilläkin parhaiten toistokatetrointi, ja kestokatetrointia tulisi välttää.
- Virtsankarkailua mahdollisesti aiheuttavia tai pahentavia lääkeaineita, jotka on syytä huomioida erityisesti iäkkäillä, esitellään taulukossa «Virtsankarkailua mahdollisesti aiheuttavia tai pahentavia lääkeaineita, jotka on syytä huomioida erityisesti iäkkäillä. Lääkeaineryhmät luetellaan aakkosjärjestyksessä....»3.
Virtsankarkailun hoitojen taloudellinen arviointi
- Virtsankarkailusta aiheutuu kustannuksia sekä potilaalle että yhteiskunnalle.
- Taloudellinen arviointi tulisi tehdä yhteiskunnan näkökulmasta siten, että huomioidaan
kaikki virtsankarkailuun liittyvät kustannukset ja resurssien käyttö, kuten
- lääkärissä käynnit
- diagnostiset toimenpiteet
- hoitotoimenpiteet
- apuvälineet
- lääkkeet ja muu konservatiivinen (kajoamaton) hoito, kuten fysioterapia
- tuottavuuskustannukset (työstä poissaolosta aiheutuva tuotannon menetys)
- omaishoitajien työpanos.
- Suomen Lääketilaston mukaan virtsatiespasmolyyttien kokonaiskustannukset vuonna 2015 olivat 13 750 000 euroa. Korvauksia saaneita oli 51 449, ja kustannukset potilasta kohden olivat 267 euroa (www «https://www.fimea.fi/documents/160140/1188389/Suomen_l%C3%A4%C3%A4ketilasto_2015.pdf/a813feac-1560-4cbf-80e1-44049449e0bf»14).
- Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien virtsankarkailu vie paljon henkilöresursseja ja aiheuttaa siten merkittävän osan laitoshoidon kokonaiskustannuksista.
- Erikoissairaanhoidossa nauhatoimenpiteen tekeminen päiväkirurgisesti vuodeosastohoidon sijaan vähentää kustannuksia «Moreno K, Montesino M. Economic impact of tension-...»179.
- Virtsankarkailun hoitomuotojen hintoja suhteutettuna laatupainotettuihin elinvuosiin (QALY, quality-adjusted life years) ja muuta lisätietoa taloudellisista arvioista on esitetään lisätietoaineistossa «Virtsankarkailun taloudellinen arviointi»23.
Hoidon porrastus ja seuranta
- Ks. kaavio virtsankarkailun diagnostiikasta ja hoidosta avoterveydenhuollossa «hoi50050c.pdf»1.
- Virtsankarkailun perustutkimukset ja hoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Tutkimusten mukaan tyytyväisyys hoitoon vaihtelee 60 ja 70 %:n välillä «Virtsankarkailun perustutkimukset ja hoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Tutkimuksissa tyytyväisyys hoitoon vaihtelee välillä 60–70 %.»B.
- Erikoissairaanhoidon konsultaatioon ohjataan, kun virtsankarkailun taustalla epäillään muuta sairautta tai perusterveydenhuollon hoidot ovat riittämättömiä. Malli lähetteestä erikoissairaanhoitoon esitetään lisätietoaineistossa «Malli lähetteestä erikoissairaanhoitoon virtsankarkailun vuoksi»1.
- Virtsankarkailun konservatiivisen hoidon ohjauksen voi antaa asiaan perehtynyt terveydenhuollon ammattihenkilö.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä
Virtsankarkailu (naiset) -suosituksen historiatiedot «Virtsankarkailu (naiset), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»24
Puheenjohtaja:
Tomi Mikkola, LT, dosentti, osastonylilääkäri, synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri; HYKS Naistenklinikka
Kokoava kirjoittaja:
Seija Ala-Nissilä, LT, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endoskopian erikoislääkäri; Tyksin Naistenklinikka
Jäsenet:
Olavi Airaksinen, fysiatrian dosentti, ylilääkäri, fysiatrian erikoislääkäri, kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys; KYS:n fysiatrian klinikka
Pauliina Aukee, LT, osastonylilääkäri, synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri, urogynekologian ja lääkärikouluttajan erityispätevyys; Keski-Suomen keskussairaalan synnytys- ja naistentautien sekä Lantionpohjan tutkimus- ja hoitoyksikkö
Maria Nuotio, LT, ylilääkäri, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri; Seinäjoen keskussairaala, geriatrian toimintayksikkö
Ilkka Perttilä, LL, urologi, osastonlääkäri; HUS, vatsakeskus, urologian linja
Kaisa Raatikainen, LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, urogynekologian lisäkoulutus, kliininen opettaja; Itä-Suomen yliopisto ja KYS
Juhani Ruutiainen, neurologian dosentti, vastaava ylilääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys; Neuroliitto ry
Eeva Sundström, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys; Vantaan kaupunki, Tikkurilan terveysasema ja Helsingin yliopisto
Minna Törnävä, TtM, fysioterapeutti, seksuaaliterapeutti (NACS); PSHP, TAYS, TA3, Fysiatrian yksikkö
Piia Vuorela, LT, KTK, dosentti, synnytys- ja naistentautiopin erikoislääkäri Käypä hoito -toimittaja
Asiantuntijat:
Heidi Alenius, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääkäri-toimittaja; Lempäälän terveyskeskus ja Kustannus Oy Duodecimin Lääkärin tietokannat
Pirjo Räsänen, dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja, uroterapeutti, arviointijohtaja; Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Sidonnaisuudet
Olavi Airaksinen: Luentopalkkio (GSK 2015, MSD 2014-2016, Orion 2014-2016, Pfizer 2014-2016, Sanofi 2014-2016), Muu palkkio (Sanchio Pharma, Pfixzer)
Seija Ala-Nissilä: Asiantuntijapalkkio (Astellas Pharma, Fimea), Luentopalkkio (Astellas Pharma), Korvaukset koulutus – ja kongressikuluista (Astellas Pharma)
Pauliina Aukee: Luentopalkkio (Allergan Norden AB, Ti-Me Ajaton terveys Oy), Korvaukset koulutus – ja kongressikuluista (Astellas Oy, UpViser Oy)
Tomi Mikkola: Apuraha (Contura), Luentopalkkio (Astellas Pharma, Mylan, Novo Nordisk)
Maria Nuotio: Ei sidonnaisuuksia
Ilkka Perttilä: Luentopalkkio (Astellas Pharma, Coloplast, Omnia), Korvaukset koulutus – ja kongressikuluista (Astellas Pharma)
Kaisa Raatikainen: Luentopalkkio (Astellas pharma), Korvaukset koulutus – ja kongressikuluista (Astellas, Olympus, Endomed, EU Horizon 2020)
Juhani Ruutiainen: Ei sidonnaisuuksia
Eeva Sundström: Ei sidonnaisuuksia.
Minna Törnävä: Asiantuntijapalkkio (eri maksajia), Luentopalkkio (eri maksajia)
Piia Vuorela: Ei sidonnaisuuksia.
Kirjallisuusviite
Virtsankarkailu (naiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»15
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Haylen BT, de Ridder D, Freeman RM ym. An International Urogynecological Association (IUGA)/International Continence Society (ICS) joint report on the terminology for female pelvic floor dysfunction. Neurourol Urodyn 2010;29:4-20 «PMID: 19941278»PubMed
- Haylen BT, de Ridder D, Freeman RM ym. An International Urogynecological Association (IUGA)/International Continence Society (ICS) joint report on the terminology for female pelvic floor dysfunction. Int Urogynecol J 2010;21:5-26 «PMID: 19937315»PubMed
- Hilton P, Dolan LM. Pathophysiology of urinary incontinence and pelvic organ prolapse. BJOG 2004;111 Suppl 1:5-9 «PMID: 15663149»PubMed
- Mostwin J, Bourcier A, Haab F ym. Pathophysiology of urinary incontinence, fecal incontinence and pelvic organ prolapse. Kirjassa: Abrams P, Cardozo L, Khoury S, Wein A (toim.). Incontinence. Health Publication Ltd, 2005:425-43
- Hunskaar S, Burgio K, Diokno A ym. Epidemiology and natural history of urinary incontinence in women. Urology 2003;62:16-23 «PMID: 14550833»PubMed
- Cerruto MA, D'Elia C, Aloisi A ym. Prevalence, incidence and obstetric factors' impact on female urinary incontinence in Europe: a systematic review. Urol Int 2013;90:1-9 «PMID: 22868349»PubMed
- Drennan VM, Rait G, Cole L ym. The prevalence of incontinence in people with cognitive impairment or dementia living at home: a systematic review. Neurourol Urodyn 2013;32:314-24 «PMID: 23129242»PubMed
- Hannestad YS, Rortveit G, Sandvik H ym. A community-based epidemiological survey of female urinary incontinence: the Norwegian EPINCONT study. Epidemiology of Incontinence in the County of Nord-Trøndelag. J Clin Epidemiol 2000;53:1150-7 «PMID: 11106889»PubMed
- Buckley BS, Lapitan MC, Epidemiology Committee of the Fourth International Consultation on Incontinence, Paris, 2008.. Prevalence of urinary incontinence in men, women, and children--current evidence: findings of the Fourth International Consultation on Incontinence. Urology 2010;76:265-70 «PMID: 20541241»PubMed
- Jahanlu D, Hunskaar S. The Hordaland Women's Cohort: prevalence, incidence, and remission of urinary incontinence in middle-aged women. Int Urogynecol J 2010;21:1223-9 «PMID: 20449565»PubMed
- Wennberg AL, Molander U, Fall M ym. A longitudinal population-based survey of urinary incontinence, overactive bladder, and other lower urinary tract symptoms in women. Eur Urol 2009;55:783-91 «PMID: 19157689»PubMed
- Minassian VA, Stewart WF, Wood GC. Urinary incontinence in women: variation in prevalence estimates and risk factors. Obstet Gynecol 2008;111:324-31 «PMID: 18238969»PubMed
- Shaw C, Gupta RD, Bushnell DM ym. The extent and severity of urinary incontinence amongst women in UK GP waiting rooms. Fam Pract 2006;23:497-506 «PMID: 16840498»PubMed
- Shaw C, Das Gupta R, Williams KS ym. A survey of help-seeking and treatment provision in women with stress urinary incontinence. BJU Int 2006;97:752-7 «PMID: 16536767»PubMed
- Wennberg AL, Molander U, Fall M ym. Lower urinary tract symptoms: lack of change in prevalence and help-seeking behaviour in two population-based surveys of women in 1991 and 2007. BJU Int 2009;104:954-9 «PMID: 19388983»PubMed
- Rortveit G, Hannestad YS, Daltveit AK ym. Age- and type-dependent effects of parity on urinary incontinence: the Norwegian EPINCONT study. Obstet Gynecol 2001;98:1004-10 «PMID: 11755545»PubMed
- Matthews CA, Whitehead WE, Townsend MK ym. Risk factors for urinary, fecal, or dual incontinence in the Nurses' Health Study. Obstet Gynecol 2013;122:539-45 «PMID: 23921863»PubMed
- Maggi S, Minicuci N, Langlois J ym. Prevalence rate of urinary incontinence in community-dwelling elderly individuals: the Veneto study. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2001;56:M14-8 «PMID: 11193226»PubMed
- Ostaszkiewicz J, Johnston L, Roe B. Timed voiding for the management of urinary incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2004;1:CD002802 «PMID: 14973993»PubMed
- Hannestad YS, Rortveit G, Daltveit AK ym. Are smoking and other lifestyle factors associated with female urinary incontinence? The Norwegian EPINCONT Study. BJOG 2003;110:247-54 «PMID: 12628262»PubMed
- Danforth KN, Townsend MK, Lifford K ym. Risk factors for urinary incontinence among middle-aged women. Am J Obstet Gynecol 2006;194:339-45 «PMID: 16458626»PubMed
- Wesnes SL, Rortveit G, Bø K ym. Urinary incontinence during pregnancy. Obstet Gynecol 2007;109:922-8 «PMID: 17400855»PubMed
- Aukee P, Tihtonen K. Raskauden ja synnytyksen vaikutus lantionpohjan toimintahäiriöihin. Duodecim 2010;126:2381-6 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo99134»16
- Altman D, Ekström A, Gustafsson C ym. Risk of urinary incontinence after childbirth: a 10-year prospective cohort study. Obstet Gynecol 2006;108:873-8 «PMID: 17012448»PubMed
- Tähtinen RM, Cartwright R, Tsui JF ym. Long-term Impact of Mode of Delivery on Stress Urinary Incontinence and Urgency Urinary Incontinence: A Systematic Review and Meta-analysis. Eur Urol 2016;70:148-158 «PMID: 26874810»PubMed
- Leijonhufvud A, Lundholm C, Cnattingius S ym. Risks of stress urinary incontinence and pelvic organ prolapse surgery in relation to mode of childbirth. Am J Obstet Gynecol 2011;204:70.e1-7 «PMID: 21187196»PubMed
- Wesnes SL, Hunskaar S, Bo K ym. The effect of urinary incontinence status during pregnancy and delivery mode on incontinence postpartum. A cohort study. BJOG 2009;116:700-7 «PMID: 19220234»PubMed
- Townsend MK, Jura YH, Curhan GC ym. Fluid intake and risk of stress, urgency, and mixed urinary incontinence. Am J Obstet Gynecol 2011;205:73.e1-6 «PMID: 21481835»PubMed
- Imamura M, Williams K, Wells M ym. Lifestyle interventions for the treatment of urinary incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2015;12:CD003505 «PMID: 26630349»PubMed
- Faiena I, Patel N, Parihar JS ym. Conservative Management of Urinary Incontinence in Women. Rev Urol 2015;17:129-39 «PMID: 26543427»PubMed
- Jura YH, Townsend MK, Curhan GC ym. Caffeine intake, and the risk of stress, urgency and mixed urinary incontinence. J Urol 2011;185:1775-80 «PMID: 21420114»PubMed
- Hirayama F, Lee AH. Green tea drinking is inversely associated with urinary incontinence in middle-aged and older women. Neurourol Urodyn 2011;30:1262-5 «PMID: 21404319»PubMed
- Tähtinen RM, Auvinen A, Cartwright R ym. Smoking and bladder symptoms in women. Obstet Gynecol 2011;118:643-8 «PMID: 21860295»PubMed
- Ebbesen MH, Hannestad YS, Midthjell K ym. Diabetes and urinary incontinence - prevalence data from Norway. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86:1256-62 «PMID: 17851814»PubMed
- Danforth KN, Townsend MK, Curhan GC ym. Type 2 diabetes mellitus and risk of stress, urge and mixed urinary incontinence. J Urol 2009;181:193-7 «PMID: 19013621»PubMed
- Townsend MK, Danforth KN, Rosner B ym. Physical activity and incident urinary incontinence in middle-aged women. J Urol 2008;179:1012-6; discussion 1016-7 «PMID: 18206951»PubMed
- Laakkonen EK, Kulmala J, Aukee P ym. Female reproductive factors are associated with objectively measured physical activity in middle-aged women. PLoS One 2017;12:e0172054 «PMID: 28225786»PubMed
- Eliasson K, Edner A, Mattsson E. Urinary incontinence in very young and mostly nulliparous women with a history of regular organised high-impact trampoline training: occurrence and risk factors. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2008;19:687-96 «PMID: 18224267»PubMed
- Humalajärvi N, Aukee P, Kairaluoma MV ym. Quality of life and pelvic floor dysfunction symptoms after hysterectomy with or without pelvic organ prolapse. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2014;182:16-21 «PMID: 25218547»PubMed
- Bohlin KS, Ankardal M, Lindkvist H ym. Factors influencing the incidence and remission of urinary incontinence after hysterectomy. Am J Obstet Gynecol 2017;216:53.e1-53.e9 «PMID: 27593942»PubMed
- Melville JL, Katon W, Delaney K ym. Urinary incontinence in US women: a population-based study. Arch Intern Med 2005;165:537-42 «PMID: 15767530»PubMed
- Zhu L, Lang J, Liu C ym. The epidemiological study of women with urinary incontinence and risk factors for stress urinary incontinence in China. Menopause 2009;16:831-6 «PMID: 19240656»PubMed
- Rortveit G, Daltveit AK, Hannestad YS ym. Urinary incontinence after vaginal delivery or cesarean section. N Engl J Med 2003;348:900-7 «PMID: 12621134»PubMed
- Hatem M, Pasquier JC, Fraser W ym. Factors associated with postpartum urinary/anal incontinence in primiparous women in Quebec. J Obstet Gynaecol Can 2007;29:232-9 «PMID: 17346493»PubMed
- Brown JS, Sawaya G, Thom DH ym. Hysterectomy and urinary incontinence: a systematic review. Lancet 2000;356:535-9 «PMID: 10950229»PubMed
- Altman D, Granath F, Cnattingius S ym. Hysterectomy and risk of stress-urinary-incontinence surgery: nationwide cohort study. Lancet 2007;370:1494-9 «PMID: 17964350»PubMed
- Holroyd-Leduc JM, Straus SE. Management of urinary incontinence in women: scientific review. JAMA 2004;291:986-95 «PMID: 14982915»PubMed
- Lifford KL, Curhan GC, Hu FB ym. Type 2 diabetes mellitus and risk of developing urinary incontinence. J Am Geriatr Soc 2005;53:1851-7 «PMID: 16274364»PubMed
- Hannestad YS, Lie RT, Rortveit G ym. Familial risk of urinary incontinence in women: population based cross sectional study. BMJ 2004;329:889-91 «PMID: 15485965»PubMed
- Samuelsson E, Victor A, Svärdsudd K. Determinants of urinary incontinence in a population of young and middle-aged women. Acta Obstet Gynecol Scand 2000;79:208-15 «PMID: 10716302»PubMed
- Burti JS, Hacad CR, Zambon JP ym. Is there any difference in pelvic floor muscles performance between continent and incontinent women? Neurourol Urodyn 2015;34:544-8 «PMID: 24756987»PubMed
- Brown JS, Grady D, Ouslander JG ym. Prevalence of urinary incontinence and associated risk factors in postmenopausal women. Heart & Estrogen/Progestin Replacement Study (HERS) Research Group. Obstet Gynecol 1999;94:66-70 «PMID: 10389720»PubMed
- van Beurden M, van Der Vange N, ten Kate FJ ym. Restricted surgical management of vulvar intraepithelial neoplasia 3: Focus on exclusion of invasion and on relief of symptoms. Int J Gynecol Cancer 1998;8:73-77 «PMID: 11576286»PubMed
- Slieker-ten Hove MC, Pool-Goudzwaard AL, Eijkemans MJ ym. Prevalence of double incontinence, risks and influence on quality of life in a general female population. Neurourol Urodyn 2010;29:545-50 «PMID: 19634171»PubMed
- Nuotio M, Jylhä M, Luukkaala T ym. Urinary incontinence in a Finnish population aged 70 and over. Prevalence of types, associated factors and self-reported treatments. Scand J Prim Health Care 2003;21:182-7 «PMID: 14531512»PubMed
- Jenkins KR, Fultz NH. Functional impairment as a risk factor for urinary incontinence among older Americans. Neurourol Urodyn 2005;24:51-5 «PMID: 15578629»PubMed
- Smith MD, Russell A, Hodges PW. The relationship between incontinence, breathing disorders, gastrointestinal symptoms, and back pain in women: a longitudinal cohort study. Clin J Pain 2014;30:162-7 «PMID: 23486234»PubMed
- Thomas LH, Cross S, Barrett J ym. Treatment of urinary incontinence after stroke in adults. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD004462 «PMID: 18254050»PubMed
- Ouslander JG, Zarit SH, Orr NK ym. Incontinence among elderly community-dwelling dementia patients. Characteristics, management, and impact on caregivers. J Am Geriatr Soc 1990;38:440-5 «PMID: 2329252»PubMed
- Hägglund D. A systematic literature review of incontinence care for persons with dementia: the research evidence. J Clin Nurs 2010;19:303-12 «PMID: 20500269»PubMed
- Ruffion A, Castro-Diaz D, Patel H ym. Systematic review of the epidemiology of urinary incontinence and detrusor overactivity among patients with neurogenic overactive bladder. Neuroepidemiology 2013;41:146-55 «PMID: 23942583»PubMed
- Minassian VA, Drutz HP, Al-Badr A. Urinary incontinence as a worldwide problem. Int J Gynaecol Obstet 2003;82:327-38 «PMID: 14499979»PubMed
- Zhang AJ, Yu XJ, Wang M. The clinical manifestations and pathophysiology of cerebral small vessel disease. Neurosci Bull 2010;26:257-64 «PMID: 20502505»PubMed
- Fowler CJ. Integrated control of lower urinary tract--clinical perspective. Br J Pharmacol 2006;147 Suppl 2:S14-24 «PMID: 16465178»PubMed
- de Sèze M, Ruffion A, Denys P ym. The neurogenic bladder in multiple sclerosis: review of the literature and proposal of management guidelines. Mult Scler 2007;13:915-28 «PMID: 17881401»PubMed
- Fraser S, Roberts L, Murphy E. Cauda equina syndrome: a literature review of its definition and clinical presentation. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:1964-8 «PMID: 19887225»PubMed
- Sakakibara R, Hattori T, Kuwabara S ym. Micturitional disturbance in patients with Guillain-Barré syndrome. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1997;63:649-53 «PMID: 9408108»PubMed
- Zochodne DW. Autonomic involvement in Guillain-Barré syndrome: a review. Muscle Nerve 1994;17:1145-55 «PMID: 7935521»PubMed
- Williams MP, Srikanth V, Bird M ym. Urinary symptoms and natural history of urinary continence after first-ever stroke--a longitudinal population-based study. Age Ageing 2012;41:371-6 «PMID: 22321907»PubMed
- Klovning A, Hunskaar S, Eriksen BC. Validity of a scored urological history in detecting detrusor instability in female urinary incontinence. Acta Obstet Gynecol Scand 1996;75:941-5 «PMID: 9003097»PubMed
- DuBeau CE, Kuchel GA, Johnson T 2nd ym. Incontinence in the frail elderly: report from the 4th International Consultation on Incontinence. Neurourol Urodyn 2010;29:165-78 «PMID: 20025027»PubMed
- Schröder A, Abrams P, Andersson KE ym. Urinary incontinence in frail/older men and women. Guidelines on urinary incontinence. European Association of Urology 2010. «http://www.uroweb.org/gls/pockets/english/Urinary%20Incontinence%202010.pdf»17, «http://www.uroweb.org/gls/pockets/english/Urinary%20Incontinence%202010.pdf»17
- Taylor JA 3rd, Kuchel GA. Detrusor underactivity: Clinical features and pathogenesis of an underdiagnosed geriatric condition. J Am Geriatr Soc 2006;54:1920-32 «PMID: 17198500»PubMed
- Lalla ML, Koivula T, Blomberg H ym. Finnish recommendation for methods used in urinalysis: results for five-year period. Scand J Clin Lab Invest Suppl 1990;200:34-8; discussion 39-40 «PMID: 2399435»PubMed
- Cohen RA, Brown RS. Clinical practice. Microscopic hematuria. N Engl J Med 2003;348:2330-8 «PMID: 12788998»PubMed
- Rife CC, Farrow GM, Utz DC. Urine cytology of transitional cell neoplasms. Urol Clin North Am 1979;6:599-612 «PMID: 505675»PubMed
- Koss LG, Deitch D, Ramanathan R ym. Diagnostic value of cytology of voided urine. Acta Cytol 1985;29:810-6 «PMID: 3863429»PubMed
- Chahal R, Gogoi NK, Sundaram SK. Is it necessary to perform urine cytology in screening patients with haematuria? Eur Urol 2001;39:283-6 «PMID: 11275720»PubMed
- Laurila T. Verivirtsaisuus. Lääkärin tietokannat. Artikkelin tunnus: ykt00288, vaatii käyttöoikeuden
- Goode PS, Locher JL, Bryant RL ym. Measurement of postvoid residual urine with portable transabdominal bladder ultrasound scanner and urethral catheterization. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2000;11:296-300 «PMID: 11052565»PubMed
- Bernstein IT. The pelvic floor muscles: muscle thickness in healthy and urinary-incontinent women measured by perineal ultrasonography with reference to the effect of pelvic floor training. Estrogen receptor studies. Neurourol Urodyn 1997;16:237-75 «PMID: 9220475»PubMed
- Dietz HP, Wilson PD, Clarke B. The use of perineal ultrasound to quantify levator activity and teach pelvic floor muscle exercises. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2001;12:166-8; discussion 168-9 «PMID: 11451004»PubMed
- Kociszewski J, Rautenberg O, Kuszka A ym. Can we place tension-free vaginal tape where it should be? The one-third rule. Ultrasound Obstet Gynecol 2012;39:210-4 «PMID: 21793084»PubMed
- Haylen BT, Maher CF, Barber MD ym. An International Urogynecological Association (IUGA)/International Continence Society (ICS) joint report on the terminology for female pelvic organ prolapse (POP). Int Urogynecol J 2016;27:655-84 «PMID: 26984443»PubMed
- Tunn R, Schaer G, Peschers U ym. Updated recommendations on ultrasonography in urogynecology. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2005;16:236-41 «PMID: 15875241»PubMed
- Virtanen HS, Kiilholma P. Urogynecologic ultrasound is a useful aid in the assessment of female stress urinary incontinence--a prospective study with TVT procedure. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2002;13:218-22; discussion 223 «PMID: 12189426»PubMed
- Dalpiaz O, Curti P. Role of perineal ultrasound in the evaluation of urinary stress incontinence and pelvic organ prolapse: a systematic review. Neurourol Urodyn 2006;25:301-6; discussion 307 «PMID: 16688711»PubMed
- Kirschner-Hermanns R, Fielding JR, Versi E ym. Magnetic resonance imaging of the lower urinary tract. Curr Opin Obstet Gynecol 1997;9:317-9 «PMID: 9360814»PubMed
- Rinne K, Kainulainen S, Aukee S ym. Dynamic MRI confirms support of the mid-urethra by TVT and TVT-O surgery for stress incontinence. Acta Obstet Gynecol Scand 2011;90:629-35 «PMID: 21382017»PubMed
- Boyle R, Hay-Smith E, Cody JD ym. Pelvic floor muscle training for prevention and treatment of urinary and fecal incontinence in antenatal and postnatal women: a short version Cochrane review. Neurourol Urodyn 2014;33:269-76 «PMID: 23616292»PubMed
- Mørkved S, Bø K. Effect of pelvic floor muscle training during pregnancy and after childbirth on prevention and treatment of urinary incontinence: a systematic review. Br J Sports Med 2014;48:299-310 «PMID: 23365417»PubMed
- Linneberg S, Leenskjold S, Glavind K. A five year follow-up of women with obstetric anal sphincter rupture at their first delivery. J Obstet Gynaecol. 1996 Oct;103(10):1034-40
- Brown SJ, Gartland D, Donath S ym. Effects of prolonged second stage, method of birth, timing of caesarean section and other obstetric risk factors on postnatal urinary incontinence: an Australian nulliparous cohort study. BJOG 2011;118:991-1000 «PMID: 21489125»PubMed
- Leenskjold S, Høj L, Pirhonen J. Manual protection of the perineum reduces the risk of obstetric anal sphincter ruptures. Dan Med J 2015;62: «PMID: 26050831»PubMed
- Jiang H, Qian X, Carroli G ym. Selective versus routine use of episiotomy for vaginal birth. Cochrane Database Syst Rev 2017;2:CD000081 «PMID: 28176333»PubMed
- Wallace SA, Roe B, Williams K ym. Bladder training for urinary incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2004;1:CD001308 «PMID: 14973967»PubMed
- Füsgen I, Wiedemann A. [Chronic Constipation: A Geriatric Syndrome with Urological Implications]. Aktuelle Urol 2016;47:51-3 «PMID: 26574951»PubMed
- Imamura M, Abrams P, Bain C ym. Systematic review and economic modelling of the effectiveness and cost-effectiveness of non-surgical treatments for women with stress urinary incontinence. Health Technol Assess 2010;14:1-188, iii-iv «PMID: 20738930»PubMed
- Bo K, Berghmans B, Morkved S, van Kampen M. Evidence-Based Physical Therapy for the Pelvic Floor. Bridging Science and Clinical Practice. 2nd edition. Elsevier. 2015
- Herderschee R, Hay-Smith EC, Herbison GP ym. Feedback or biofeedback to augment pelvic floor muscle training for urinary incontinence in women: shortened version of a Cochrane systematic review. Neurourol Urodyn 2013;32:325-9 «PMID: 23239361»PubMed
- Dumoulin C, Hay-Smith J. Pelvic floor muscle training versus no treatment, or inactive control treatments, for urinary incontinence in women. Cochrane Database Syst Rev 2010;1:CD005654 «PMID: 20091581»PubMed
- Laurikainen E, Valpas A, Aukee P ym. Five-year results of a randomized trial comparing retropubic and transobturator midurethral slings for stress incontinence. Eur Urol 2014;65:1109-14 «PMID: 24508070»PubMed
- Campeau L, Tu LM, Lemieux MC ym. A multicenter, prospective, randomized clinical trial comparing tension-free vaginal tape surgery and no treatment for the management of stress urinary incontinence in elderly women. Neurourol Urodyn 2007;26:990-4 «PMID: 17638307»PubMed
- Groutz A, Cohen A, Gold R ym. The safety and efficacy of the "inside-out" trans-obturator TVT in elderly versus younger stress-incontinent women: a prospective study of 353 consecutive patients. Neurourol Urodyn 2011;30:380-3 «PMID: 20665549»PubMed
- van Leijsen SA, Kluivers KB, Mol BW ym. Value of urodynamics before stress urinary incontinence surgery: a randomized controlled trial. Obstet Gynecol 2013;121:999-1008 «PMID: 23635736»PubMed
- EAU guidelines 2016 «http://uroweb.org/guideline/urinary-incontinence/»18.
- Fantl JA, Farrell SA. Clinical uroflowmetry. Kirjassa: Urogynecology and Urodynamics, 3. painos. Ostergard DR, Bent AE (toim.) William & Wilkins 1991:108-14
- Caremel R, et al A multicentric randomized controlled study comparing surgical and pharmacological therapy to treat mixed urinary incontinence. J Urol 2013;189
- Zyczynski HM, Albo ME, Goldman HB ym. Change in Overactive Bladder Symptoms After Surgery for Stress Urinary Incontinence in Women. Obstet Gynecol 2015;126:423-30 «PMID: 26241434»PubMed
- Palva K, Nilsson CG. Prevalence of urinary urgency symptoms decreases by mid-urethral sling procedures for treatment of stress incontinence. Int Urogynecol J 2011;22:1241-7 «PMID: 21850510»PubMed
- Abdel-Fattah M, Hopper LR, Mostafa A. Evaluation of transobturator tension-free vaginal tapes in the surgical management of mixed urinary incontinence: 3-year outcomes of a randomized controlled trial. J Urol 2014;191:114-9 «PMID: 23892190»PubMed
- Ulmsten U, Falconer C, Johnson P ym. A multicenter study of tension-free vaginal tape (TVT) for surgical treatment of stress urinary incontinence. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 1998;9:210-3 «PMID: 9795826»PubMed
- Ford AA, Rogerson L, Cody JD ym. Mid-urethral sling operations for stress urinary incontinence in women. Cochrane Database Syst Rev 2015;7:CD006375 «PMID: 26130017»PubMed
- Schierlitz L, Dwyer PL, Rosamilia A ym. Three-year follow-up of tension-free vaginal tape compared with transobturator tape in women with stress urinary incontinence and intrinsic sphincter deficiency. Obstet Gynecol 2012;119:321-7 «PMID: 22270284»PubMed
- Laurikainen E, Kiilholma P. The tension-free vaginal tape procedure for female urinary incontinence without preoperative urodynamic evaluation. J Am Coll Surg 2003;196:579-83 «PMID: 12691935»PubMed
- Murphy M, Culligan PJ, Arce CM ym. Is the cough-stress test necessary when placing the tension-free vaginal tape? Obstet Gynecol 2005;105:319-24 «PMID: 15684159»PubMed
- Koops SE, Bisseling TM, van Brummen HJ ym. What determines a successful tension-free vaginal tape? A prospective multicenter cohort study: results from The Netherlands TVT database. Am J Obstet Gynecol 2006;194:65-74 «PMID: 16389011»PubMed
- Volkmer BG, Nesslauer T, Rinnab L ym. Surgical intervention for complications of tension-free vaginal tape procedure. J Urol 2003;169:570-4 «PMID: 12544309»PubMed
- Novara G, Artibani W, Barber MD ym. Updated systematic review and meta-analysis of the comparative data on colposuspensions, pubovaginal slings, and midurethral tapes in the surgical treatment of female stress urinary incontinence. Eur Urol 2010;58:218-38 «PMID: 20434257»PubMed
- Huser M, Belkov IA, Janku P ym. Pregnancy and delivery following midurethral sling surgery for stress urinary incontinence. Int J Gynaecol Obstet 2012;119:117-20 «PMID: 22889548»PubMed
- Adams-Piper E, Buono K, Whitcomb E ym. A Large Retrospective Series of Pregnancy and Delivery After Midurethral Sling for Stress Urinary Incontinence. Female Pelvic Med Reconstr Surg 2016;22:307-10 «PMID: 27054790»PubMed
- Maher C, Feiner B, Baessler K ym. Surgical management of pelvic organ prolapse in women. Cochrane Database Syst Rev 2013;4:CD004014 «PMID: 23633316»PubMed
- Fatton B. Is there any evidence to advocate SUI prevention in continent women undergoing prolapse repair? An overview. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2009;20:235-45 «PMID: 18936868»PubMed
- Borstad E, Abdelnoor M, Staff AC ym. Surgical strategies for women with pelvic organ prolapse and urinary stress incontinence. Int Urogynecol J 2010;21:179-86 «PMID: 19940978»PubMed
- Lensen EJ, Withagen MI, Kluivers KB ym. Urinary incontinence after surgery for pelvic organ prolapse. Neurourol Urodyn 2013;32:455-9 «PMID: 23024012»PubMed
- Alcalay M, Monga A, Stanton SL. Burch colposuspension: a 10-20 year follow up. Br J Obstet Gynaecol 1995;102:740-5 «PMID: 7547767»PubMed
- Lapitan MC, Cody JD. Open retropubic colposuspension for urinary incontinence in women. Cochrane Database Syst Rev 2016;2:CD002912 «PMID: 26878400»PubMed
- Dean NM, Ellis G, Wilson PD ym. Laparoscopic colposuspension for urinary incontinence in women. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD002239 «PMID: 16855989»PubMed
- Valpas A, Ala-Nissilä S, Tomas E ym. TVT versus laparoscopic mesh colposuspension: 5-year follow-up results of a randomized clinical trial. Int Urogynecol J 2015;26:57-63 «PMID: 25056766»PubMed
- Richard F, Lefore TJM, Bitker NO ym. Female incontinence with primary sphincter deficiency - results of artificial urinary sphincter with long term follow up. J Urol 1996;(Suppl 156A)
- Sokol ER, Karram MM, Dmochowski R. Efficacy and safety of polyacrylamide hydrogel for the treatment of female stress incontinence: a randomized, prospective, multicenter North American study. J Urol 2014;192:843-9 «PMID: 24704117»PubMed
- Kirchin V, Page T, Keegan PE ym. Urethral injection therapy for urinary incontinence in women. Cochrane Database Syst Rev 2012;2:CD003881 «PMID: 22336797»PubMed
- Zivanovic I, Rautenberg O, Lobodasch K ym. Urethral bulking for recurrent stress urinary incontinence after midurethral sling failure. Neurourol Urodyn 2017;36:722-726 «PMID: 27037856»PubMed
- Kang D, Han J, Neuberger MM ym. Transurethral radiofrequency collagen denaturation for the treatment of women with urinary incontinence. Cochrane Database Syst Rev 2015;3:CD010217 «PMID: 25785555»PubMed
- Richter HE, Litman HJ, Lukacz ES ym. Demographic and clinical predictors of treatment failure one year after midurethral sling surgery. Obstet Gynecol 2011;117:913-21 «PMID: 21422865»PubMed
- Hellberg D, Holmgren C, Lanner L ym. The very obese woman and the very old woman: tension-free vaginal tape for the treatment of stress urinary incontinence. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2007;18:423-9 «PMID: 16868657»PubMed
- Nager CW, Sirls L, Litman HJ ym. Baseline urodynamic predictors of treatment failure 1 year after mid urethral sling surgery. J Urol 2011;186:597-603 «PMID: 21683412»PubMed
- Abrams P, Andersson KE, Brubaker L ym. 3rd International Consultation on Incontinence. Recommendations of the International Scientific Committee: Evaluation and treatment of urinary incontinence, pelvic organ prolapse and faecal incontinence. Kirjassa: Abrams P, Cardozo L, Khoury S, Wein A (toim.). Incontinence. Health Publication Ltd, 2005:1589-630
- Kociszewski J, Fabian G, Grothey S ym. Are complications of stress urinary incontinence surgery procedures associated with the position of the sling? Int J Urol 2017;24:145-150 «PMID: 27907976»PubMed
- Bakali E, Buckley BS, Hilton P ym. Treatment of recurrent stress urinary incontinence after failed minimally invasive synthetic suburethral tape surgery in women. Cochrane Database Syst Rev 2013;2:CD009407 «PMID: 23450602»PubMed
- Pradhan A, Jain P, Latthe PM. Effectiveness of midurethral slings in recurrent stress urinary incontinence: a systematic review and meta-analysis. Int Urogynecol J 2012;23:831-41 «PMID: 22576328»PubMed
- Lo TS, Horng SG, Chang CL ym. Tension-free vaginal tape procedure after previous failure in incontinence surgery. Urology 2002;60:57-61 «PMID: 12100922»PubMed
- Liapis A, Bakas P, Lazaris D ym. Tension-free vaginal tape in the management of recurrent stress incontinence. Arch Gynecol Obstet 2004;269:205-7 «PMID: 12942265»PubMed
- Goldman HB, Rackley RR, Appell RA. The efficacy of urethrolysis without re-suspension for iatrogenic urethral obstruction. J Urol 1999;161:196-8; discussion 198-9 «PMID: 10037397»PubMed
- Alhasso A, Glazener CM, Pickard R ym. Adrenergic drugs for urinary incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD001842 «PMID: 16034867»PubMed
- Cody JD, Jacobs ML, Richardson K ym. Oestrogen therapy for urinary incontinence in post-menopausal women. Cochrane Database Syst Rev 2012;10:CD001405 «PMID: 23076892»PubMed
- Shamliyan T, Wyman JF, Ramakrishnan R ym. Benefits and harms of pharmacologic treatment for urinary incontinence in women: a systematic review. Ann Intern Med 2012;156:861-74, W301-10 «PMID: 22711079»PubMed
- Duckett J, Balachandran A. Tolerability and persistence in a large, prospective case series of women prescribed mirabegron. Int Urogynecol J 2016;27:1163-7 «PMID: 26803838»PubMed
- Ewies AA, Alfhaily F. Topical vaginal estrogen therapy in managing postmenopausal urinary symptoms: a reality or a gimmick? Climacteric 2010;13:405-18 «PMID: 20670198»PubMed
- Cardozo L, Lose G, McClish D ym. A systematic review of the effects of estrogens for symptoms suggestive of overactive bladder. Acta Obstet Gynecol Scand 2004;83:892-7 «PMID: 15453881»PubMed
- Rahn DD, Carberry C, Sanses TV ym. Vaginal estrogen for genitourinary syndrome of menopause: a systematic review. Obstet Gynecol 2014;124:1147-56 «PMID: 25415166»PubMed
- American College of Obstetricians and Gynecologists’ Committee on Gynecologic Practice., Farrell R. ACOG Committee Opinion No. 659: The Use of Vaginal Estrogen in Women With a History of Estrogen-Dependent Breast Cancer. Obstet Gynecol 2016;127:e93-6 «PMID: 26901334»PubMed
- Kim TH, Lee KS. Persistence and compliance with medication management in the treatment of overactive bladder. Investig Clin Urol 2016;57:84-93 «PMID: 26981589»PubMed
- Abrams P, Kelleher C, Staskin D ym. Combination treatment with mirabegron and solifenacin in patients with overactive bladder: efficacy and safety results from a randomised, double-blind, dose-ranging, phase 2 study (Symphony). Eur Urol 2015;67:577-88 «PMID: 24612659»PubMed
- Madhuvrata P, Cody JD, Ellis G ym. Which anticholinergic drug for overactive bladder symptoms in adults. Cochrane Database Syst Rev 2012;1:CD005429 «PMID: 22258963»PubMed
- Rai BP, Cody JD, Alhasso A ym. Anticholinergic drugs versus non-drug active therapies for non-neurogenic overactive bladder syndrome in adults. Cochrane Database Syst Rev 2012;12:CD003193 «PMID: 23235594»PubMed
- Vouri SM, Chung JM, Binder EF. Successful intervention to mitigate an acetylcholinesterase inhibitor-induced rhinorrhea prescribing cascade: a case report. J Clin Pharm Ther 2017;42:370-371 «PMID: 28251653»PubMed
- Rosa GM, Ferrero S, Nitti VW ym. Cardiovascular Safety of ß3-adrenoceptor Agonists for the Treatment of Patients with Overactive Bladder Syndrome. Eur Urol 2016;69:311-23 «PMID: 26422675»PubMed
- Kay GG, Granville LJ. Antimuscarinic agents: implications and concerns in the management of overactive bladder in the elderly. Clin Ther 2005;27:127-38; quiz 139-40 «PMID: 15763613»PubMed
- Kraus SR, Bavendam T, Brake T ym. Vulnerable elderly patients and overactive bladder syndrome. Drugs Aging 2010;27:697-713 «PMID: 20809661»PubMed
- Wagg A, Verdejo C, Molander U. Review of cognitive impairment with antimuscarinic agents in elderly patients with overactive bladder. Int J Clin Pract 2010;64:1279-86 «PMID: 20529135»PubMed
- Gray SL, Anderson ML, Dublin S ym. Cumulative use of strong anticholinergics and incident dementia: a prospective cohort study. JAMA Intern Med 2015;175:401-7 «PMID: 25621434»PubMed
- Gill SS, Mamdani M, Naglie G ym. A prescribing cascade involving cholinesterase inhibitors and anticholinergic drugs. Arch Intern Med 2005;165:808-13 «PMID: 15824303»PubMed
- Sink KM, Thomas J 3rd, Xu H ym. Dual use of bladder anticholinergics and cholinesterase inhibitors: long-term functional and cognitive outcomes. J Am Geriatr Soc 2008;56:847-53 «PMID: 18384584»PubMed
- Boudreau DM, Yu O, Gray SL ym. Concomitant use of cholinesterase inhibitors and anticholinergics: prevalence and outcomes. J Am Geriatr Soc 2011;59:2069-76 «PMID: 22091958»PubMed
- Lampela P, Taipale H, Hartikainen S. Use of Cholinesterase Inhibitors Increases Initiation of Urinary Anticholinergics in Persons with Alzheimer's Disease. J Am Geriatr Soc 2016;64:1510-2 «PMID: 27401848»PubMed
- Paquette A, Gou P, Tannenbaum C. Systematic review and meta-analysis: do clinical trials testing antimuscarinic agents for overactive bladder adequately measure central nervous system adverse events? J Am Geriatr Soc 2011;59:1332-9 «PMID: 21718264»PubMed
- Kim A, Lee KS, Kim TB ym. Incidence and risk factors of recurrence of overactive bladder symptoms after discontinuation of successful medical treatment. Investig Clin Urol 2017;58:42-47 «PMID: 28097267»PubMed
- Lääkeinfo.fi. BOTOX injektiokuiva-aine, liuosta varten 50 Allergan-yksikköä, 100 Allergan-yksikköä, 200 Allergan-yksikköä. http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=490&i=ALLERGAN_BOTOX, «http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=490&i=ALLERGAN_BOTOX»6
- Campbell JD, Gries KS, Watanabe JH ym. Treatment success for overactive bladder with urinary urge incontinence refractory to oral antimuscarinics: a review of published evidence. BMC Urol 2009;9:18 «PMID: 19930578»PubMed
- Edlund C, Peeker R, Fall M. Clam ileocystoplasty: successful treatment of severe bladder overactivity. Scand J Urol Nephrol 2001;35:190-5 «PMID: 11487070»PubMed
- Luangkhot R, Peng BC, Blaivas JG. Ileocecocystoplasty for the management of refractory neurogenic bladder: surgical technique and urodynamic findings. J Urol 1991;146:1340-4 «PMID: 1942287»PubMed
- Robertson AS, Davies JB, Webb RJ ym. Bladder augmentation and replacement. Urodynamic and clinical review of 25 patients. Br J Urol 1991;68:590-7 «PMID: 1773289»PubMed
- Aukee P, Kinnunen P, Huhtala T, Åkerman P, Lundsted S, Kairaluoma M. Kuinka edistämme kuivana pysymistä. Suom Lääkäril 2006;61:5173-76
- Ahopelto P, Kinnunen P. Virtsa-apuvälineen valinta. Kirjassa: Mustajoki M, Alila A, Matilainen E, Rasimus M (toim). Sairaanhoitajan käsikirja. Duodecim 2013
- Lipp A, Shaw C, Glavind K. Mechanical devices for urinary incontinence in women. Cochrane Database Syst Rev 2014;12:CD001756 «PMID: 25517397»PubMed
- Brandeis GH, Baumann MM, Hossain M, Morris JN, Resnick NM. The prevalence of potentially remediable urinary incontinence in frail older people: using the Minimum Data Set. J Am Geriatr Soc 1998;46:536-7
- Fonda D, Resnick NM, Kirschner-Hermanns R. Prevention of urinary incontinence in older people. Br J Urol 1998;82 Suppl 1:5-10 «PMID: 9883256»PubMed
- Moreno K, Montesino M. Economic impact of tension-free vaginal tape surgery for urinary incontinence in an ambulatory regimen compared with hospital admission: a study of the minimization of costs of a public hospital in Spain. Scand J Urol Nephrol 2007;41:392-7 «PMID: 17853045»PubMed
- Amaro JL, Gameiro MO, Padovani CR. Effect of intravaginal electrical stimulation on pelvic floor muscle strength. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2005;16:355-8 «PMID: 15647885»PubMed
- Anderson RU, Orenberg EK, Glowe P. OnabotulinumtoxinA office treatment for neurogenic bladder incontinence in Parkinson's disease. Urology 2014;83:22-7 «PMID: 24231202»PubMed
- Ayeleke RO, Hay-Smith EJ, Omar MI. Pelvic floor muscle training added to another active treatment versus the same active treatment alone for urinary incontinence in women. Cochrane Database Syst Rev 2015;11:CD010551 «PMID: 26526663»PubMed
- Barroso JC, Ramos JG, Martins-Costa S ym. Transvaginal electrical stimulation in the treatment of urinary incontinence. BJU Int 2004;93:319-23 «PMID: 14764129»PubMed
- Biemans JM, van Balken MR. Efficacy and effectiveness of percutaneous tibial nerve stimulation in the treatment of pelvic organ disorders: a systematic review. Neuromodulation 2013;16:25-33; discussion 33 «PMID: 22985128»PubMed
- Boyle R, Hay-Smith EJ, Cody JD ym. Pelvic floor muscle training for prevention and treatment of urinary and faecal incontinence in antenatal and postnatal women. Cochrane Database Syst Rev 2012;10:CD007471 «PMID: 23076935»PubMed
- Brazzelli M, Murray A, Fraser C. Efficacy and safety of sacral nerve stimulation for urinary urge incontinence: a systematic review. J Urol 2006;175:835-41 «PMID: 16469561»PubMed
- Brown JS, Wing R, Barrett-Connor E ym. Lifestyle intervention is associated with lower prevalence of urinary incontinence: the Diabetes Prevention Program. Diabetes Care 2006;29:385-90 «PMID: 16443892»PubMed
- Cardozo L, Drutz HP, Baygani SK ym. Pharmacological treatment of women awaiting surgery for stress urinary incontinence. Obstet Gynecol 2004;104:511-9 «PMID: 15339761»PubMed
- Chapple C, DuBeau C, Ebinger U ym. Darifenacin treatment of patients >or= 65 years with overactive bladder: results of a randomized, controlled, 12-week trial. Curr Med Res Opin 2007;23:2347-58 «PMID: 17706004»PubMed
- Chapple C, Khullar V, Nitti VW ym. Efficacy of the ß3-adrenoceptor agonist mirabegron for the treatment of overactive bladder by severity of incontinence at baseline: a post hoc analysis of pooled data from three randomised phase 3 trials. Eur Urol 2015;67:11-4 «PMID: 25092537»PubMed
- Chapple C, Sievert KD, MacDiarmid S ym. OnabotulinumtoxinA 100 U significantly improves all idiopathic overactive bladder symptoms and quality of life in patients with overactive bladder and urinary incontinence: a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Eur Urol 2013;64:249-56 «PMID: 23608668»PubMed
- Chapple CR, Kaplan SA, Mitcheson D ym. Randomized double-blind, active-controlled phase 3 study to assess 12-month safety and efficacy of mirabegron, a ß(3)-adrenoceptor agonist, in overactive bladder. Eur Urol 2013;63:296-305 «PMID: 23195283»PubMed
- Cody JD, Richardson K, Moehrer B ym. Oestrogen therapy for urinary incontinence in post-menopausal women. Cochrane Database Syst Rev 2009;4:CD001405 «PMID: 19821277»PubMed
- Cruz F, Herschorn S, Aliotta P ym. Efficacy and safety of onabotulinumtoxinA in patients with urinary incontinence due to neurogenic detrusor overactivity: a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Eur Urol 2011;60:742-50 «PMID: 21798658»PubMed
- Danforth KN, Shah AD, Townsend MK ym. Physical activity and urinary incontinence among healthy, older women. Obstet Gynecol 2007;109:721-7 «PMID: 17329526»PubMed
- Du Y, Xu L, Ding L ym. The effect of antenatal pelvic floor muscle training on labor and delivery outcomes: a systematic review with meta-analysis. Int Urogynecol J 2015;26:1415-27 «PMID: 25711728»PubMed
- Dubeau CE, Kraus SR, Griebling TL ym. Effect of fesoterodine in vulnerable elderly subjects with urgency incontinence: a double-blind, placebo controlled trial. J Urol 2014;191:395-404 «PMID: 23973522»PubMed
- Dumoulin C, Glazener C, Jenkinson D. Determining the optimal pelvic floor muscle training regimen for women with stress urinary incontinence. Neurourol Urodyn 2011;30:746-53 «PMID: 21661024»PubMed
- Dumoulin C, Hay-Smith EJ, Mac Habée-Séguin G. Pelvic floor muscle training versus no treatment, or inactive control treatments, for urinary incontinence in women. Cochrane Database Syst Rev 2014;5:CD005654 «PMID: 24823491»PubMed
- Dumoulin C, Hay-Smith J, Habée-Séguin GM ym. Pelvic floor muscle training versus no treatment, or inactive control treatments, for urinary incontinence in women: a short version Cochrane systematic review with meta-analysis. Neurourol Urodyn 2015;34:300-8 «PMID: 25408383»PubMed
- Engberg S, Sereika SM. Effectiveness of Pelvic Floor Muscle Training for Urinary Incontinence: Comparison Within and Between Nonhomebound and Homebound Older Adults. J Wound Ostomy Continence Nurs 2016;43:291-300 «PMID: 27163683»PubMed
- Eustice S, Roe B, Paterson J. Prompted voiding for the management of urinary incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD002113 «PMID: 10796861»PubMed
- Fall M, Lindstrom S. Functional electrical stimulation: physiological basis and clinical principles. Int Urogynecol J 1994;5:296-304
- Finazzi-Agrò E, Petta F, Sciobica F ym. Percutaneous tibial nerve stimulation effects on detrusor overactivity incontinence are not due to a placebo effect: a randomized, double-blind, placebo controlled trial. J Urol 2010;184:2001-6 «PMID: 20850833»PubMed
- Forde JC, Jaffe E, Stone BV ym. The role of acupuncture in managing overactive bladder; a review of the literature. Int Urogynecol J 2016;27:1645-1651 «PMID: 26740199»PubMed
- Ghoniem GM, Van Leeuwen JS, Elser DM ym. A randomized controlled trial of duloxetine alone, pelvic floor muscle training alone, combined treatment and no active treatment in women with stress urinary incontinence. J Urol 2005;173:1647-53 «PMID: 15821528»PubMed
- Ginsberg D, Gousse A, Keppenne V ym. Phase 3 efficacy and tolerability study of onabotulinumtoxinA for urinary incontinence from neurogenic detrusor overactivity. J Urol 2012;187:2131-9 «PMID: 22503020»PubMed
- Goode PS, Burgio KL, Locher JL ym. Effect of behavioral training with or without pelvic floor electrical stimulation on stress incontinence in women: a randomized controlled trial. JAMA 2003;290:345-52 «PMID: 12865375»PubMed
- Grady D, Brown JS, Vittinghoff E ym. Postmenopausal hormones and incontinence: the Heart and Estrogen/Progestin Replacement Study. Obstet Gynecol 2001;97:116-20 «PMID: 11152919»PubMed
- Hendrix SL, Cochrane BB, Nygaard IE ym. Effects of estrogen with and without progestin on urinary incontinence. JAMA 2005;293:935-48 «PMID: 15728164»PubMed
- Herschorn S, Barkin J, Castro-Diaz D ym. A phase III, randomized, double-blind, parallel-group, placebo-controlled, multicentre study to assess the efficacy and safety of the ß3 adrenoceptor agonist, mirabegron, in patients with symptoms of overactive bladder. Urology 2013;82:313-20 «PMID: 23769122»PubMed
- Holtedahl K, Verelst M, Schiefloe A. A population based, randomized, controlled trial of conservative treatment for urinary incontinence in women. Acta Obstet Gynecol Scand 1998;77:671-7 «PMID: 9688247»PubMed
- Indrekvam S, Hunskaar S. Side effects, feasibility, and adherence to treatment during home-managed electrical stimulation for urinary incontinence: a Norwegian national cohort of 3,198 women. Neurourol Urodyn 2002;21:546-52 «PMID: 12382245»PubMed
- Kasi AD, Pergialiotis V, Perrea DN ym. Polyacrylamide hydrogel (Bulkamid®) for stress urinary incontinence in women: a systematic review of the literature. Int Urogynecol J 2016;27:367-75 «PMID: 26209952»PubMed
- Kikuchi A, Niu K, Ikeda Y ym. Association between physical activity and urinary incontinence in a community-based elderly population aged 70 years and over. Eur Urol 2007;52:868-74 «PMID: 17412488»PubMed
- Kim H, Suzuki T, Yoshida Y ym. Effectiveness of multidimensional exercises for the treatment of stress urinary incontinence in elderly community-dwelling Japanese women: a randomized, controlled, crossover trial. J Am Geriatr Soc 2007;55:1932-9 «PMID: 17944890»PubMed
- Kim H, Yoshida H, Suzuki T. The effects of multidimensional exercise treatment on community-dwelling elderly Japanese women with stress, urge, and mixed urinary incontinence: a randomized controlled trial. Int J Nurs Stud 2011;48:1165-72 «PMID: 21459381»PubMed
- Knüpfer SC, Schneider SA, Averhoff MM ym. Preserved micturition after intradetrusor onabotulinumtoxinA injection for treatment of neurogenic bladder dysfunction in Parkinson's disease. BMC Urol 2016;16:55 «PMID: 27596481»PubMed
- Kraus SR, Ruiz-Cerdá JL, Martire D ym. Efficacy and tolerability of fesoterodine in older and younger subjects with overactive bladder. Urology 2010;76:1350-7 «PMID: 20974482»PubMed
- Labrie J, Berghmans BL, Fischer K ym. Surgery versus physiotherapy for stress urinary incontinence. N Engl J Med 2013;369:1124-33 «PMID: 24047061»PubMed
- Lagro-Janssen T, van Weel C. Long-term effect of treatment of female incontinence in general practice. Br J Gen Pract 1998;48:1735-8 «PMID: 10198479»PubMed
- Lee AH, Hirayama F. Physical activity and urinary incontinence in older adults: a community-based study. Curr Aging Sci 2012;5:35-40 «PMID: 21762091»PubMed
- Leong RK, De Wachter SG, van Kerrebroeck PE. Current information on sacral neuromodulation and botulinum toxin treatment for refractory idiopathic overactive bladder syndrome: a review. Urol Int 2010;84:245-53 «PMID: 20389150»PubMed
- MacDiarmid SA, Peters KM, Shobeiri SA ym. Long-term durability of percutaneous tibial nerve stimulation for the treatment of overactive bladder. J Urol 2010;183:234-40 «PMID: 19913821»PubMed
- Mariappan P, Ballantyne Z, N'Dow JM ym. Serotonin and noradrenaline reuptake inhibitors (SNRI) for stress urinary incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD004742 «PMID: 16034945»PubMed
- Messelink EJ. The overactive bladder and the role of the pelvic floor muscles. BJU Int 1999;83 Suppl 2:31-5 «PMID: 10210602»PubMed
- Miller JM, Sampselle C, Ashton-Miller J ym. Clarification and confirmation of the Knack maneuver: the effect of volitional pelvic floor muscle contraction to preempt expected stress incontinence. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2008;19:773-82 «PMID: 18204797»PubMed
- Nabi G, Cody JD, Ellis G ym. Anticholinergic drugs versus placebo for overactive bladder syndrome in adults. Cochrane Database Syst Rev 2006;4:CD003781 «PMID: 17054185»PubMed
- Nambiar A, Cody JD, Jeffery ST. Single-incision sling operations for urinary incontinence in women. Cochrane Database Syst Rev 2014;6:CD008709 «PMID: 24880654»PubMed
- Nilsson CG, Palva K, Aarnio R ym. Seventeen years' follow-up of the tension-free vaginal tape procedure for female stress urinary incontinence. Int Urogynecol J 2013;24:1265-9 «PMID: 23563892»PubMed
- Nitti VW, Dmochowski R, Herschorn S ym. OnabotulinumtoxinA for the treatment of patients with overactive bladder and urinary incontinence: results of a phase 3, randomized, placebo controlled trial. J Urol 2013;189:2186-93 «PMID: 23246476»PubMed
- O'Dell KK, McGee S. Acupuncture for urinary urgency in women over 50: what is the evidence? Urol Nurs 2006;26:23-30 «PMID: 16562383»PubMed
- Peters KM, Carrico DJ, Perez-Marrero RA ym. Randomized trial of percutaneous tibial nerve stimulation versus Sham efficacy in the treatment of overactive bladder syndrome: results from the SUmiT trial. J Urol 2010;183:1438-43 «PMID: 20171677»PubMed
- Peters KM, Macdiarmid SA, Wooldridge LS ym. Randomized trial of percutaneous tibial nerve stimulation versus extended-release tolterodine: results from the overactive bladder innovative therapy trial. J Urol 2009;182:1055-61 «PMID: 19616802»PubMed
- Reilly ET, Freeman RM, Waterfield MR ym. Prevention of postpartum stress incontinence in primigravidae with increased bladder neck mobility: a randomised controlled trial of antenatal pelvic floor exercises. BJOG 2002;109:68-76 «PMID: 11845813»PubMed
- Sand PK, Johnson Ii TM, Rovner ES ym. Trospium chloride once-daily extended release is efficacious and tolerated in elderly subjects (aged = 75 years) with overactive bladder syndrome. BJU Int 2011;107:612-20 «PMID: 20707790»PubMed
- Schreiner L, dos Santos TG, Knorst MR ym. Randomized trial of transcutaneous tibial nerve stimulation to treat urge urinary incontinence in older women. Int Urogynecol J 2010;21:1065-70 «PMID: 20458465»PubMed
- Seim A, Sivertsen B, Eriksen BC ym. Treatment of urinary incontinence in women in general practice: observational study. BMJ 1996;312:1459-62 «PMID: 8664627»PubMed
- Siegel S, Noblett K, Mangel J ym. Three-year Follow-up Results of a Prospective, Multicenter Study in Overactive Bladder Subjects Treated With Sacral Neuromodulation. Urology 2016;94:57-63 «PMID: 27131966»PubMed
- Spruijt J, Vierhout M, Verstraeten R ym. Vaginal electrical stimulation of the pelvic floor: a randomized feasibility study in urinary incontinent elderly women. Acta Obstet Gynecol Scand 2003;82:1043-8 «PMID: 14616279»PubMed
- Subak LL, Wing R, West DS ym. Weight loss to treat urinary incontinence in overweight and obese women. N Engl J Med 2009;360:481-90 «PMID: 19179316»PubMed
- Tak EC, van Hespen A, van Dommelen P ym. Does improved functional performance help to reduce urinary incontinence in institutionalized older women? A multicenter randomized clinical trial. BMC Geriatr 2012;12:51 «PMID: 22953994»PubMed
- Wagg A, Cardozo L, Nitti VW ym. The efficacy and tolerability of the ß3-adrenoceptor agonist mirabegron for the treatment of symptoms of overactive bladder in older patients. Age Ageing 2014;43:666-75 «PMID: 24610862»PubMed
- Wagg A, Khullar V, Marschall-Kehrel D ym. Flexible-dose fesoterodine in elderly adults with overactive bladder: results of the randomized, double-blind, placebo-controlled study of fesoterodine in an aging population trial. J Am Geriatr Soc 2013;61:185-93 «PMID: 23350833»PubMed
- Wagg A, Wyndaele JJ, Sieber P. Efficacy and tolerability of solifenacin in elderly subjects with overactive bladder syndrome: a pooled analysis. Am J Geriatr Pharmacother 2006;4:14-24 «PMID: 16730617»PubMed
- van Houten P, Achterberg W, Ribbe M. Urinary incontinence in disabled elderly women: a randomized clinical trial on the effect of training mobility and toileting skills to achieve independent toileting. Gerontology 2007;53:205-10 «PMID: 17347567»PubMed
- van Kerrebroeck PE, van Voskuilen AC, Heesakkers JP ym. Results of sacral neuromodulation therapy for urinary voiding dysfunction: outcomes of a prospective, worldwide clinical study. J Urol 2007;178:2029-34 «PMID: 17869298»PubMed
- Wang AC, Wang YY, Chen MC. Single-blind, randomized trial of pelvic floor muscle training, biofeedback-assisted pelvic floor muscle training, and electrical stimulation in the management of overactive bladder. Urology 2004;63:61-6 «PMID: 14751349»PubMed
- Wang Y, Zhishun L, Peng W ym. Acupuncture for stress urinary incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;7:CD009408 «PMID: 23818069»PubMed
- Williams KS, Assassa RP, Cooper NJ ym. Clinical and cost-effectiveness of a new nurse-led continence service: a randomised controlled trial. Br J Gen Pract 2005;55:696-703 «PMID: 16176737»PubMed
- Wing RR, Creasman JM, West DS ym. Improving urinary incontinence in overweight and obese women through modest weight loss. Obstet Gynecol 2010;116:284-92 «PMID: 20664387»PubMed
- Vinsnes AG, Helbostad JL, Nyrønning S ym. Effect of physical training on urinary incontinence: a randomized parallel group trial in nursing homes. Clin Interv Aging 2012;7:45-50 «PMID: 22334767»PubMed
- Visco AG, Brubaker L, Richter HE ym. Anticholinergic therapy vs. onabotulinumtoxina for urgency urinary incontinence. N Engl J Med 2012;367:1803-13 «PMID: 23036134»PubMed
- Xu H, Liu B, Wu J ym. A Pilot Randomized Placebo Controlled Trial of Electroacupuncture for Women with Pure Stress Urinary Incontinence. PLoS One 2016;11:e0150821 «PMID: 26960195»PubMed
- Zinner NR, Mattiasson A, Stanton SL. Efficacy, safety, and tolerability of extended-release once-daily tolterodine treatment for overactive bladder in older versus younger patients. J Am Geriatr Soc 2002;50:799-807 «PMID: 12028164»PubMed