Aivoverenkiertosairauden aiheuttamaan muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymään eli vaskulaariseen kognitiiviseen heikentymään (VCI) sisältyvät rajatummat tiedonkäsittelyn oireet yhden tai useamman toiminnon alueella ja laaja-alaiset vaikeammat muistisairausasteiset tapaukset.
Pienten suonten taudissa tyypillinen varhainen tiedonkäsittelyn oire on toiminnanohjauksen häiriö, johon liittyy älyllisten toimintojen hidastuminen. Toiminnanohjauksen häiriössä tavoitteenasettelu, toiminnan aloittaminen, suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys, toiminnan jaksottaminen ja toteuttaminen, toimintatavan vaihtaminen ja säilyttäminen sekä käsitteellinen ajattelu ovat heikentyneet.
Muistioire pienten suonten taudissa on usein vähemmän korostunut kuin esim. Alzheimerin taudissa. Tyypillisesti oppiminen on tehotonta, unohtaminen on vähäisempää, tunnistaminen säilyy, vihjeet auttavat, mutta juuttumistaipumusta esiintyy. Käytösoireina esiintyy masennusta, persoonallisuuden muutoksia ja psykomotorista hidastumista.
Pienten suonten taudissa lääkäri voi todeta potilaalla tyypillisiä neurologisia oireita, esimerkiksi kävelyn, tasapainon tai virtsaamisen häiriöitä. Myös sanojen muodostamisen tai nielemisen vaikeutta tai jäykkyyttä voidaan todeta. Kuitenkin varsin usein paikalliset neurologiset löydökset ovat vähäisiä: ne rajoittuvat esimerkiksi tasapainon ja kävelyn lievään häiriöön.
Pienten suonten taudissa oireiden alku on vaihteleva. Potilaalla on usein ollut ohimenevä aivoverenkierron häiriö (TIA), hetkellinen kävelyvaikeus tai sekavuutta ilman selvää aivohalvaukseen viittaavaa paikallista neurologista oiretta tai löydöstä. Vaivihkainen alku on äkillistä yleisempi, ja oireet etenevät suurella osalla potilaista tasaisesti ilman portaittaisia pahenemisvaiheita. Oireet saattavat kuitenkin vaihdella – päivien välillä on eroa – ja potilailla on monesti pidempiäkin, kuukausia kestäviä, tasaisia vaiheita.
Pienten suonten taudissa todetaan aivojen tietokone- tai magneettikuvauksessa joko laaja-alainen valkean aineen verisuoniperäinen muutos tai lukuisia hyvin pieniä, ns. lakuunainfarkteja syvässä harmaassa ja valkeassa aineessa.
Suurten suonten taudille tyypillinen tiedonkäsittelyn piirre on epätasainen suoriutumisprofiili neuropsykologisissa tutkimuksissa. Varhaisia oireita ovat useimmiten lievän muistioireen ja toiminnanohjauksen häiriön ohella vaihtelevat muut oireet, kuten puheen häiriöt, haparoivuus ja kömpelyys, hahmottamis- ja tunnistamisvaikeudet sekä kätevyyden heikkeneminen.
Löydöksinä todetaan infarktien sijainnista riippuen näkökenttäpuutos, suupielen roikkuminen, toispuolihalvaus ja kävelyn häiriö. Oireiden alku on useimmiten nopea (tunteja, päiviä), oireet pahenevat portaittain (toipuminen pahenemisvaiheen jälkeen) ja ne vaihtelevat. Kun vaaratekijät ovat hallinnassa, potilailla on usein jopa vuoden mittaisia tasaisia vaiheita. Aivokuvassa suurten suonten taudissa todetaan tyypillisesti useita aivokuoren alueen infarkteja.
Alzheimerin taudilla ja aivoverenkiertosairaudella on monia samoja riskitekijöitä: kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli, sokeritauti ja valtimosairaudet. Alzheimerin tauti, johon liittyy aivoverenkiertosairaus, esiintyy vähintään puolella yli 80-vuotiaista muistisairauspotilaista. Lähitulevaisuudessa tämä saattaa olla tärkein etenevien muistisairauksien syy. Asetyylikoliini-nimistä välittäjäainetta käyttävän hermoverkoston toimintaa tehostavat lääkkeet eli ns. AKE- lääkkeet tehoavat näillä potilailla muistisairauden oireisiin. Alzheimerin tauti, johon liittyy aivoverenkiertosairaus, on myös virallinen käyttöaihe näille lääkkeille, ja Suomessa ne kuuluvat myös Kela-korvattavuuden piiriin.
Muistisairaudet vaikuttavat aina koko perheeseen ja lähipiiriin, sillä usein sairastuneen henkilön persoonallisuus muuttuu vaivihkaa ja läheiset saattavat olla vuosiakin epätietoisia siitä, mistä on kyse. Avuntarve on aluksi lähinnä henkistä tukemista, ja sairauden edetessä apua tarvitaan yhä käytännöllisempiin asioihin. Hoito ja kuntoutukselliset keinot suunnitellaan yhdessä sairastuneen ja hänen läheisensä kanssa. Jokaisen elämäntilanne ja tarpeet ovat erilaiset. Esimerkiksi yksin asuja tarvitsee osittain erilaista tukea selviämiseensä kuin läheisen kanssa asuva. Tärkeintä on omanlaisensa elämän jatkaminen uudesta tilanteesta huolimatta.
Seuraavat asiat tulee huomioida hoidon suunnittelussa:
Aivoverenkiertosairaudesta johtuvan muistisairauden hoidossa keskitytään sen syihin ja vaaratekijöihin sekä hoidetaan jo todettuja sairauksia. Aivoverenkierron häiriöiden vaaratekijöiden, mahdollisten rytmihäiriöiden, sydänsairauksien, keuhkosairauksien ja epilepsian hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lupaavia tuloksia on saatu Alzheimerin taudin hoidossa käytettävillä muistisairauslääkkeillä (donepetsiili, galantamiini, rivastigmiini ja memantiini). Koska lisätutkimuksia vielä odotetaan, aivoverenkierron sairauden aiheuttama muistisairaus ei ole minkään tutkitun lääkeaineen virallinen käyttöaihe Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Muistisairauslääkkeillä ei ole Suomessa myöskään Kela-korvattavuutta puhtaassa aivoverenkierron häiriön aiheuttamassa muistisairaudessa. Tilanteen seuranta ja arviointi säännöllisesti, esimerkiksi 6 kuukauden välein on tarpeen, sillä aivoverenkiertosairauksiin liittyy myös lisääntynyt Alzheimerin taudin riski. Näissä tilanteissa varhaisten oireiden havainnointi asiantuntijan toimesta on ensiarvoisen tärkeää.
Lisätietoa potilasjärjestöistä: Muistiliitto ry «http://www.muistiliitto.fi»1 ja Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry «http://www.stroke.fi»2
Käypä hoito -potilasversio Aivoinfarkti «Aivoinfarkti»1