Takaisin Tulosta

Ennustetekijät ohjatun lantionpohjan lihasharjoittelun vasteelle

Lisätietoa aiheesta
Minna Törnävä
26.1.2017
  • Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu on vaikuttava hoito naisten virtsankarkailun ehkäisyssä ja hoidossa: «Raskauden aikainen ohjattu lantionpohjan lihasharjoittelu estää virtsankarkailua synnytyksen jälkeen.»A(A), «Lantionpohjan lihasharjoittelu synnytyksen jälkeen ilmeisesti ehkäisee ja hoitaa virtsankarkailua.»B(B) ja «Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu ja fysioterapia vähentävät ponnistusvirtsankarkailua ja mahdollisesti myös muun tyyppistä virtsankarkailua»A(A). Ennustetekijöitä ohjatun lihasharjoittelun onnistumiseksi on kuitenkin tutkittu vain muutamassa tutkimuksessa, joissa tutkitut ennustetekijät vaihtelevat «Hendriks EJ, Kessels AG, de Vet HC ym. Prognostic ...»1, «Dumoulin C, Bourbonnais D, Morin M ym. Predictors ...»2, «Yoo EH, Kim YM, Kim D. Factors predicting the resp...»3, «Chen SY, Tzeng YL. Path analysis for adherence to ...»4.
  • Alankomaissa tehdyssä prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa (n = 260) «Hendriks EJ, Kessels AG, de Vet HC ym. Prognostic ...»1pyrittiin tunnistamaan ennustetekijöitä fysioterapian heikolle vasteelle ponnistusvirtsankarkailun hoidossa. Ponnistusvirtsankarkailun tunnetut riskitekijät olivat tutkimuksen ennustetekijöinä. Ensisijaisina lopputulosmuuttujina olivat virtsankarkailuaste (PRAFAB-Q) ja hoitokokemusmittarit (GPE). PRAFAB-Q-kyselyn mukaan 43 % tutkittavista toipui virtsankarkailusta, ja GPE-kyselyn mukaan 59 % koki hyötyneensä fysioterapiasta. Tilastollisesti merkitsevät ennustetekijät fysioterapian heikkoon vasteeseen olivat vaikea-asteinen virtsankarkailu, aikaisemman fysioterapiahoidon huono tulos, pitkittynyt ponnistusvaihe synnytyksessä, BMI > 30, voimakas psyykkinen ahdistus ja heikko fyysinen terveydentila.
  • Kanadalaisessa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (n = 57) «Dumoulin C, Bourbonnais D, Morin M ym. Predictors ...»2 pyrittiin tunnistamaan lihasvoimaan liittyviä ennustavia muuttujia, jotka ovat yhteydessä fysioterapian vasteeseen synnytyksen jälkeisessä virtsankarkailussa. Koeryhmiä oli 2: kohdennetut lantionpohjanlihasharjoitteet ja lantionpohjan lihasharjoitteet yhdistettynä syvien vatsalihasten harjoitteisiin. Lopputulosmittarina oli 20 minuutin vaippatesti vakioidulla rakkotilavuudella. Molemmissa ryhmissä virtsankarkailu väheni tilastollisesti merkitsevästi, eikä ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Koehenkilöistä 73 % hyötyi fysioterapiasta. Fysioterapian hyvä vaste oli yhteydessä ennen fysioterapiaa mitattuun alempaan lantionpohjan passiiviseen lihasvoimaan ja suurempaan lantionpohjan lihaskestävyyteen.
  • Korealaisessa retrospektiivisessä tutkimuksessa (n = 86) «Yoo EH, Kim YM, Kim D. Factors predicting the resp...»3 etsittiin ennustetekijöitä lantionpohjan lihasharjoittelun vasteelle virtsankarkailun hoidossa. Lopputulosmittareina olivat taustatiedot ja EMG-biopalautemittaus (electromyografia). Koehenkilöistä 57 % hyötyi fysioterapiasta, eivätkä he tarvinneet jatkohoitoa. Onnistunutta harjoittelun tulosta ennusti tilastollisesti merkitsevästi lantionpohjan lihasaktiivisuuden lisääntyminen alkutilanteeseen verrattuna 8. viikolla fysioterapian aloittamisesta. Koehenkilöiden taustatiedoista ei löytynyt ennustetekijöitä lantionpohjan lihasharjoittelun tuloksellisuuteen.
  • Taiwanilaisessa poikkileikkaustutkimuksessa (n = 106) «Chen SY, Tzeng YL. Path analysis for adherence to ...»4 etsittiin yhteyttä lantionpohjan lihasharjoitusohjelman noudattamiseen liittyviin tekijöihin. Lopputulosmittareina olivat taustatiedot, virtsankarkailun haitta-aste ja harjoittelukäyttäytymiseen liittyvät psyykkiset tekijät, jotka mitattiin 6 viikkoa harjoittelun aloittamisesta. Tilastollisesti merkitsevästi lihasharjoittelun noudattamiseen vaikuttivat omatoimisuus harjoittelussa ja virtsankarkailun vaikeusasteen voimakkuus. Epäsuorasti ohjatun lihasharjoittelun noudattamiseen vaikuttivat tilastollisesti merkitsevästi saavutetut positiiviset tulokset lantionpohjan harjoittelusta, myönteinen suhtautuminen omatoimiseen harjoitteluun ja kiinteä parisuhde. Tutkimuksessa ei kuitenkaan tutkittu lihasharjoittelun yhteyttä virtsankarkailun helpottumiseen.

Kirjallisuutta

  1. Hendriks EJ, Kessels AG, de Vet HC ym. Prognostic indicators of poor short-term outcome of physiotherapy intervention in women with stress urinary incontinence. Neurourol Urodyn 2010;29:336-43 «PMID: 19475574»PubMed
  2. Dumoulin C, Bourbonnais D, Morin M ym. Predictors of success for physiotherapy treatment in women with persistent postpartum stress urinary incontinence. Arch Phys Med Rehabil 2010;91:1059-63 «PMID: 20537314»PubMed
  3. Yoo EH, Kim YM, Kim D. Factors predicting the response to biofeedback-assisted pelvic floor muscle training for urinary incontinence. Int J Gynaecol Obstet 2011;112:179-81 «PMID: 21238967»PubMed
  4. Chen SY, Tzeng YL. Path analysis for adherence to pelvic floor muscle exercise among women with urinary incontinence. J Nurs Res 2009;17:83-92 «PMID: 19516102»PubMed
Artikkelin tunnus: nix01801
© 2023 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit