Kotisähkölaitteita (TNS, TENS, EMS, NMES) voidaan käyttää ponnistus-, seka- ja pakkovirtsankarkailun hoidossa.

TNS, TENS = Transcutaneous electrical (nerve) stimulation

EMS = Electromyostimulation

NMES = Neuromuscular electrical stimulation

• Sähköhoidon asetukset, hoitoaika ja hoitojakson pituus vaihtelevat virtsankarkailutyypistä riippuen. Hoitotaajuudet vaihtelevat 5–50 hertsin (Hz) ja pulssinpituuden vaihtelevat 180–450 mikrosekunnin välillä (µs) «Indrekvam S, Hunskaar S. Side effects, feasibility, and adherence to treatment during home-managed electrical stimulation for urinary incontinence: a Norwegian national cohort of 3,198 women. Neurouro»1, «Indrekvam S, Sandvik H, Hunskaar S. A Norwegian national cohort of 3198 women treated with home-managed electrical stimulation for urinary incontinence--effectiveness and treatment results. Scand J Ur»2, «Goode PS, Burgio KL, Locher JL ym. Effect of behavioral training with or without pelvic floor electrical stimulation on stress incontinence in women: a randomized controlled trial. JAMA 2003;290:345-5»3.
• Asiakkaat lainaavat, vuokraavat tai ostavat kotihoitolaitteita yksilöllisen ohjauksen jälkeen.
• Ennen hoidon aloittamista on tärkeätä tutkia ja hoitaa limakalvojen kunto sekä sulkea pois muut sähköhoidon vasta-aiheet.
• Ponnistus- ja sekavirtsankarkailussa hoito annetaan yleensä emätin- tai peräaukkoelektrodin välityksellä, ja väliaineena käytetään vesipitoista geeliä.
• Pakkovirtsankarkailussa voidaan lisäksi käyttää pintaelektrodeja joko sääri- tai ristiluuasettelulla «Schreiner L, dos Santos TG, Knorst MR ym. Randomized trial of transcutaneous tibial nerve stimulation to treat urge urinary incontinence in older women. Int Urogynecol J 2010;21:1065-70 »4; ks. myös näytönastekatsaus «Säärihermon sähköstimulaatiohoito ilmeisesti auttaa pakkovirtsankarkailuun.»B.

Kotisähkölaitteiden käytöstä on jonkin verran tutkimusnäyttöä.

• Norjalaisessa väestötutkimuksessa «Indrekvam S, Sandvik H, Hunskaar S. A Norwegian national cohort of 3198 women treated with home-managed electrical stimulation for urinary incontinence--effectiveness and treatment results. Scand J Ur»2 selvitettiin kotisähkölaitteiden käyttöä virtsankarkailun hoidossa. Kyselyyn vastasi 3 198 naista, joilla oli ponnistus, seka- tai pakkovirtsankarkailua sekä 645 lääkäriä, jotka määräsivät laitteita potilaille. Naisten oman ja hoitoa määränneiden lääkäreiden arvion mukaan 60 % / 44 % hyötyi kotisähköhoidosta. Naisista 89 % kokivat sähkölaitteen helppokäyttöiseksi ja hyväksyttäväksi, tosin puolet naisista raportoi lieviä haittavaikutuksia, kuten paikallista limakalvoärsytystä ja kipua sähkölaitteen käytöstä. Kuitenkin 79 % vastanneista suosittelisi muille naisille virtsankarkailuun kotisähköhoitoa «Indrekvam S, Hunskaar S. Side effects, feasibility, and adherence to treatment during home-managed electrical stimulation for urinary incontinence: a Norwegian national cohort of 3,198 women. Neurouro»1.
• Saksalaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa «Huebner M, Riegel K, Hinninghofen H ym. Pelvic floor muscle training for stress urinary incontinence: A randomized, controlled trial comparing different conservative therapies. Physiother Res Int 2010»5 108 ponnistus- ja sekavirtsankarkailusta kärsivää naista satunnaistettiin kolmeen ryhmään, joissa verrattiin biopalauteavusteisen lantionpohjan harjoittelun ja kahden erityyppisen, perinteisen ja aktiivisesti lisääntyvän, sähköterapian vaikutusta virtsankarkailuoireisiin. Kaikissa ryhmissä tapahtui tilastollisesti erittäin merkitsevä elämänlaadun paraneminen elämänlaatumittarin (KHQ) mukaan ja virtsankarkailuoireiden helpottuminen haitta-astejanan (VAS) mukaan. Ryhmien väliltä ei kuitenkaan löydetty tilastollisesti merkitsevää eroa.
• Englantilaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa «Goode PS, Burgio KL, Locher JL ym. Effect of behavioral training with or without pelvic floor electrical stimulation on stress incontinence in women: a randomized controlled trial. JAMA 2003;290:345-5»3 satunnaistettiin 200 naista seuraaviin ryhmiin: käyttäytymisterapia, käyttäytymisterapia yhdistettynä sähköhoitoon sekä kirjalliseen ohjeistusryhmään. Kirjalliseen ohjeistusryhmään verrattuna käyttäytymisterapia (p = 0.02) ja käyttäytymisterapia yhdistettynä sähköhoitoon (p = 0.002) vähensivät virtsapäiväkirjan mukaisesti tilastollisesti enemmän virtsankarkailuoireita.