Olkapään jännevaivat

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä
12.4.2022

Ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Yleisin olkapään jännevaiva on kiertäjäkalvosimen jänteen rappeumaan liittyvä jännekipu (tendinopatia). Jänteen läpäisevä repeämä voi kehittyä rappeuman myötä tai syntyä äkillisessä tapaturmassa joko rappeutuneeseen tai terveeseen jänteeseen.
  • Olkapään jännevaivojen riskiä suurentavat olkaniveltä kuormittavat suuret voimat, toistoliikkeet ja pitkään jatkuvat olkavarren kohoasennot työssä tai vapaa-aikana. Jännevaivojen esiintyvyys kasvaa selvästi iän myötä.
  • Kiertäjäkalvosimen jännevaivan tyypillinen oire on levossa tai rasituksessa tai molemmissa tuntuva kipu. Rasituskipu ilmenee etenkin vaakatason yläpuolisissa liikkeissä. Läpäisevään repeämään liittyviä mahdollisia oireita ovat lisäksi aktiivisen liikelaajuuden rajoittuminen ja voiman heikkeneminen.
  • Olkapään vaivojen diagnostiikka perustuu esitietoihin ja kliiniseen tutkimukseen. Tarvittaessa diagnostiikkaa täydennetään kuvantamisilla, joista ensisijainen on röntgenkuvaus. Tapaturman jälkeen tarvitaan aina röntgenkuvaus.
  • Rappeumaperäiset jännevaivat hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. Tärkein hoito on fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu, ellei alkuvaiheen omahoito lievitä oireita.
  • Kirurgista hoitoa harkitaan läpäisevissä kiertäjäkalvosimen jännerepeämissä. Tapaturmaperäisissä repeämissä sitä harkitaan heti alkuvaiheessa ja rappeumaperäisissä repeämissä etenkin työikäisillä potilailla, ellei asianmukainen konservatiivinen hoito tuota tulosta.

Tiivistelmä ja potilasversio

Suosituksen tavoitteet ja rajaukset

  • Suosituksen tavoitteena on
    • yhdenmukaistaa olkapään jännevaivojen kliinistä ja radiologista diagnostiikkaa
    • yhtenäistää konservatiivista hoitoa ja kirurgisen hoidon kriteereitä
    • vähentää olkapään jännevaivoista aiheutuvaa haittaa ja työkyvyttömyyttä tehostamalla niiden ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta.
  • Suositus käsittelee olkapään jännevaivoja täysi-ikäisillä potilailla. Lisäksi jännevaivojen yhteydessä voidaan sivuta seuraavia asioita, mutta niitä ei varsinaisesti käsitellä: nivelrikko, jäätynyt olkapää, olkanivelen epävakaus (instabiliteetti), olkalisäke-solisluunivelen (AC-nivel) vaivat, olkapään murtumat ja niiden jälkitilat, kasvaimet ja tulehdukselliset nivelsairaudet.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat olkapään sairauksia ja vammoja hoitavat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja yksityissektorin työntekijät.

Määritelmiä

Olkapään anatomiaa

  • Olkapään kiertäjäkalvosin (rotator cuff) on neljän lapaluun lihaksen – lavanaluslihaksen (m. subscapularis), ylemmän lapalihaksen (m. supraspinatus), alemman lapalihaksen (m. infraspinatus) ja pienen liereälihaksen (m. teres minor) – jänteiden muodostama kokonaisuus, joka kiinnittyy olkaluun yläosaan, keskittää sen lapaluun nivelmaljaan, tukevoittaa olkaniveltä ja osallistuu nivelen hallintaan ja liikkeisiin nosto- ja kiertoliikkeissä. Ks. kuvat
  • Kiertäjäkalvosimen rakenteeseen ja toimintaan liittyy läheisesti hauislihaksen (m. biceps brachii) pitkän pään jänne. Sen yläosa kulkee olkanivelen sisällä ja kiinnittyy lapaluun nivelmaljan yläosaan. Hauislihaksen toiminta liittyy kyynärvarren supinaatioon ja kyynärnivelen koukistukseen. Jänteen tarkka merkitys olkapään toiminnan kannalta on epäselvä.
  • Olkavarren liikkeiden aikana olkaluun pää liukuu lapaluun nivelmaljassa ja samalla kiertyy siten, että kiertäjäkalvosimen lisäksi olkaluun yläosan rakenteet (iso ja pieni olkakyhmy) ja olkalisäkkeen alainen limapussi mahtuvat olkalisäkkeen (akromion) ja korakoakromiaaliligamentin alle.
Kuva 1.

Olkapään luurakenteet.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 2.

Olkapään kiertäjäkalvosimen rakenteet edestä.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 3.

Olkapään kiertäjäkalvosimen rakenteet takaa.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Jännevaivojen termejä

  • Impingement-oireyhtymä, ahdas olka -oireyhtymä, hankausoireyhtymä, pinneoireyhtymä, kipukaarioireyhtymä:
    • m. supraspinatuksen jänteen ärsytys, johon mahdollisesti liittyy mekaaninen kontakti jänteen ja lapaluun välillä. Tilaan voi liittyä myös olkalisäkkeen alaisen limapussin tulehdus (subakromiaalinen bursiitti).
  • Kiertäjäkalvosinjänteen kontaktilla olkalisäkkeeseen ei ole selvää syysuhdetta olkapään kipuun «McFarland EG, Maffulli N, Del Buono A ym. Impingem...»1, «Papadonikolakis A, McKenna M, Warme W ym. Publishe...»2. Edellä mainitut pinnettä, ahtautta, hankausta tms. ilmaisevat termit voivat siten olla olkapään kivuissa harhaanjohtavia.
  • Kiertäjäkalvosinjänteiden kipuun voi liittyä lyhytaikainen aktiivinen tulehdus, inflammaatio (tendiniitti). Jännevaivat ovat kuitenkin usein kroonisia, ja radiologisissa tutkimuksissa nähdään tendinoosimuutoksia. Kliinisessä työssä näistä tulisi käyttää oiretta kuvaavaa nimitystä tendinopatia «Khan KM, Cook JL, Kannus P ym. Time to abandon the...»3, «Maffulli N, Khan KM, Puddu G. Overuse tendon condi...»4. Ks. taulukko «Jännevaivojen termejä ...»1.
  • Olkapään jännekalkilla tarkoitetaan röntgenkuvassa erottuvan kalkin kertymistä jänteeseen tai sen ympärille. Ks. kuva «Kookas jännekalkki»4. Jännekalkki voi liittyä olkapään kipuun, mutta se voi olla myös täysin oireeton.
  • Olkalisäkkeen alainen kipu:
    • Koska kivun tarkempi lähde ja syy jäävät usein avoimiksi, termiä "olkalisäkkeen alainen kipu" voidaan käyttää yleisnimityksenä kattamaan kaikki seuraavat tilat: tendinopatia, impingement-oireyhtymä, ahdas olka -oireyhtymä, hankausoireyhtymä, pinneoireyhtymä, kipukaarioireyhtymä ja bursiitti.
Taulukko 1. Jännevaivojen termejä
"-iitti" Kudoksen tulehdustila, histologisesti sisältää aktiiveja tulehdussoluja
Tendiniitti Jänteen tulehdus
Tenosynoviitti Jännetuppitulehdus
Olkapäässä jännetuppi on vain hauiksen pitkän pään jänteellä
Bursiitti Limapussitulehdus
Olkapäässä useimmiten olkalisäkkeen tai hartialihaksen alaisen limapussin tulehdus (subakromiaalinen tai subdeltoideaalinen bursiitti)
”-oosi” osis (kreik.) = taudin vaihe, jonkin kehittyminen tai muodostuminen
Tendinoosi Jänteen degeneraatio-, rappeumamuutokset (ilman histologisia merkkejä aktiivista tulehduksesta)
Histologinen tai radiologinen diagnoosi
Voi olla kliinisesti oireetonkin
”-patia” pathos (kreik.) = sairaus, tautitila (myös kärsimys, tuntemus)
Tendinopatia Jänteen oireinen sairaus
Kliininen diagnoosi
Kuva 4.

Olkaluun pään ja olkalisäkkeen välissä sijaitseva kookas kalkkikertymä.

Röntgenkuva: Juha Paloneva

Kiertäjäkalvosimen repeämän määritelmiä

  • Repeämän taustalla voi olla rappeuma tai tapaturma.
    • Rappeumaperäinen repeämä syntyy yleensä ilman tunnistettavaa syytä tai rasituksen, pienienergiaisen vamman tai raajan äkkiliikkeen yhteydessä.
    • Tapaturmaperäisessä (traumaattisessa) repeämässä aiemmin hyväkuntoinen jänne repeää vammassa, jonka energia vastaa vähintään kaatumista seisomakorkeudelta hartian päälle tai ojennetun raajan varaan.
    • Tapaturma voi aiheuttaa myös aiemmin rappeutuneeseen jänteeseen repeämän tai aiemman repeämän äkillisen suurenemisen, ja tuoda aiemmin oireettoman olkapään oireiseksi. Näin ollen tapaturmaperäisen repeämän sijaan voidaan puhua myös tapaturman jälkeen todetusta jännerepeämästä, koska aiemman rappeuman ja tuoreen tapaturman osuutta oireisiin ei voida tarkasti määrittää.
  • Osittainen repeämä (osarepeämä, ei-läpäisevä repeämä):
    • repeämä, joka ei ulotu koko jänteen paksuuden läpi, voi käsittää jänteen ylä- tai alapinnan
  • Läpäisevä repeämä (läpirepeämä):
    • koko jänteen paksuuden käsittävä repeämä, joka yhdistää nivelontelon ja olkalisäkkeen alaisen tilan toisiinsa
  • Totaalinen repeämä:
    • kyseessä olevan jänteen koko kiinnitysalueen (antero-posteriorisuunnassa) käsittävä läpäisevä repeämä
  • Massiivinen repeämä:
  • Kiertäjäkalvosinartropatia:
    • tilanne, johon liittyy massiivinen kiertäjäkalvosimen repeämä, olkaluun nouseminen vähitellen ylös olkalisäkkeen alapintaa kohti sekä olkanivelen nivelrikkomuutokset. Ks. kuva «Kiertäjäkalvosinartropatia»5.
  • ICD-10-tautiluokitus «ICD-10-diagnoosiluettelo»6 ei kaikilta osin vastaa nykykäsitystä olkapään jännevaivojen etiologiasta, ja se sisältää osin ristiriitaisia ja päällekkäisiä diagnooseja, joita ei kliinisessä työssä voida erottaa toisistaan.
  • Olkapään jännevaivojen hoitotuloksia mittamaan on kehitetty useita, sekä olkapäävaivoille spesifisiä että yleisiä kipua tai elämänlaatua kuvaavia mittareita. Ks. lisätietoa «Olkavaivojen mittareita ja yleisiä oirekyselyjä»2. Näitä käytetään lähinnä tutkimustyössä, mutta soveltuvilta osin ne ovat käyttökelpoisia myös kliinisessä työssä.
Kuva 5.

Kiertäjäkalvosinartropatiassa olkaluun pää on noussut ylös lähelle olkalisäkettä (tai siihen kiinni) ja glenohumeraalinivelessä on nivelrikkomuutoksia. Tällä potilaalla on todettavissa myös lapaluun nivelmaljan yläosan ja olkalisäkkeen syöpymistä.

Röntgenkuva: Juha Paloneva

Esiintyvyys

Etiologia, altistavat tekijät

  • Jännevaivan (tendinopatia) syyt voidaan jakaa jänteen sisäisiin (intrinsic) ja ulkopuolisiin (extrinsic) mekanismeihin «Seitz AL, McClure PW, Finucane S ym. Mechanisms of...»16. Ks. kuva «Tendinopatian patogeneesi»6.
    • Sisäisissä mekanismeissa keskeinen syy on jänteen rappeuma, jolloin mekaaninen vetokuormitus ylittää jänteen palautumiskykyä edistävät fysiologiset prosessit.
    • Ulkopuolisissa mekanismeissa keskeinen syy on merkittävä vamma tai anatomisista tai biomekaanisista syistä johtuva olkalisäkkeen alaisen tilan ahtaus.
    • Sisäiset ja ulkopuoliset tekijät voivat esiintyä yhdessä.
Kuva 6.

Tendinopatian patogeneesi.

PG = proteoglykaanit

GAG = glukosaminoglykaanit

Lähde: Seitz AL, McClure PW, Finucane S, Boardman ND 3rd, Michener LA. Mechanisms of rotator cuff tendinopathy: intrinsic, extrinsic, or both? Clin Biomech (Bristol, Avon) 2011;26:1-12

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Jänteen sisäiset mekanismit

  • Jänteen kestävyys riippuu sen sisäisestä rakenteesta, johon vaikuttavat kollageenisäikeet ja muut valkuaisaineet sekä jännesolut eli tenosyytit. Mekaaniset tekijät vaikuttavat kudoksen aineenvaihduntaan ja rakenteeseen. Kudos muovautuu siihen kohdistuvan mekaanisen kuormituksen mukaiseksi eli vahvistuu sopivalla kuormituksella ja heikkenee kuormituksen puuttuessa. Geneettiset tekijät ohjaavat aineenvaihduntaa ja korjausprosesseja kudosvaurion jälkeen. Tulehduksen yhteydessä nämä korjausprosessit voivat häiriytyä ja jänteen rakenne muuttua «Seitz AL, McClure PW, Finucane S ym. Mechanisms of...»16.
  • Jänteen rappeuma heikentää sen lujuutta ja vaurioiden paraneminen hidastuu.
  • Ikääntymismuutosten ohella jänteen kestävyyteen vaikuttaa verenkierto. Supraspinatuksen jänteessä on lähellä kiinnityskohtaa alue, jossa verisuonitus on muuta jännettä vähäisempää. Niukka verenkierto ilmeisesti altistaa jänteen heikentymiselle ja hidastaa vaurioiden paranemista.
  • Jänteen kalkkikertymän tarkka syy ja syntymekanismi sekä kehittyminen oireita aiheuttavaksi vaivaksi ovat tuntemattomia. Taustalla ajatellaan olevan vaskulaarisia tekijöitä, toistuvia traumoja tai tenosyyttien nekroosia ja solun sisäistä kalkin kertymistä «Oliva F, Via AG, Maffulli N. Physiopathology of in...»15 «Kachewar SG, Kulkarni DS. Calcific tendinitis of t...»17, «Speed CA, Hazleman BL. Calcific tendinitis of the ...»18.

Jänteen ulkopuoliset mekanismit

  • Äkillinen suuri voima (kaatuminen, olkanivelen sijoiltaanmeno) tai pitkään jatkuva toistuva kuormitus voivat johtaa jänteen kudosvaurioon.
  • Suoraksi ojennettu yläraaja muodostaa pitkän vipuvarren, joten pienikin kädessä kannateltava taakka tai pelkkä ojennetun yläraajan paino voi aiheuttaa suuren kuormituksen jännerakenteisiin «Apreleva M, Parsons IM 4th, Warner JJ ym. Experime...»19. Terve jänne vaurioituu vain suuren kuormituksen seurauksena. Jänne voi vaurioitua pienemmästäkin kuormituksesta, jos jänteen kestävyys ja paranemistaipumus ovat heikentyneet.
  • Jännevaiva voi liittyä myös nivelen yliliikkuvuuteen (hyperlaksiteetti) etenkin nuorilla.
  • Toistuva ääriasennoissa tapahtuva kuormitus voi johtaa lapaluun nivelmaljan ja kiertäjäkalvosimen alapinnan väliseen mekaaniseen kontaktiin ja jänteen vaurioitumiseen (internal impingement). Tämä on tyypillistä tietyissä urheilulajeissa (esim. heittolajit, mailapelit ja uinti).
  • Anatomiset ja biomekaaniset tekijät:
    • Supraspinatuksen jänne saattaa joutua kontaktiin olkalisäkkeen ja korakoakromiaaliligamentin kanssa, kun jännerakenteet ja niiden kiinnityskohdat olkaluuhun (iso ja pieni olkakyhmy) liukuvat olkalisäkkeen alaisessa tilassa olkavarren nostoliikkeiden aikana.
    • Lapaluun ja olkaluun yhteistä liikettä (lapa-olka- eli skapulohumeraalirytmi) häiritsevät tekijät voivat johtaa olkalisäkkeen alaisen tilan toiminnalliseen ahtautumiseen.
    • Lapaa kiertävien lihasten vaillinainen toiminta, rintalihasten kireys, rintarangan kyfoosi ja huono liikkuvuus voivat muuttaa skapulohumeraalirytmiä ja aiheuttaa rakenteiden toiminnallista puristumista.
    • Olkalisäkkeen muodon vaihtelu ja korakoakromiaaliligamenttiin liittyvä reaktiivinen luumuutos (osteofyytti) saattavat ahtauttaa olkalisäkkeen alaista tilaa. Olkalisäke-solisluunivelen (AC-nivel) nivelrikkoon voi liittyä tilaa ahtauttavia luisia muutoksia. Näiden löydösten syysuhde oireisiin on epäselvä.

Altistavat tekijät

Kliininen kuva ja luonnollinen kulku

Tapaturmaperäiset repeämät

Rappeumaperäiset jännevaivat

Ehkäisy

  • Keskeinen jännevaivojen syntyyn vaikuttava tekijä on liian suuri mekaaninen kuormitus suhteessa jänteen kestokykyyn. Ks. suosituksen kohta Etiologia «A1»2. Oireisen vaurion (tendinopatia) syntyä, oireiden pahentumista ja niistä aiheutuvaa haittaa voidaan siten ehkäistä vähentämällä liiallista mekaanista kuormitusta ja vahvistamalla jänteen kestokykyä.
  • Heikko kiertäjäkalvosimen lihaksisto ei kykene tukemaan olkaniveltä riittävästi, jolloin haitallinen kuormitus kasvaa. Hyvän lihasvoiman ja koordinaation ylläpito taas ehkäisee haitallista kuormitusta ja toisaalta vahvistaa rakenteita.
  • Ehkäisy on usein mahdollista toteuttaa pienemmillä toimenpiteillä kuin olkapääsairauksien hoidot. Tasokas tutkimusnäyttö ehkäisyn vaikuttavuudesta kuitenkin puuttuu.

Haitallisen mekaanisen kuormituksen vähentäminen

  • Toistuva suuri mekaaninen kuormitus voi johtaa jänteiden vaurioitumiseen. Pitkään jatkuva taakkojen käsittely, erityisesti kohotetuin suorin käsin kaukana vartalosta, lisää olkapäähän kohdistuvaa kuormitusta, jota voidaan vähentää ergonomisin keinoin (ks. Työterveyslääkärin käsikirja «»3 (vaatii käyttöoikeuden), «Takala E-P, Lehtelä J. Ergonomia. Terveysportti > ...»66).
  • Olkapään vammoja syntyy erityisesti kaatumisissa ja tilanteissa, joissa ojennettuun yläraajaan kohdistuu riuhtaisu. Näitä vammoja voidaan ehkäistä huomioimalla tapaturmien vaarat työssä ja vapaa-aikana.
  • Jännevaiva saattaa oireilla vain joissakin liikkeissä, kuten kipukaari-alueella (60–120°:n loitonnus). Monia työssä ja vapaa-aikana tarvittavia tehtäviä on mahdollista opetella tekemään siten, että kivuliaalta liikkeeltä vältytään. Työkalujen, -tekniikan ja -menetelmien muutokset sekä apuvälineet voivat olla avuksi. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna työfysioterapeuttia tai toimintaterapeuttia. Työtä tulisi muokata siten, että haitallinen kuormitus vähenee tai poistuu. Ks. lisätietoa «Ehkäiseviä menetelmiä olkapääsairauksien vähentämiseksi»5.
  • Yleisesti työ edistää terveyttä enemmän kuin siitä poissaolo (ks. Työterveyshuollon hyvät käytännöt «»4 (vaatii käyttöoikeuden), «Liira J, Juvonen-Posti P, Viikari-Juntura E ym. Ty...»67).
  • Oireet saattavat olla levon jälkeen työvuoron alussa poissa mutta ilmaantua useiden tuntien kuormituksen jälkeen. Työajan lyhentäminen on mahdollista esimerkiksi osasairauspäivärahan avulla «Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R ym. Return to...»68.
  • Joihinkin urheilulajeihin liittyy suuria olkapäähän kohdistuvia voimia. Liikuntaan liittyviä vammautumisia voidaan ehkäistä huomioimalla niiden riski valmennuksessa ja liikunnan ohjauksessa.

Muita ehkäisyssä huomioitavia asioita

  • Sopivasti annosteltu kuormitus lisää jänteiden kestävyyttä. Monipuolinen liikunta jo lapsena ja kasvuiässä luo siten perustan liikuntaelinten rakenteiden kestävyydelle. Liikunta lisää kudosten kestävyyttä myös aikuisilla ja hidastaa ikääntymisen myötä tapahtuvaa heikentymistä.
  • Olkapään jännevaivoja ehkäisevän liikunnan tulee sisältää harjoitteita, joilla parannetaan hartian alueen liikkuvuutta ja kiertäjäkalvosimen ja lapaluun lihashallintaa.
  • Diabetes ja lihavuus suurentavat jännevaivojen riskiä. Niiden ehkäisyssä keskeisiä ovat terveelliset ravintotottumukset ja sairauden hyvä hoito.
  • Tupakointi todennäköisesti suurentaa jännevaivojen riskiä, joten sen välttäminen vähentänee myös olkapään jännevaivoja.
  • Nukkumista ja päivittäisiä toimia häiritsevä kipu johtaa olkapään käyttämättömyyteen sekä siihen liittyvään lihasten heikkenemiseen ja liikkeiden rajoituksiin. Varhain aloitettu riittävä kivun hoito ehkäisee kiputilan kroonistumista.
  • Psyykkinen stressi pahentaa ja pitkittää kiputiloja. Olkasairauksia hoitavien tulee huomioida biologisen vaurion lisäksi kivun biopsykososiaalinen luonne eli kipuun vaikuttavat yksilön kokemukset ja yhteisön kulttuuri. Katastrofiajattelu tai kivun pelko voi johtaa potilasta välttämään vähäistäkin epämukavuutta aiheuttavaa toimintaa, kuten hoidossa tarpeellisia kuntoutusliikkeitä. Potilasta tulisikin rohkaista tekemään pienestä kivusta huolimatta normaaleja toimiaan «George SZ, Wallace MR, Wright TW ym. Evidence for ...»69.

Diagnostiikka

Kliininen tutkiminen

  • Kiertäjäkalvosimen jännevaivan tyypillinen oire on levossa, rasituksessa tai molemmissa tuntuva kipu, joka paikantuu olkapään tai olkavarren yläosan ulkosyrjän alueelle. Rasituskipu ilmenee etenkin vaakatason yläpuolisissa liikkeissä. Läpäisevään repeämään liittyviä oireita ovat lisäksi aktiivisen liikelaajuuden rajoittuminen ja voiman heikkeneminen.
  • Akuutti kipu usein hankaloittaa heti vamman jälkeen tehtävää tutkimusta, joten usein on hyödyllistä toistaa kliininen tutkimus akuutin tilanteen rauhoituttua.
  • Diagnostiikan kulmakivet ovat esitiedot ja kliiniset tutkimushavainnot. Periaatteet esitetään kuvassa «Kliinisen tutkimuksen ja diagnostiikan periaatteet»7.
  • Esitiedot:
    • Kerättäviä tietoja ovat ikä, perussairaudet, tupakointi, työnkuva, pääasiallinen oire ja sen esiintymisajankohdat, oireen alku (äkillinen vai pikku hiljaa alkanut), oiretta pahentavat ja helpottavat tekijät, toimintakyky (työ- ja vapaa-aikana) ja toteutetut hoidot.
    • On tärkeää tunnistaa vakavat ja kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet (varoitusmerkit) ja huomioida oireiden pitkittymisen riskitekijät.
    • Ks. vuokaavio «Vuokaavio / olkapään jännevaivat»8 ja lisätietoa «Vaaran merkit ja olkavaivan pitkittymisen riskitekijät»3.
  • Kliiniset tutkimushavainnot:
    • Tarvittavia tutkimuksia ovat olkapään ja lapaluun inspektio, palpaatio, aktiivisten ja passiivisten liikelaajuuksien testaaminen sekä voimien ja nivelen stabiliteetin testaaminen ylävartalo paljaana. Ks. taulukko «Olkapään kliininen tutkiminen...»2, lisätietoa «Jännetestejä»1 ja videot «»1 (vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden).
  • Kliiniset jännetestit:
    • Jännetesteillä pyritään todentamaan potilaan oireet kuormittamalla jännettä aktiivisten ja passiivisten liikkeiden aikana.
    • Olkapään kliinisten testien osuvuus vaihtelee tutkimusmenetelmien, kohderyhmien ja vertailututkimusten mukaan. Yksittäisten testien ohella suositellaan testiyhdistelmiä, koska niillä päästäneen parempaan osuvuuteen diagnostiikassa. Positiivinen löydös useammassa kliinisessä testissä varmistaa kiertäjäkalvosimen jännevaiva -diagnoosia, mutta selkeää tieteellistä näyttöä minkään yksittäisen testiyhdistelmän paremmuudesta ei ole «Hegedus EJ, Goode AP, Cook CE ym. Which physical e...»70, «Hermans J, Luime JJ, Meuffels DE ym. Does this pat...»71. Lisätietoaineistossa «Jännetestejä»1 ja videoissa «»1 (vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden) esitetään yleisemmin käytetyt ja luotettavimmat kliiniset testit.
    • Diagnostiikassa voi olla apua puudutetestistä «Larson HM, O'Connor FG, Nirschl RP. Shoulder pain:...»72. Tilanne, jossa olkalisäkkeen alle pistetty puudutusaine parantaa olkanivelen liikkeitä ja voimaa, viittaa enemmän tendinopatiaan kuin jänteen repeämään. Vastaavasti tilanne, jossa puudutteella ei ole vaikutusta, viittaa joko jännerepeämään tai johonkin kokonaan muuhun, ei-jänneperäiseen vaivaan.
  • Jännetestien tekemistä kuvataan tarkemmin lisätietoaineistossa «Jännetestejä»1. Ks. myös videot «»1 (vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden).
  • Diagnostiikkaa täydennetään tarvittaessa kuvantamistutkimuksilla.
  • Jos olkavaiva pitkittyy kuukausia tai taustalla on tapaturma, olkanivelen röntgenkuvaus on tarpeen ensisijaisena kuvantamistutkimuksena.
  • Kaularankaperäistä kipua epäiltäessä yläraajan neurologinen tutkimus ja mahdollisesti ENMG tai kaularangan magneettikuvaus voivat olla tarpeen (ks. erotusdiagnostiikka «A2»3).
Taulukko 2. Olkapään kliininen tutkiminen
Ylävartalo paljaana Havainto tai testi Tulkinta jännevaivassa
Testit kuvataan tarkemmin lisätietoaineistossa «Jännetestejä»1.
Inspektio Lihasten surkastuminen
  • Ylempi ja alempi lapalihas voivat surkastua kroonisen jännerepeämän, kivun aiheuttaman käyttämättömyyden tai hermovaurion seurauksena
  • Hauiksen pitkän pään jänteen repeämässä ilmenee ”Kippari-Kallen hauis”
Kivun sijainti Potilaan ilmoitus, palpaatio
  • Kiertäjäkalvosimen vaivassa kipu tuntuu usein olkalisäkkeen alapuolella, myös alempana olkavarren ulkosivulla
  • Hauisjänteen vaivassa kipu tuntuu usein edessä tai hauislihaksen alueella
Liikelaajuus Aktiivinen ja passiivinen
Loitonnus (astetta)
  • Supraspinatuksen tendinopatiassa aktiivi- ja passiiviliikkeen rajoittuminen on yleensä kivusta johtuvaa
  • Kipukaarioire (kipu n. 60–120 asteen loitonnuksessa) viittaa supraspinatusperäiseen kipuun
  • Laajassa repeämässä aktiiviliike voi olla huomattavasti rajoittunut mutta passiiviliike on täysi
  • Aktiivi liikelaajuus voi laajassakin repeämässä olla normaali
Ulkokierto alhaalla (astetta etuasennon yli)
  • Laajassa infraspinatuksen repeämässä aktiiviliike rajoittuu mutta passiiviliike on täysi
Sisäkierto (nikamataso, johon peukalo ylettyy selän takana), kyky työntää käsi taakse irti selästä (lift off)
  • Aktiiviliike rajoittuu ja voima heikentyy subscapulariksen repeämässä ja joskus hauisjänteen vaivassa
Nosto etukautta (astetta)
  • Liikelaajuus rajoittuu merkittävästi vain laajassa jännerepeämässä
Voima Loitonnus ilman vastusta ja vastustettuna
  • Heikentynyt voima viittaa supraspinatusrepeämään
  • Pienessä supraspinatuksen repeämässä voima voi olla normaali
  • Voiman heikkeneminen voi johtua myös pelkästään kivusta (ilman repeämää)
Ulkokierto
  • Heikentynyt voima liittyy infraspinatuksen repeämään ja usein myös supraspinatuksen repeämään
  • Heikentynyt voima voi johtua myös pelkästään kivusta (ilman repeämää)
Sisäkierto (“lift off”- ja “press belly” -testit)
  • Heikentynyt voima viittaa subscapulariksen repeämään
  • Heikentynyt voima voi johtua myös pelkästään kivusta (ilman repeämää)
Kuva 7.

Kliinisen tutkimuksen ja diagnostiikan periaatteet

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 8.

Olkapään jännevaivan diagnostiikassa pyritään aluksi toteamaan tai sulkemaan pois päivystys- tai kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet (varoitusmerkit).

Varoitusmerkkien puuttuessa käynnistetään konservatiivinen hoito.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuvantaminen

Kuva 9.

Normaali olkapään röntgenkuva.

Röntgenkuva: Juha Paloneva

Kuva 10.

Olkaluun pää on noussut lähelle olkalisäkkeen alapintaa supraspinatus- ja infraspinatusjänteiden repeämien vuoksi.

Röntgenkuva: Juha Paloneva

Kuva 11.

Normaali supraspinatusjänne koronaalikuvassa magneettikuvauksessa (nuolet)

© Kimmo Mattila

Kuva 12.

Tendinoottisen supraspinatusjänteen (nuolet) kiinnityskohdalla ulkopinnan repeämä magneettikuvauksessa (tähti).

© Kimmo Mattila

Kuva 13.

Jänteen ulkopinnan repeämä aksiaalisessa kaikukuvauksessa (nuolet, sama repeämä kuin kuvassa «Tendinoottisen supraspinatusjänteen kiinnityskohdalla ulkopinnan repeämä»12)

© Kimmo Mattila

Erotusdiagnostiikka

  • Erotusdiagnostiikan tavoitteena on erottaa olkapään jännevaivat muista spesifisistä olkapääsairauksista ja tunnistaa vakavat, kiireellistä tutkimusta ja hoitoa edellyttävät sairaudet «Erotusdiagnostiikka (olkapää)»7.
  • Olkaperäiset syyt:
    • Olkanivelen löysyys ja epävakaus ovat tavallisia olkaoireen aiheuttajia nuorilla, ja ne voivat johtaa jännevaivaan.
    • Keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla potilailla tavallisia olkakivun aiheuttajia jännevaivojen ohella ovat jäätynyt olkanivel, olkanivelen nivelrikko ja olkalisäke-solisluunivelen kiputilat «Erotusdiagnostiikka (olkapää)»7. Ne voivat esiintyä myös yhdessä jännevaivan kanssa.
    • Jäätyneeseen olkapäähän ja olkanivelen nivelrikkoon liittyvät usein selvä olkanivelen liikerajoitus ja ääriasentoihin liittyvä kipu. Näihin tiloihin viittaavat esimerkiksi selvä passiivinen liikerajoitus (erityisesti kiertoliikkeissä) tai röntgenkuvassa näkyvät nivelrikkomuutokset (osteofyytit tai nivelraon kaventuma).
  • Olkapään ulkopuoliset syyt:
    • Kaularankaperäiseen kipuun liittyy usein kipua hartiassa ja kipusäteilyä olkavarren yläosaa pidemmälle. Tällöin on syytä tehdä yläraajan neurologinen tutkimus.
    • Infektio-oireet, hellittämätön tai paheneva kova leposärky tai sairastettu pahanlaatuinen kasvain voivat viitata vakavaan sairauteen. Oireen syy selvitetään kiireellisesti tai päivystyksellisesti.
    • Sydän- tai sappiperäiset kivut voivat tuntua myös olkapäässä.

Hoito

Hoidon tavoite ja periaatteet

Taulukko 3. Hoitolinjan valinnan periaatteet olkapään jännevaivoissa
Jänteessä ei läpäisevää repeämää Jänteessä läpäisevä repeämä
Konservatiivinen hoito
  • Tendinopatia
  • Epäspesifinen olkalisäkkeen alainen kipu
  • Osittainen repeämä
  • Merkittävät nivelrikkolöydökset natiiviröntgenkuvassa
  • Olkaluun ja olkalisäkkeen välinen tila merkittävästi madaltunut röntgenkuvassa
  • Revenneen jänteen pää lapaluun nivelmaljan tasalla tai keskemmällä magneettikuvassa
  • Revenneen jänteen lihaksessa merkittävä rasva-atrofia magneettikuvassa
Ensisijaisesti konservatiivinen hoito
  • Pieni läpäisevä repeämä (< 1 cm), jos aktiiviset liikelaajuudet ovat täydet, tai palautuvat täysiksi akuutin kipuvaiheen rauhoituttua
  • Rappeumaperäinen repeämä iäkkäällä
Leikkaushoitoa harkittava
  • Tapaturmaperäiset, läpäisevät repeämät (paitsi pienet repeämät, jos aktiiviset liikelaajuudet ovat täydet)
  • Rappeumaperäiset repeämät etenkin työikäisillä, jos asianmukainen konservatiivinen hoito ei ole tuottanut tulosta

Hoidon porrastus

  • Oireeton jännesairaus ei vaadi omahoidon lisäksi muuta hoitoa.
  • Konservatiivinen hoito toteutetaan ensisijaisesti perusterveyden- tai työterveyshuollossa.
    • Konservatiivinen hoito voidaan toteuttaa myös fysioterapeutin suoravastaanotolla ilman edeltävää lääkärin käyntiä, jos potilaalla ei ole vakavaa tai kiireellistä hoitoa vaativaa sairautta.
  • Anamneesi ja kliininen tutkimus riittävät useimmiten diagnoosin tekoon ja hoidon käynnistämiseen.
  • Röntgenkuva, joka on otettu nykyisen vaivan aikana, tulee olla käytettävissä ennen potilaan lähettämistä erikoissairaanhoitoon.
  • Kaikukuvaus voi antaa käyttökelpoista lisäinformaatiota.
  • Magneettikuvaus tehdään vain olkasairauksien hoitoon perehtyneen erikoislääkärin lähetteestä.
  • Fysioterapialähetettä tulee harkita pitkittyneissä kiputiloissa (viimeistään oireiden kestettyä 4–6 viikkoa).
  • Terapeuttisen harjoittelun pitää olla säännöllistä ja riittävän pitkäkestoista (yli 3 kuukautta) ennen kuin sen tuloksellisuutta voidaan arvioida.
  • Kiireellinen lähete (kiireellisyys 8–30 vuorokautta) ortopedille tehdään, kun kyseessä on
    • tuore, traumaattinen kiertäjäkalvosimen repeämä (merkittävä trauma, passiivinen liike normaali mutta aktiivinen liike voimakkaasti rajoittunut).
    • työkyvyttömyys, joka jatkuu asianmukaisesta pitkäkestoisesta (noin 3 kuukautta) aktiivisesta konservatiivisesta hoidosta huolimatta.
    • Ks. kohta Työkyvyn arviointi «A3»4.
  • Ei-kiireellinen lähete (kiireellisyys yli 30 vuorokautta) ortopedille tai fysiatrille tehdään,
    • jos asianmukaisesti toteutetusta pitkäkestoisesta (3–6 kuukautta) aktiivisesta konservatiivisesta hoidosta huolimatta
      • kipu ja aktiivisen liikkeenrajoitus eivät helpotu riittävästi.
      • työ- ja toimintakyky ovat merkittävästi heikentyneet.
  • Aktiivista konservatiivista hoitoa (fysioterapia mukaan luettuna) tulee jatkaa myös erikoissairaanhoitoon lähetetyillä potilailla konsultaatiota odotettaessa.
  • Lähetettä ortopedille ei tehdä, jos potilas ei ole halukas leikkaushoitoon.

Lääkkeetön hoito

Omahoidon ohjaus

  • Olkapääkivun hoito on alkuvaiheessa pääasiassa omahoitoa, jos vaaran merkkejä ei ole todettavissa. Ks. vuokaavio «Vuokaavio / olkapään jännevaivat»8 ja lisätietoa «Vaaran merkit ja olkavaivan pitkittymisen riskitekijät»3.
  • Omahoidolla pyritään vaikuttamaan jännevaivaa ja oireita ylläpitäviin ja pahentaviin tekijöihin (ks. Etiologia «A1»2) ja siten auttamaan vaivan paranemista.
  • Omahoidon aloittaminen ei edellytä kuvantamistutkimuksia, ellei kivun alkamiseen liity tapaturmaa.
  • Omahoidon ohjauksella on vaikutusta kipuun ja toimintakykyyn olkapääsairauksien hoidossa «Krischak G, Gebhard F, Reichel H ym. A prospective...»76.
  • Omahoidon ohjaa lääkäri, fysioterapeutti tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Ohjauksen tarkoituksena on parantaa potilaan ymmärrystä olkavaivastaan ja etsiä konkreettisia keinoja vaivan lievittämiseksi.
  • Ohjattavia keinoja ovat esimerkiksi kuormituksen säätely, liikehoidot, työasennon huomioiminen, kylmä- ja lämpöhoidot sekä kipulääkitys. Kroonistuneessa olkapään kivuissa korostuvat henkilökohtaiset selviytymiskeinot ja oireiden hyväksyminen.
  • Potilasta rohkaistaan käyttämään oireilevaa raajaa kivun sallimissa rajoissa.

Lämpö ja kylmä

  • Sekä lämpö- että kylmähoitoa on käytetty olkapääkipujen hoidossa yleisesti.
  • Kylmä lievittää kipua ja vähentää turvotusta ja inflammaatiota kudoksissa «Hubbard TJ, Denegar CR. Does Cryotherapy Improve O...»77.
  • Kylmähoito 10 minuutin hoitojaksoina on tehokas keino akuutin kivun hoidossa. Hoito tulee toteuttaa useita kertoja päivässä akuutin tapaturman jälkeen «Mac Auley DC. Ice therapy: how good is the evidenc...»78. Olkapääleikkauksen jälkeen kylmähoito lievittää kipua erityisesti ensimmäisten 2 vuorokauden aikana, mutta se voi myöhemminkin edistää toipumista «Bleakley C, McDonough S, MacAuley D. The use of ic...»79.
  • Lämpöhoitoa voi kokeilla pitkittyneessä kivussa, sillä se lisää verisuonten laajenemista (vasodilataatio), lievittää lihaskireyttä ja nostaa kipukynnystä. Sen tehosta olkapään kivuissa kuitenkaan ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.

Lääkehoito

Fysioterapia

Terapeuttinen harjoittelu

Manuaalinen terapia

  • Lisähyötyä harjoitteluterapiaan saatetaan saada erilaisista manuaalisista tekniikoista etenkin kuntoutuksen alkuvaiheessa. Niillä pyritään hoitamaan varsinkin olkapään takaosan rakenteiden ja pienen rintalihaksen (m. pectoralis minor) kireyksiä sekä rintarangan rajoittunutta liikkuvuutta «Holmgren T, Björnsson Hallgren H, Öberg B ym. Effe...»92.

Kinesioteippaus

  • Elastisella kinesioteipillä pyritään vaikuttamaan yleisesti koettuun kipuun, hermo- ja lihastoimintaan ja potilaan kokemaan haittaan. Kinesioteippauksella saattaa terapeuttiseen harjoitteluun yhdistettynä olla positiivista, lyhytaikaista lisävaikutusta olkanivelen ja lapaluun kinematiikkaan ja kipuun «Simsek HH, Balki S, Keklik SS ym. Does Kinesio tap...»96.

Fysikaaliset laitehoidot

Kirurginen hoito

Kiertäjäkalvosimen korjauksen tekniikka

Korjauksen liitännäistoimenpiteet

Massiiviset kiertäjäkalvosinrepeämät

Kuntoutus leikkauksen jälkeen

Erityisryhmät

Alaraajahalvaantuneet

Reumaatikot

Lihavuus

Tupakointi

Toiminta- ja työkyky sekä kuntoutus

Toiminta- ja työkyky

Toimintakyvyn arviointi

  • Toimintakyvyn lääketieteellinen arviointi perustuu potilaan omaan arvioon toimintakyvystään, kliinisen tutkimuksen tuloksiin ja tarvittaessa toimintakyvyn tarkempiin arviointeihin ja mittauksiin.
  • Vaikeissa toiminta- ja työkykyongelmissa ja niihin liittyvässä toimintakyvyn laaja-alaisessa arvioinnissa voidaan käyttää pohjana WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta (ICF) «Roe Y, Soberg HL, Bautz-Holter E ym. A systematic ...»160, «http://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus»3. Luokitus huomioi toiminnallisen terveydentilan arvioinnissa paitsi ruumiinrakenteen ja kehon toiminnot, myös suoritukset ja osallistumisen sekä ympäristöolosuhteet ja yksilön ominaisuudet.
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut Terveysportissa ja TOIMIA-tietokannassa suosituksen aikuisen toimintakyvyn itsearvioinnista kuntoutumistarpeen tunnistamisessa ja kuntoutumisen seurannassa «»5 (vaatii käyttöoikeuden). Suositus sisältää kolme vaihtoehtoista yleisen toimintakyvyn mittaria (WHODAS 2.0, EuroHIS-8, PROMIS-10). Yleisen toimintakyvyn mittarin lisäksi tulee käyttää olkanivelen toimintakyvyn mittareita «Olkavaivojen mittareita ja yleisiä oirekyselyjä»2.

Työkyvyn arviointi

  • Olkapään jännevaiva ei välttämättä ole sairauspoissaolon aihe. Työkyvyn arviossa huomioidaan ammatti, työn sisältö ja sen muokkausmahdollisuudet sekä jäljellä oleva työkyky. Tavoitteena on, että potilas pystyisi tekemään työtä olkavaivastaan huolimatta «Työkyvyn ja työhön paluun tukitoimet»4. Arviointi on tarpeen, jos toimintakyky ei ole palautunut noin kuuden viikon kohdalla.
  • Työkyky arvioidaan jokaisella vastaanottokäynnillä. Jos vaivan arvioidaan kestävän useita viikkoja, työkyky tulisi arvioida työterveyshuollon ja hoitavan lääkärin yhteistyönä. Pitkittyvissä tapauksissa tehdään kuntoutussuunnitelma «Stay-at-Work and Return-to-Work Process Improvemen...»161. Ks. Terveysportin tietokanta Työterveyshuollon hyvät käytännöt, artikkeli Työhön paluun tuki «»4 (vaatii käyttöoikeuden). Psykososiaaliset tekijät arvioidaan osana työkykyä. Matala koulutustaso, huonoksi koettu terveydentila ja aikaisempi olkapääkipu ennustavat kivun pitkittymistä ja potilaan jäämistä työelämän ulkopuolelle leikkauksen jälkeen «Svendsen SW, Frost P, Jensen LD. Time trends in su...»162, «Erotusdiagnostiikka (olkapää)»7.

Sairauspoissaolon pituuden arviointi

  • Sairauspoissaolon tarpeen arvioinnista on julkaistu Käypä hoito -suositus «Sairauspoissaolon tarpeen arviointi»4. Suosituksessa on yleiset perusteet, joilla sairauspoissaoloja arvioidaan. Tavoitteena on yhtenäistää sairauspoissaolon pituuksia eri sairausryhmissä. Periaatteena on edistää toipumista ja kuntoutumista, hyödyntää jäljellä olevaa toiminta- ja työkykyä ja välttää sairastuneen passivoimista.
  • Sairauspoissaoloa tulee akuutin tendinopatiakivun vuoksi kirjoittaa korkeintaan 1–2 viikoksi, jonka jälkeen tilanne arvioidaan tarvittaessa uudelleen. Olkapäähän työssä kohdistuva kuormitus huomioidaan sairausloman pituuden arvioinnissa.
  • Osasairauspäivärahan avulla voidaan ilmeisesti nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää sairauspoissaoloja tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Ks. Käypä hoito -suositus Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet «Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet»5 ja näytönastekatsaus «Osasairausvapaan avulla voidaan ilmeisesti nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja.»B Osasairausvapaa työhön paluun tukena liikuntaelinsairauksissa.
  • Kelan sairauspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että viimeistään ennen 90. sairauspäivärahapäivän täyttymistä työterveyslääkäri laatii arvion jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista palata työhön. Ks. Kelan artikkeli Kun työkyvyttömyys pitkittyy «https://www.kela.fi/tyonantajat-kun-sairaus-pitkittyy?inheritRedirect=true»4.
  • Työhön paluu kiertäjäkalvosimen repeämän korjausleikkauksen jälkeen:
    • Työkyvyn palautuminen fyysisesti raskaaseen työhön (sisältää nostelua, kantamista, kurkottamista yms.) kestää tavallisesti vähintään 3 kuukautta.
    • Sairauspoissaoloa kirjoitetaan erikoissairaanhoidosta käsin kuitenkin lyhyemmäksi ajaksi, esimerkiksi 4–6 viikoksi. Tänä aikana työkykyä arvioidaan työterveyshuollossa siten, että huomioidaan toimintakyvyn rajoitukset ja työn vaatimukset. Työterveyslääkäri tuntee työpaikan korvaavan työn mallin, mahdollisuudet mukautettuun työhön ja uudelleensijoitukseen sekä osa-aikaisen työn vaihtoehdot.
    • Työkyvyn arvioimista varten kirurgin tulee antaa ohjeet siitä, milloin olkapäähän sallitaan täydet liikelaajuudet ja voiman käyttö, ja mahdollisista erityisrajoitteista. Jos esimerkiksi käytetyn leikkaustekniikan tai merkittävän jännerappeuman takia on syytä rajoittaa maksimaalista voimankäyttöä pysyvästi, on se myös kirjattava.
    • Leikannut kirurgi siis määrittää työkyvyttömyyden ehdot, joiden puitteissa työterveyshuolto yhdessä potilaan ja tarvittaessa työnantajan kanssa tekee yksilöllisen työhön paluun suunnitelman.
    • On huomioitava, että leikatun olkapään tila voi kuntoutuksen myötä parantua pitkällä aikavälillä niin, että lopullinen tulos työkyvyn yms. osalta voidaan nähdä vasta noin vuoden kuluttua leikkauksesta.

Työhön paluun tuki

  • Työterveyshuollon yleisimmin käyttämät keinot sairauspoissaolojen pitkittymisen ehkäisemiseksi ja työhön paluun tukemiseksi ovat työterveysneuvottelu, selvitys mahdollisuuksista mukauttaa työtä (työjärjestely, työaikajärjestelyt ja työkokeilu) ja potilaan seuranta. Työterveyshuollon ja työnantajan varhainen yhteydenotto työtekijään voi lisätä työhön paluun todennäköisyyttä «Franche RL, Baril R, Shaw W ym. Workplace-based re...»163. Suuren intensiteetin kohdennettu harjoittelu saattaa nopeuttaa töihin paluuta verrattuna pienen intensiteetin harjoitteluun «Korkean intensiteetin kohdennettu harjoittelu saattaa nopeuttaa töihin paluuta verrattuna matalan intensiteetin harjoitteluun.»C.
  • Työnantajan tulee ilmoittaa työterveyshuoltoon, kun työntekijän sairauspoissaolo on kestänyt yhteensä kuukauden joko yhtäjaksoisesti tai lyhyemmissä jaksoissa. Työterveyshuollon taas tulee ilmoituksen saatuaan selvittää työntekijän työkykyisyys.
  • Tarvittaessa selvitetään työnantajan ja työterveyshuollon kesken mahdollisuudet työn sisällön ja työympäristön muutoksiin, jotta potilas pystyy toimintakykynsä heikkenemisestä huolimatta tekemään työtä. Työtehtäviä tulisi voida vaihdella, ja niiden tekemiseen tulisi tarvittaessa antaa lisäaikaa.
  • Työfysioterapeutin työpaikkakäyntiä voidaan hyödyntää työhön paluun suunnittelussa ja työn alkaessa «Työkyvyn ja työhön paluun tukitoimet»4.
  • Osasairauspäiväraha mahdollistaa työhön paluun 40–60 %:n työajaksi aikaisintaan 1 + 9 päivän sairausloman jälkeen.

Ammattitaudit ja työtapaturmat

  • Olkapään rappeumaperäisiä jännevaivoja ei korvata ammattitauteina. Ks. Finlex, Työtapaturma- ja ammattitautilaki «https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459»5.
  • Vakuutusyhtiöt voivat olla korvausvelvollisia työtapaturmissa, joissa jännevaurio johtuu olkanivelen sijoiltaanmenosta, riippumaan jäämisestä putoamisen yhteydessä, kaatumisesta suoraan olkapään päälle tai ojennetun yläraajan varaan tai voimakkuudeltaan ja mekanismiltaan näitä vastaavasta vahinkotapahtumasta.
  • Normaalin työliikkeen yhteydessä ilmaantunutta kiertäjäkalvosimen repeämää ei korvata tapaturmavakuutuksesta, sillä fysiologisessa liikkeessä ilmaantuvaa jänteen repeämää pidetään yleisesti rappeuman aiheuttamana.

Kuntoutus

  • Olkapään vaivojen lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen periaatteet ovat samat kuin muissakin tuki- ja liikuntaelinvaivoissa.
  • Ks. suosituksen kohta Fysioterapia «A4»5.
  • Kuntoutuksen tavoitteet ja kuntoutustoimet dokumentoidaan kuntoutussuunnitelmaan.

Lääkinnällinen kuntoutus

  • Terveydenhuoltolaki (29 §) määrittelee ne palvelut, jotka kuuluvat lääkinnälliseen kuntoutukseen ja joita julkisen terveydenhuollon tulee järjestää. Julkisen terveydenhuollon tulee pääsääntöisesti järjestää erilaiset avoterapiat, laitoskuntoutukset, työ- ja toimintakyvyn arvioinnit, kuntoutustutkimukset ja sopeutumisvalmennukset. Joissakin tapauksissa lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen kuuluu akuutin sairaanhoidon vaiheen jälkeen Kelalle (Kelan järjestämä harkinnanvarainen ja vaativa lääkinnällinen kuntoutus).
  • Tuki- ja liikuntaelinten vaivoissa, kuten olkapään jännevaivoissa, lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteinä tulevat kyseeseen
    • avokuntoutus (terapia) kunnallisen järjestelmän kautta tai vakuutusyhtiön maksusitoumuksella.
    • Kelan järjestämä avo- tai laitosmuotoinen kuntoutuskurssi, jos katsotaan, että tarvitaan moniammatillista aktivoivaa ryhmäkuntoutusta ja toimintakyvyn heikkeneminen vaikeuttaa selviytymistä työssä, kotona ja muissa arjen toimissa.
    • Kelan järjestämä yksilöllinen kuntoutusjakso, jos katsotaan, että tarvitaan moniammatillista ja tiivistä kuntoutusta, eikä ryhmämuotoinen kuntoutus ole riittävä esimerkiksi laaja-alaisen oirekokonaisuuden vuoksi.

Ammatillinen kuntoutus

  • Ammatillista kuntoutusta tarvitaan, elleivät hoito ja lääkinnällinen kuntoutus palauta työkykyä omaan työhön. Ammatillinen kuntoutus voidaan käynnistää rinnakkain lääkinnällisen kuntoutuksen kanssa, jos se on tarkoituksenmukaista.
  • Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena ovat kuntoutujan työ- ja ansiokyvyn tukeminen sekä työkyvyttömyyden estäminen. Tavoitteena ovat työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsyn mahdollistaminen.
  • Ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkelaitokset, Kela, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset ja opetustoimi.
  • Työeläkelaitoksilla on ensisijainen vastuu työelämässä olevien ja pitkään (noin 5 vuotta) työskennelleiden ammatillisessa kuntoutuksessa.
  • Ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus on Kelalla, jos ammatillista kuntoutusta ei järjestetä työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säädösten mukaan. Vakuutuslaitokset vastaavat ammatillisesta kuntoutuksesta tapaturmissa ja ammattitaudeissa.
  • Kela järjestää työkyvyn tukemiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta niille, joiden työhistoria ei ole riittävän pitkä työeläkelaitosten järjestämisvastuun piiriin kuulumiseksi tai joiden työelämäkytkös on katkennut. Ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää, jos asianmukaisesti todettu sairaus on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikentymisen. Arvioinnissa otetaan huomioon kokonaistilanne, kuten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, koulutus, ammatti ja muut vastaavat tekijät. Ammatillisena kuntoutuksena voi tulla kyseeseen esimerkiksi kuntoutustutkimus, työkokeilu tai uudelleen koulutus.
  • Ammatillisen erityisopetuksen tarpeesta huolehtii opetustoimi.
  • Ammatillinen kuntoutussuunnitelma laaditaan hoitavan tahon suositusten mukaan B-lausunnolla. Lausunnossa kuvataan jäljellä olevaa työkykyä ja työkyvyn joko määräaikaisia tai pysyviä rajoituksia. Ennakkopäätös kuntoutuksesta tulisi hakea ennen kuin sairauspäivärahakauden ensisijaisuusaika päättyy tai silloin, kun suunnitelma työhön paluusta on valmiina. Yleensä ehdotetaan työkokeilua entiseen työhön, koulutusta tai työhön valmennusta uuteen ammattiin.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

Olkapään jännevaivat -suosituksen historiatiedot «Olkapään jännevaivat, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»9

Puheenjohtaja:

Vesa Lepola, LT, dosentti, ortopedian ja traumatologian sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri; Pihlajalinna, Tampere

Kokoava kirjoittaja:

Juha Paloneva, LT, dosentti, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, johtajaylilääkäri, kirurgian professori; Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Itä-Suomen yliopisto

Jäsenet:

Marja-Liisa Huuskonen, LL, vastuualuejohtaja; TYKS:n medisiininen toimialue, työlääketiede ja liikennelääketiede

Mauri Kallinen, LT, dosentti, professori, ylilääkäri; Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö

Jaro Karppinen, LT, dosentti, professori, kuntoutusjohtaja; Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, fysiatria

Kimmo Mattila, LT, dosentti, osastonylilääkäri; Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, TYKS, radiologia

Ville Mattila, LT, dosentti, ylilääkäri, kirurgian, erityisesti ortopedian ja traumatologian professori Tampereen yliopisto ja TAYS:n TULES-vastuualue, ortopedia; (Käypä hoito -toimittaja)

Jukka Raittinen, LL, terveyskeskuslääkäri; Seinäjoen kaupunki

Jari Rautiainen, OMT-fysioterapeutti, Suomen Fysioterapeutit ry:n myöntämä TULE-erikoisasiantuntija; Terveystalo, Jyväskylä

Esa-Pekka Takala, LKT, dosentti, ylilääkäri; Työterveyslaitos

Ville Äärimaa, LT, dosentti, toimialuejohtaja; TYKS, TULES-toimialue, ortopedia

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 12.4.2022 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Marja-Liisa Huuskonen: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Boehringer Ingelheim, Lundbeck, MSD, Pfizer. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Liikennelääketieteen Yhdistys Ry, hallitus; Lounais-Suomen Työpaikkalääkärit, hallitus; Turun Lääkärit ry, hallitus. Ohjaushankkeet: THL, kysely- ja konseptointihanke; Poliisihallitus, Traficom lomakeuudistushanke; UNA, lisälomakehanke; Ennalta ehkäisevä päihdetyöryhmä.

Mauri Kallinen:Sivutoimet: Lääkinnällisen kuntoutuksen professori (määräaikainen, osa-aikainen 10 % työpanos), Oulun yliopisto; Johtaja, Lääkinnällisen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet -hanke (Sosiaali- ja terveysministeriö). Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: KaikuCare-kuntoutuskäsineen kehitystyö (CareUs Oy-yritys) ja pilottitutkimuksen suunnittelu (ilman palkkiota). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys ry (KUTKE ry), hallituksen varajäsen; Kuntoutus-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja; Valvira, pysyvä asiantuntija. Ohjaushankkeet: Kuntoutukseen ohjaamisen perusteet -hanke (oppaan luominen), sosiaali- ja terveysministeriö, vv. 2020–2022; Kuntoutuksen tietopohja-hanke (THL, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos) vv. 2019–2020. Muut sidonnaisuudet: Nordea-osakesalkku, jossa hajautettuja sijoituksia suomalaisiin yrityksiin (myös eri lääkealan yrityksiin).

Jaro Karppinen: Sivutoimet: Erikoislääkäri, Työterveyslaitos. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Scientific Advisory Board Member; Pfizer Movedoc, kouluttaja. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: European Academy of Rehabilitation Medicine, jäsen; WHO:n External Review Group jäsen. Ohjaushankkeet: Palkon tules-jaoston jäsen; STM:n lääkinnällisen kuntoutuksen ohjautumisen kriteerit hankkeen työikäisten ryhmän puheenjohtaja.

Vesa Lepola: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Pysyvä asiantuntija, LIIPO (Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta).

Kimmo Mattila: Sivutoimet: Yksityislääkäri, Terveystalo Pulssi, Turku. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Päivystys- ja traumaradiologit, hallitus. Aiemmin Suomen Tuki- ja liikuntaelinradiologit hall. PJ, jäsen. Muut sidonnaisuudet: MediShare Oy, HPJ, Terveystalo Oy, osakkeenomistaja.

Ville Mattila: Sivutoimet: ylilääkäri, Tays Tules-va; tekonivelkirurgi, tekonivelsairaala Coxa; KH-toimittaja, Duodecim; asiantuntijalääkäri, keskinäinen vakuutusyhtiö Turva. Muut sidonnaisuudet: tutkimusrahoitus Suomen Akatemia, valtion tutkimusrahoitus, Sigrid Juselius, HY

Juha Paloneva: Sivutoimet: kirurgian professori, Itä-Suomen yliopisto. Tutkimusrahoitus: Suomen akatemia ja Valtion tutkimusrahoitus. Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Arthrone. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen olkakirurgisen yhdistyksen puheenjohtaja, Keski-Suomen keskussairaalan tukisäätiön hallituksen jäsen. Ohjaushankkeet: Lausunnonantaja Keski-Suomen sairaanhoitopiirille osoitettuihin sosiaali- ja terveydenhuollon lausuntopyyntöihin. Muut sidonnaisuudet: Keski-Suomen keskussairaalan tukisäätiön hallituksen jäsen.

Jukka Raittinen: Ei sidonnaisuuksia.

Jari Rautiainen: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: JAMK, Savonia AMK, TAMK, Somty.

Esa-Pekka Takala: Tutkimusrahoitus: Henkilökohtainen apuraha tieteelliseen työhön A&O Seppäsen säätiöltä; Tutkimushankkeita, joissa rahoittajana Työsuojelurahasto. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Työterveyslaitos. Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Työterveyslaitos.

Ville Äärimaa: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: asiantuntija, Potilasvahinkolautakunta ja Valvira.

Kirjallisuusviite

Olkapään jännevaivat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»6

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. McFarland EG, Maffulli N, Del Buono A ym. Impingement is not impingement: the case for calling it "Rotator Cuff Disease". Muscles Ligaments Tendons J 2013;3:196-200 «PMID: 24367779»PubMed
  2. Papadonikolakis A, McKenna M, Warme W ym. Published evidence relevant to the diagnosis of impingement syndrome of the shoulder. J Bone Joint Surg Am 2011;93:1827-32 «PMID: 22005869»PubMed
  3. Khan KM, Cook JL, Kannus P ym. Time to abandon the "tendinitis" myth. BMJ 2002;324:626-7 «PMID: 11895810»PubMed
  4. Maffulli N, Khan KM, Puddu G. Overuse tendon conditions: time to change a confusing terminology. Arthroscopy 1998;14:840-3 «PMID: 9848596»PubMed
  5. Zingg PO, Jost B, Sukthankar A ym. Clinical and structural outcomes of nonoperative management of massive rotator cuff tears. J Bone Joint Surg Am 2007;89:1928-34 «PMID: 17768188»PubMed
  6. Viikari-Juntura E, Nykyri E, Takala EP. Shoulder pain and chronic shoulder syndrome. Kirjassa: Kaila-Kangas L (toim.) Musculoskeletal disorders and diseases in Finland, Results of the Health 2000 Survey. Publications of the National Public Health Institute, B 25/2007:23-6
  7. Miranda H, Viikari-Juntura E, Heistaro S ym. A population study on differences in the determinants of a specific shoulder disorder versus nonspecific shoulder pain without clinical findings. Am J Epidemiol 2005;161:847-55 «PMID: 15840617»PubMed
  8. Rechardt M, Shiri R, Karppinen J ym. Lifestyle and metabolic factors in relation to shoulder pain and rotator cuff tendinitis: a population-based study. BMC Musculoskelet Disord 2010;11:165 «PMID: 20646281»PubMed
  9. Sher JS, Uribe JW, Posada A ym. Abnormal findings on magnetic resonance images of asymptomatic shoulders. J Bone Joint Surg Am 1995;77:10-5 «PMID: 7822341»PubMed
  10. Tempelhof S, Rupp S, Seil R. Age-related prevalence of rotator cuff tears in asymptomatic shoulders. J Shoulder Elbow Surg 1999;8:296-9 «PMID: 10471998»PubMed
  11. Yamaguchi K, Ditsios K, Middleton WD ym. The demographic and morphological features of rotator cuff disease. A comparison of asymptomatic and symptomatic shoulders. J Bone Joint Surg Am 2006;88:1699-704 «PMID: 16882890»PubMed
  12. Silverstein BA, Viikari-Juntura E, Fan ZJ ym. Natural course of nontraumatic rotator cuff tendinitis and shoulder symptoms in a working population. Scand J Work Environ Health 2006;32:99-108 «PMID: 16680380»PubMed
  13. van der Windt DA, Koes BW, de Jong BA ym. Shoulder disorders in general practice: incidence, patient characteristics, and management. Ann Rheum Dis 1995;54:959-64 «PMID: 8546527»PubMed
  14. Tashjian RZ. Epidemiology, natural history, and indications for treatment of rotator cuff tears. Clin Sports Med 2012;31:589-604 «PMID: 23040548»PubMed
  15. Oliva F, Via AG, Maffulli N. Physiopathology of intratendinous calcific deposition. BMC Med 2012;10:95 «PMID: 22917025»PubMed
  16. Seitz AL, McClure PW, Finucane S ym. Mechanisms of rotator cuff tendinopathy: intrinsic, extrinsic, or both? Clin Biomech (Bristol, Avon) 2011;26:1-12 «PMID: 20846766»PubMed
  17. Kachewar SG, Kulkarni DS. Calcific tendinitis of the rotator cuff: a review. J Clin Diagn Res 2013;7:1482-5 «PMID: 23998102»PubMed
  18. Speed CA, Hazleman BL. Calcific tendinitis of the shoulder. N Engl J Med 1999;340:1582-4 «PMID: 10332023»PubMed
  19. Apreleva M, Parsons IM 4th, Warner JJ ym. Experimental investigation of reaction forces at the glenohumeral joint during active abduction. J Shoulder Elbow Surg 2000;9:409-17 «PMID: 11075325»PubMed
  20. van Rijn RM, Huisstede BM, Koes BW ym. Associations between work-related factors and specific disorders of the shoulder--a systematic review of the literature. Scand J Work Environ Health 2010;36:189-201 «PMID: 20094690»PubMed
  21. van der Molen HF, Foresti C, Daams JG ym. Work-related risk factors for specific shoulder disorders: a systematic review and meta-analysis. Occup Environ Med 2017;74:745-755 «PMID: 28756414»PubMed
  22. Viikari-Juntura E, Shiri R, Solovieva S ym. Risk factors of atherosclerosis and shoulder pain--is there an association? A systematic review. Eur J Pain 2008;12:412-26 «PMID: 17892959»PubMed
  23. Roquelaure Y, Bodin J, Ha C ym. Personal, biomechanical, and psychosocial risk factors for rotator cuff syndrome in a working population. Scand J Work Environ Health 2011;37:502-11 «PMID: 21706122»PubMed
  24. Lukersmith S, Hopman K, Vine K ym. A new framing approach in guideline development to manage different sources of knowledge. J Eval Clin Pract 2017;23:66-72 «PMID: 27198591»PubMed
  25. Sirén M, Viikari-Juntura E, Arokoski J ym. Occupational and non-occupational risk factors of sickness absence due to a shoulder lesion. Occup Environ Med 2020;77:393-401 «PMID: 32188633»PubMed
  26. Baumgarten KM, Gerlach D, Galatz LM ym. Cigarette smoking increases the risk for rotator cuff tears. Clin Orthop Relat Res 2010;468:1534-41 «PMID: 19283436»PubMed
  27. Carbone S, Gumina S, Arceri V ym. The impact of preoperative smoking habit on rotator cuff tear: cigarette smoking influences rotator cuff tear sizes. J Shoulder Elbow Surg 2012;21:56-60 «PMID: 21524922»PubMed
  28. Harvie P, Pollard TC, Carr AJ. Calcific tendinitis: natural history and association with endocrine disorders. J Shoulder Elbow Surg 2007;16:169-73 «PMID: 17188907»PubMed
  29. Cederqvist S, Flinkkilä T, Sormaala M ym. Non-surgical and surgical treatments for rotator cuff disease: a pragmatic randomised clinical trial with 2-year follow-up after initial rehabilitation. Ann Rheum Dis 2020;: «PMID: 33272959»PubMed
  30. Bonde JP, Mikkelsen S, Andersen JH ym. Prognosis of shoulder tendonitis in repetitive work: a follow up study in a cohort of Danish industrial and service workers. Occup Environ Med 2003;60:E8 «PMID: 12937204»PubMed
  31. Swannell AJ, Underwood FA, Dixon AS. Periarticular calcific deposits mimicking acute arthritis. Ann Rheum Dis 1970;29:380-5 «PMID: 4916767»PubMed
  32. Fukuda H. Partial-thickness rotator cuff tears: a modern view on Codman's classic. J Shoulder Elbow Surg 2000;9:163-8 «PMID: 10810700»PubMed
  33. Fucentese SF, von Roll AL, Pfirrmann CW ym. Evolution of nonoperatively treated symptomatic isolated full-thickness supraspinatus tears. J Bone Joint Surg Am 2012;94:801-8 «PMID: 22552669»PubMed
  34. Sørensen AK, Bak K, Krarup AL ym. Acute rotator cuff tear: do we miss the early diagnosis? A prospective study showing a high incidence of rotator cuff tears after shoulder trauma. J Shoulder Elbow Surg 2007;16:174-80 «PMID: 17169582»PubMed
  35. Yamamoto A, Takagishi K, Kobayashi T ym. Factors involved in the presence of symptoms associated with rotator cuff tears: a comparison of asymptomatic and symptomatic rotator cuff tears in the general population. J Shoulder Elbow Surg 2011;20:1133-7 «PMID: 21454096»PubMed
  36. Schibany N, Zehetgruber H, Kainberger F ym. Rotator cuff tears in asymptomatic individuals: a clinical and ultrasonographic screening study. Eur J Radiol 2004;51:263-8 «PMID: 15294335»PubMed
  37. Moosmayer S, Smith HJ, Tariq R ym. Prevalence and characteristics of asymptomatic tears of the rotator cuff: an ultrasonographic and clinical study. J Bone Joint Surg Br 2009;91:196-200 «PMID: 19190053»PubMed
  38. Yamamoto A, Takagishi K, Osawa T ym. Prevalence and risk factors of a rotator cuff tear in the general population. J Shoulder Elbow Surg 2010;19:116-20 «PMID: 19540777»PubMed
  39. Mall NA, Kim HM, Keener JD ym. Symptomatic progression of asymptomatic rotator cuff tears: a prospective study of clinical and sonographic variables. J Bone Joint Surg Am 2010;92:2623-33 «PMID: 21084574»PubMed
  40. Kartus J, Kartus C, Rostgård-Christensen L ym. Long-term clinical and ultrasound evaluation after arthroscopic acromioplasty in patients with partial rotator cuff tears. Arthroscopy 2006;22:44-9 «PMID: 16399460»PubMed
  41. Yamaguchi K, Tetro AM, Blam O ym. Natural history of asymptomatic rotator cuff tears: a longitudinal analysis of asymptomatic tears detected sonographically. J Shoulder Elbow Surg 2001;10:199-203 «PMID: 11408898»PubMed
  42. Moosmayer S, Gärtner AV, Tariq R. The natural course of nonoperatively treated rotator cuff tears: an 8.8-year follow-up of tear anatomy and clinical outcome in 49 patients. J Shoulder Elbow Surg 2017;26:627-634 «PMID: 28089257»PubMed
  43. Jung W, Lee S, Hoon Kim S. The natural course of and risk factors for tear progression in conservatively treated full-thickness rotator cuff tears. J Shoulder Elbow Surg 2020;29:1168-1176 «PMID: 32044254»PubMed
  44. Kwong CA, Ono Y, Carroll MJ ym. Full-Thickness Rotator Cuff Tears: What Is the Rate of Tear Progression? A Systematic Review. Arthroscopy 2019;35:228-234 «PMID: 30472019»PubMed
  45. Maman E, Harris C, White L ym. Outcome of nonoperative treatment of symptomatic rotator cuff tears monitored by magnetic resonance imaging. J Bone Joint Surg Am 2009;91:1898-906 «PMID: 19651947»PubMed
  46. Safran O, Schroeder J, Bloom R ym. Natural history of nonoperatively treated symptomatic rotator cuff tears in patients 60 years old or younger. Am J Sports Med 2011;39:710-4 «PMID: 21310940»PubMed
  47. Fucentese SF, von Roll AL, Pfirrmann CW ym. Evolution of nonoperatively treated symptomatic isolated full-thickness supraspinatus tears. J Bone Joint Surg Am 2012;94:801-8 «PMID: 22552669»PubMed
  48. Moosmayer S, Tariq R, Stiris M ym. The natural history of asymptomatic rotator cuff tears: a three-year follow-up of fifty cases. J Bone Joint Surg Am 2013;95:1249-55 «PMID: 23864172»PubMed
  49. Beaudreuil J, Bardin T, Orcel P ym. Natural history or outcome with conservative treatment of degenerative rotator cuff tears. Joint Bone Spine 2007;74:527-9 «PMID: 18036863»PubMed
  50. Lundgreen K, Lian OB, Engebretsen L ym. Lower muscle regenerative potential in full-thickness supraspinatus tears compared to partial-thickness tears. Acta Orthop 2013;84:565-70 «PMID: 24171689»PubMed
  51. Goutallier D, Postel JM, Lavau L ym. [Impact of fatty degeneration of the suparspinatus and infraspinatus msucles on the prognosis of surgical repair of the rotator cuff]. Rev Chir Orthop Reparatrice Appar Mot 1999;85:668-76 «PMID: 10612130»PubMed
  52. Yamaguchi K, Sher JS, Andersen WK ym. Glenohumeral motion in patients with rotator cuff tears: a comparison of asymptomatic and symptomatic shoulders. J Shoulder Elbow Surg 2000;9:6-11 «PMID: 10717855»PubMed
  53. Keener JD, Wei AS, Kim HM ym. Proximal humeral migration in shoulders with symptomatic and asymptomatic rotator cuff tears. J Bone Joint Surg Am 2009;91:1405-13 «PMID: 19487518»PubMed
  54. Neer CS 2nd, Craig EV, Fukuda H. Cuff-tear arthropathy. J Bone Joint Surg Am 1983;65:1232-44 «PMID: 6654936»PubMed
  55. Eljabu W, Klinger HM, von Knoch M. The natural history of rotator cuff tears: a systematic review. Arch Orthop Trauma Surg 2015;135:1055-61 «PMID: 25944157»PubMed
  56. Goldberg BA, Nowinski RJ, Matsen FA 3rd. Outcome of nonoperative management of full-thickness rotator cuff tears. Clin Orthop Relat Res 2001;:99-107 «PMID: 11154011»PubMed
  57. Bokor DJ, Hawkins RJ, Huckell GH ym. Results of nonoperative management of full-thickness tears of the rotator cuff. Clin Orthop Relat Res 1993;:103-10 «PMID: 8358901»PubMed
  58. Hawkins RH, Dunlop R. Nonoperative treatment of rotator cuff tears. Clin Orthop Relat Res 1995;:178-88 «PMID: 7497666»PubMed
  59. Itoi E, Tabata S. Conservative treatment of rotator cuff tears. Clin Orthop Relat Res 1992;:165-73 «PMID: 1735208»PubMed
  60. Chiou HJ, Chou YH, Wu JJ ym. Evaluation of calcific tendonitis of the rotator cuff: role of color Doppler ultrasonography. J Ultrasound Med 2002;21:289-95; quiz 296-7 «PMID: 11883540»PubMed
  61. Le Goff B, Berthelot JM, Guillot P ym. Assessment of calcific tendonitis of rotator cuff by ultrasonography: comparison between symptomatic and asymptomatic shoulders. Joint Bone Spine 2010;77:258-63 «PMID: 20434387»PubMed
  62. Merolla G, Singh S, Paladini P ym. Calcific tendinitis of the rotator cuff: state of the art in diagnosis and treatment. J Orthop Traumatol 2016;17:7-14 «PMID: 26163832»PubMed
  63. Szabó I, Boileau P, Walch G. The proximal biceps as a pain generator and results of tenotomy. Sports Med Arthrosc Rev 2008;16:180-6 «PMID: 18703979»PubMed
  64. Busconi BB, DeAngelis N, Guerrero PE. The proximal biceps tendon: tricks and pearls. Sports Med Arthrosc Rev 2008;16:187-94 «PMID: 18703980»PubMed
  65. Chen CH, Hsu KY, Chen WJ ym. Incidence and severity of biceps long head tendon lesion in patients with complete rotator cuff tears. J Trauma 2005;58:1189-93 «PMID: 15995469»PubMed
  66. Takala E-P, Lehtelä J. Ergonomia. Terveysportti > Työterveyslääkärin käsikirja > Fysiatria > Fysiatrian perusteet > Ergonomia (fys00004)
  67. Liira J, Juvonen-Posti P, Viikari-Juntura E ym. Työhön paluun tuki. Terveysportti > Työterveys ja kuntoutus > Työterveyshuollon hyvät käytännöt (ttk00111)
  68. Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R ym. Return to work after early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2012;38:134-43 «PMID: 22033811»PubMed
  69. George SZ, Wallace MR, Wright TW ym. Evidence for a biopsychosocial influence on shoulder pain: pain catastrophizing and catechol-O-methyltransferase (COMT) diplotype predict clinical pain ratings. Pain 2008;136:53-61 «PMID: 17686583»PubMed
  70. Hegedus EJ, Goode AP, Cook CE ym. Which physical examination tests provide clinicians with the most value when examining the shoulder? Update of a systematic review with meta-analysis of individual tests. Br J Sports Med 2012;46:964-78 «PMID: 22773322»PubMed
  71. Hermans J, Luime JJ, Meuffels DE ym. Does this patient with shoulder pain have rotator cuff disease?: The Rational Clinical Examination systematic review. JAMA 2013;310:837-47 «PMID: 23982370»PubMed
  72. Larson HM, O'Connor FG, Nirschl RP. Shoulder pain: the role of diagnostic injections. Am Fam Physician 1996;53:1637-47 «PMID: 8623691»PubMed
  73. Smith TO, Back T, Toms AP ym. Diagnostic accuracy of ultrasound for rotator cuff tears in adults: a systematic review and meta-analysis. Clin Radiol 2011;66:1036-48 «PMID: 21737069»PubMed
  74. Omoumi P, Bafort AC, Dubuc JE ym. Evaluation of rotator cuff tendon tears: comparison of multidetector CT arthrography and 1.5-T MR arthrography. Radiology 2012;264:812-22 «PMID: 22919041»PubMed
  75. Fritz J, Fishman EK, Small KM ym. MDCT arthrography of the shoulder with datasets of isotropic resolution: indications, technique, and applications. AJR Am J Roentgenol 2012;198:635-46 «PMID: 22358004»PubMed
  76. Krischak G, Gebhard F, Reichel H ym. A prospective randomized controlled trial comparing occupational therapy with home-based exercises in conservative treatment of rotator cuff tears. J Shoulder Elbow Surg 2013;22:1173-9 «PMID: 23523073»PubMed
  77. Hubbard TJ, Denegar CR. Does Cryotherapy Improve Outcomes With Soft Tissue Injury? J Athl Train 2004;39:278-279 «PMID: 15496998»PubMed
  78. Mac Auley DC. Ice therapy: how good is the evidence? Int J Sports Med 2001;22:379-84 PMID: 11510876
  79. Bleakley C, McDonough S, MacAuley D. The use of ice in the treatment of acute soft-tissue injury: a systematic review of randomized controlled trials. Am J Sports Med 2004;32:251-61 «PMID: 14754753»PubMed
  80. Yang G, Jung B, Kim MR ym. Acromioplasty rates in patients with shoulder disorders with and without acupuncture treatment: a retrospective propensity score-matched cohort study. Acupunct Med 2020;38:255-263 «PMID: 32310005»PubMed
  81. Rubio A, Mansfield M, Lewis J. Effectiveness of acupuncture in the treatment of shoulder pain: A systematic review of published randomised clinical trials. Physiotherapy UK 2017. Birmingham, UK 10 - 11 Nov 2017
  82. Manheimer E, Cheng K, Linde K ym. Acupuncture for peripheral joint osteoarthritis. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD001977 «PMID: 20091527»PubMed
  83. Holtby R, Razmjou H. Impact of work-related compensation claims on surgical outcome of patients with rotator cuff related pathologies: a matched case-control study. J Shoulder Elbow Surg 2010;19:452-60 «PMID: 19766021»PubMed
  84. Derry S, Moore RA, Rabbie R. Topical NSAIDs for chronic musculoskeletal pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD007400 «PMID: 22972108»PubMed
  85. Moore RA, Tramèr MR, Carroll D ym. Quantitative systematic review of topically applied non-steroidal anti-inflammatory drugs. BMJ 1998;316:333-8 «PMID: 9487165»PubMed
  86. Hopewell S, Keene DJ, Marian IR ym. Progressive exercise compared with best practice advice, with or without corticosteroid injection, for the treatment of patients with rotator cuff disorders (GRASP): a multicentre, pragmatic, 2 × 2 factorial, randomised controlled trial. Lancet 2021;398:416-428 «PMID: 34265255»PubMed
  87. Mohamadi A, Chan JJ, Claessen FM ym. Corticosteroid Injections Give Small and Transient Pain Relief in Rotator Cuff Tendinosis: A Meta-analysis. Clin Orthop Relat Res 2017;475:232-243 «PMID: 27469590»PubMed
  88. Coombes BK, Bisset L, Vicenzino B. Efficacy and safety of corticosteroid injections and other injections for management of tendinopathy: a systematic review of randomised controlled trials. Lancet 2010;376:1751-67 «PMID: 20970844»PubMed
  89. Puzzitiello RN, Patel BH, Forlenza EM ym. Adverse Impact of Corticosteroids on Rotator Cuff Tendon Health and Repair: A Systematic Review of Basic Science Studies. Arthrosc Sports Med Rehabil 2020;2:e161-e169 «PMID: 32368753»PubMed
  90. Oh CH, Oh JH, Kim SH ym. Effectiveness of subacromial anti-adhesive agent injection after arthroscopic rotator cuff repair: prospective randomized comparison study. Clin Orthop Surg 2011;3:55-61 «PMID: 21369479»PubMed
  91. Struyf F, Nijs J, Mollekens S ym. Scapular-focused treatment in patients with shoulder impingement syndrome: a randomized clinical trial. Clin Rheumatol 2013;32:73-85 «PMID: 23053685»PubMed
  92. Holmgren T, Björnsson Hallgren H, Öberg B ym. Effect of specific exercise strategy on need for surgery in patients with subacromial impingement syndrome: randomised controlled study. BMJ 2012;344:e787 «PMID: 22349588»PubMed
  93. Naunton J, Street G, Littlewood C ym. Effectiveness of progressive and resisted and non-progressive or non-resisted exercise in rotator cuff related shoulder pain: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Rehabil 2020;34:1198-1216 «PMID: 32571081»PubMed
  94. Hanratty CE, McVeigh JG, Kerr DP ym. The effectiveness of physiotherapy exercises in subacromial impingement syndrome: a systematic review and meta-analysis. Semin Arthritis Rheum 2012;42:297-316 «PMID: 22607807»PubMed
  95. Pieters L, Lewis J, Kuppens K ym. An Update of Systematic Reviews Examining the Effectiveness of Conservative Physical Therapy Interventions for Subacromial Shoulder Pain. J Orthop Sports Phys Ther 2020;50:131-141 «PMID: 31726927»PubMed
  96. Simsek HH, Balki S, Keklik SS ym. Does Kinesio taping in addition to exercise therapy improve the outcomes in subacromial impingement syndrome? A randomized, double-blind, controlled clinical trial. Acta Orthop Traumatol Turc 2013;47:104-10 «PMID: 23619543»PubMed
  97. Gebremariam L, Hay EM, van der Sande R ym. Subacromial impingement syndrome--effectiveness of physiotherapy and manual therapy. Br J Sports Med 2014;48:1202-8 «PMID: 24217037»PubMed
  98. Calis HT, Berberoglu N, Calis M. Are ultrasound, laser and exercise superior to each other in the treatment of subacromial impingement syndrome? A randomized clinical trial. Eur J Phys Rehabil Med 2011;47:375-80 «PMID: 21946399»PubMed
  99. Surace SJ, Deitch J, Johnston RV ym. Shock wave therapy for rotator cuff disease with or without calcification. Cochrane Database Syst Rev 2020;3:CD008962 «PMID: 32128761»PubMed
  100. Kvalvaag E, Roe C, Engebretsen KB ym. One year results of a randomized controlled trial on radial Extracorporeal Shock Wave Treatment, with predictors of pain, disability and return to work in patients with subacromial pain syndrome. Eur J Phys Rehabil Med 2018;54:341-350 «PMID: 28655271»PubMed
  101. Leduc BE, Caya J, Tremblay S ym. Treatment of calcifying tendinitis of the shoulder by acetic acid iontophoresis: a double-blind randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2003;84:1523-7 «PMID: 14586921»PubMed
  102. Perron M, Malouin F. Acetic acid iontophoresis and ultrasound for the treatment of calcifying tendinitis of the shoulder: a randomized control trial. Arch Phys Med Rehabil 1997;78:379-84 «PMID: 9111457»PubMed
  103. Rha DW, Park GY, Kim YK ym. Comparison of the therapeutic effects of ultrasound-guided platelet-rich plasma injection and dry needling in rotator cuff disease: a randomized controlled trial. Clin Rehabil 2013;27:113-22 «PMID: 23035005»PubMed
  104. Hyvönen P, Lohi S, Jalovaara P. Open acromioplasty does not prevent the progression of an impingement syndrome to a tear. Nine-year follow-up of 96 cases. J Bone Joint Surg Br 1998;80:813-6 «PMID: 9768891»PubMed
  105. Henkus HE, de Witte PB, Nelissen RG ym. Bursectomy compared with acromioplasty in the management of subacromial impingement syndrome: a prospective randomised study. J Bone Joint Surg Br 2009;91:504-10 «PMID: 19336812»PubMed
  106. Donigan JA, Wolf BR. Arthroscopic subacromial decompression: acromioplasty versus bursectomy alone--does it really matter? A systematic review. Iowa Orthop J 2011;31:121-6 «PMID: 22096430»PubMed
  107. Petersen SA, Murphy TP. The timing of rotator cuff repair for the restoration of function. J Shoulder Elbow Surg 2011;20:62-8 «PMID: 20675154»PubMed
  108. Hantes ME, Karidakis GK, Vlychou M ym. A comparison of early versus delayed repair of traumatic rotator cuff tears. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc 2011;19:1766-70 «PMID: 21258779»PubMed
  109. Björnsson HC, Norlin R, Johansson K ym. The influence of age, delay of repair, and tendon involvement in acute rotator cuff tears: structural and clinical outcomes after repair of 42 shoulders. Acta Orthop 2011;82:187-92 «PMID: 21434791»PubMed
  110. Patel V, Thomas C, Fort H ym. Early versus delayed repair of traumatic rotator cuff tears. Does timing matter on outcomes? Eur J Orthop Surg Traumatol 2022;32:269-277 «PMID: 33811525»PubMed
  111. Fossati C, Stoppani C, Menon A ym. Arthroscopic rotator cuff repair in patients over 70 years of age: a systematic review. J Orthop Traumatol 2021;22:3 «PMID: 33599856»PubMed
  112. Heuberer PR, Smolen D, Pauzenberger L ym. Longitudinal Long-term Magnetic Resonance Imaging and Clinical Follow-up After Single-Row Arthroscopic Rotator Cuff Repair: Clinical Superiority of Structural Tendon Integrity. Am J Sports Med 2017;45:1283-1288 «PMID: 28272899»PubMed
  113. Randelli PS, Menon A, Nocerino E ym. Long-term Results of Arthroscopic Rotator Cuff Repair: Initial Tear Size Matters: A Prospective Study on Clinical and Radiological Results at a Minimum Follow-up of 10 Years. Am J Sports Med 2019;47:2659-2669 «PMID: 31411899»PubMed
  114. Plachel F, Siegert P, Rüttershoff K ym. Long-term Results of Arthroscopic Rotator Cuff Repair: A Follow-up Study Comparing Single-Row Versus Double-Row Fixation Techniques. Am J Sports Med 2020;48:1568-1574 «PMID: 32391732»PubMed
  115. Sakha S, Erdogan S, Shanmugaraj A ym. Update on all-arthroscopic vs. mini-open rotator cuff repair: A systematic review and meta-analysis. J Orthop 2021;24:254-263 «PMID: 33867750»PubMed
  116. Liu J, Fan L, Zhu Y ym. Comparison of clinical outcomes in all-arthroscopic versus mini-open repair of rotator cuff tears: A randomized clinical trial. Medicine (Baltimore) 2017;96:e6322 «PMID: 28296750»PubMed
  117. Ma HL, Chiang ER, Wu HT ym. Clinical outcome and imaging of arthroscopic single-row and double-row rotator cuff repair: a prospective randomized trial. Arthroscopy 2012;28:16-24 «PMID: 21982391»PubMed
  118. Lapner PL, Sabri E, Rakhra K ym. A multicenter randomized controlled trial comparing single-row with double-row fixation in arthroscopic rotator cuff repair. J Bone Joint Surg Am 2012;94:1249-57 «PMID: 22810395»PubMed
  119. Carbonel I, Martinez AA, Calvo A ym. Single-row versus double-row arthroscopic repair in the treatment of rotator cuff tears: a prospective randomized clinical study. Int Orthop 2012;36:1877-83 «PMID: 22584619»PubMed
  120. Wang J, Ma JX, Zhu SW ym. Does Distal Clavicle Resection Decrease Pain or Improve Shoulder Function in Patients With Acromioclavicular Joint Arthritis and Rotator Cuff Tears? A Meta-analysis. Clin Orthop Relat Res 2018;476:2402-2414 «PMID: 30334833»PubMed
  121. Métais P, Gallinet D, Labattut L ym. Increased T2 signal intensity in the distal clavicle does not justify acromioclavicular resection arthroplasty during rotator cuff repair. Orthop Traumatol Surg Res 2020;106:S217-S222 «PMID: 32943381»PubMed
  122. Moraes VY, Lenza M, Tamaoki MJ ym. Platelet-rich therapies for musculoskeletal soft tissue injuries. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD010071 «PMID: 24363098»PubMed
  123. Watson ST, Robbins CB, Bedi A ym. Comparison of Outcomes 1 Year After Rotator Cuff Repair With and Without Concomitant Biceps Surgery. Arthroscopy 2017;33:1928-1936 «PMID: 28822640»PubMed
  124. Liu H, Song X, Liu P ym. Clinical Outcomes of Arthroscopic Tenodesis Versus Tenotomy for Long Head of the Biceps Tendon Lesions: A Systematic Review and Meta-analysis of Randomized Clinical Trials and Cohort Studies. Orthop J Sports Med 2021;9:2325967121993805 «PMID: 33997057»PubMed
  125. Zhou P, Liu J, Deng X ym. Biceps tenotomy versus tenodesis for lesions of the long head of the biceps tendon: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Medicine (Baltimore) 2021;100:e23993 «PMID: 33545991»PubMed
  126. Fang JH, Dai XS, Yu XN ym. Lesions of the Long Head of the Biceps Tendon Concomitant with Rotator Cuff Tears: Tenotomy or Subpectoral Mini-open Tenodesis? A Comparative Short to Mid-term Follow-up Study. Orthop Surg 2019;11:857-863 «PMID: 31532924»PubMed
  127. Castricini R, Familiari F, De Gori M ym. Tenodesis is not superior to tenotomy in the treatment of the long head of biceps tendon lesions. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc 2018;26:169-175 «PMID: 28623414»PubMed
  128. Boileau P, Baqué F, Valerio L ym. Isolated arthroscopic biceps tenotomy or tenodesis improves symptoms in patients with massive irreparable rotator cuff tears. J Bone Joint Surg Am 2007;89:747-57 «PMID: 17403796»PubMed
  129. Walch G, Edwards TB, Boulahia A ym. Arthroscopic tenotomy of the long head of the biceps in the treatment of rotator cuff tears: clinical and radiographic results of 307 cases. J Shoulder Elbow Surg 2005;14:238-46 «PMID: 15889020»PubMed
  130. Goutallier D, Le Guilloux P, Postel JM ym. Acromio humeral distance less than six millimeter: its meaning in full-thickness rotator cuff tear. Orthop Traumatol Surg Res 2011;97:246-51 «PMID: 21459063»PubMed
  131. Kircher J, Morhard M, Magosch P ym. How much are radiological parameters related to clinical symptoms and function in osteoarthritis of the shoulder? Int Orthop 2010;34:677-81 «PMID: 19652970»PubMed
  132. Kukkonen J, Joukainen A, Lehtinen J ym. The effect of glenohumeral osteoarthritis on the outcome of isolated operatively treated supraspinatus tears. J Orthop Sci 2013;18:405-9 «PMID: 23512014»PubMed
  133. Shepet KH, Liechti DJ, Kuhn JE. Nonoperative treatment of chronic, massive irreparable rotator cuff tears: a systematic review with synthesis of a standardized rehabilitation protocol. J Shoulder Elbow Surg 2021;30:1431-1444 «PMID: 33276163»PubMed
  134. Mulieri P, Dunning P, Klein S ym. Reverse shoulder arthroplasty for the treatment of irreparable rotator cuff tear without glenohumeral arthritis. J Bone Joint Surg Am 2010;92:2544-56 «PMID: 21048173»PubMed
  135. Boileau P, Gonzalez JF, Chuinard C ym. Reverse total shoulder arthroplasty after failed rotator cuff surgery. J Shoulder Elbow Surg 2009;18:600-6 «PMID: 19481959»PubMed
  136. Bacle G, Nové-Josserand L, Garaud P ym. Long-Term Outcomes of Reverse Total Shoulder Arthroplasty: A Follow-up of a Previous Study. J Bone Joint Surg Am 2017;99:454-461 «PMID: 28291177»PubMed
  137. Ernstbrunner L, Suter A, Catanzaro S ym. Reverse Total Shoulder Arthroplasty for Massive, Irreparable Rotator Cuff Tears Before the Age of 60 Years: Long-Term Results. J Bone Joint Surg Am 2017;99:1721-1729 «PMID: 29040126»PubMed
  138. Viswanath A, Bale S, Trail I. Reverse total shoulder arthroplasty for irreparable rotator cuff tears without arthritis: A systematic review. J Clin Orthop Trauma 2021;17:267-272 «PMID: 33936948»PubMed
  139. Berth A, Neumann W, Awiszus F ym. Massive rotator cuff tears: functional outcome after debridement or arthroscopic partial repair. J Orthop Traumatol 2010;11:13-20 «PMID: 20198404»PubMed
  140. Iagulli ND, Field LD, Hobgood ER ym. Comparison of partial versus complete arthroscopic repair of massive rotator cuff tears. Am J Sports Med 2012;40:1022-6 «PMID: 22415210»PubMed
  141. Gerber C, Rahm SA, Catanzaro S ym. Latissimus dorsi tendon transfer for treatment of irreparable posterosuperior rotator cuff tears: long-term results at a minimum follow-up of ten years. J Bone Joint Surg Am 2013;95:1920-6 «PMID: 24196461»PubMed
  142. Kovacevic D, Suriani RJ Jr, Grawe BM ym. Management of irreparable massive rotator cuff tears: a systematic review and meta-analysis of patient-reported outcomes, reoperation rates, and treatment response. J Shoulder Elbow Surg 2020;29:2459-2475 «PMID: 32763381»PubMed
  143. Longo UG, Risi Ambrogioni L, Berton A ym. Conservative versus accelerated rehabilitation after rotator cuff repair: a systematic review and meta-analysis. BMC Musculoskelet Disord 2021;22:637 «PMID: 34303366»PubMed
  144. Hasan S, McGee A, Weinberg M ym. Change in Driving Performance following Arthroscopic Shoulder Surgery. Int J Sports Med 2016;37:748-53 «PMID: 27487432»PubMed
  145. DiSilvestro KJ, Santoro AJ, Tjoumakaris FP ym. When Can I Drive After Orthopaedic Surgery? A Systematic Review. Clin Orthop Relat Res 2016;474:2557-2570 «PMID: 27492688»PubMed
  146. Rawal A, Chehata A, Horberry T ym. Defining the upper extremity range of motion for safe automobile driving. Clin Biomech (Bristol, Avon) 2018;54:78-85 «PMID: 29571031»PubMed
  147. Akbar M, Balean G, Brunner M ym. Prevalence of rotator cuff tear in paraplegic patients compared with controls. J Bone Joint Surg Am 2010;92:23-30 «PMID: 20048092»PubMed
  148. M. Alm, H. Saraste, C. Norrbrink, Shoulder pain in persons with thoracic spinal cord injury: prevalence and characteristics, J Re×habil Med, 40 (2008), pp. 277-283
  149. Fattal C, Coulet B, Gelis A ym. Rotator cuff surgery in persons with spinal cord injury: relevance of a multidisciplinary approach. J Shoulder Elbow Surg 2014;23:1263-71 «PMID: 24739795»PubMed
  150. Popowitz RL, Zvijac JE, Uribe JW ym. Rotator cuff repair in spinal cord injury patients. J Shoulder Elbow Surg 2003;12:327-32 «PMID: 12934024»PubMed
  151. Wang W-T, Huang S-W, Liou T-H, Lin H-W. Patients with Rheumatoid Arthritis Were Associated with a Risk of Rotator Cuff Diseases. J Clin Med. 2019 Feb; 8(2): 129.
  152. Lim SJ, Sun JH, Kekatpure AL ym. Rotator cuff surgery in patients with rheumatoid arthritis: clinical outcome comparable to age, sex and tear size matched non-rheumatoid patients. Ann R Coll Surg Engl 2017;99:579-583 «PMID: 28853601»PubMed
  153. Holcomb JO, Hebert DJ, Mighell MA ym. Reverse shoulder arthroplasty in patients with rheumatoid arthritis. J Shoulder Elbow Surg 2010;19:1076-84 «PMID: 20363159»PubMed
  154. Gumina S, Candela V, Passaretti D ym. The association between body fat and rotator cuff tear: the influence on rotator cuff tear sizes. J Shoulder Elbow Surg 2014;23:1669-74 «PMID: 24906904»PubMed
  155. Wendelboe AM, Hegmann KT, Gren LH ym. Associations between body-mass index and surgery for rotator cuff tendinitis. J Bone Joint Surg Am 2004;86:743-7 «PMID: 15069138»PubMed
  156. Warrender WJ, Brown OL, Abboud JA. Outcomes of arthroscopic rotator cuff repairs in obese patients. J Shoulder Elbow Surg 2011;20:961-7 «PMID: 21324416»PubMed
  157. Kashanchi KI, Nazemi AK, Komatsu DE ym. Level of obesity is directly associated with complications following arthroscopic rotator cuff repair. J Shoulder Elbow Surg 2021;30:1581-1587 «PMID: 33536124»PubMed
  158. Kukkonen J, Kauko T, Virolainen P ym. Smoking and operative treatment of rotator cuff tear. Scand J Med Sci Sports 2014;24:400-3 «PMID: 23206267»PubMed
  159. Santiago-Torres J, Flanigan DC, Butler RB ym. The effect of smoking on rotator cuff and glenoid labrum surgery: a systematic review. Am J Sports Med 2015;43:745-51 «PMID: 24859982»PubMed
  160. Roe Y, Soberg HL, Bautz-Holter E ym. A systematic review of measures of shoulder pain and functioning using the International classification of functioning, disability and health (ICF). BMC Musculoskelet Disord 2013;14:73 «PMID: 23445557»PubMed
  161. Stay-at-Work and Return-to-Work Process Improvement Committee.. Preventing needless work disability by helping people stay employed. J Occup Environ Med 2006;48:972-87 «PMID: 16966965»PubMed
  162. Svendsen SW, Frost P, Jensen LD. Time trends in surgery for non-traumatic shoulder disorders and postoperative risk of permanent work disability: a nationwide cohort study. Scand J Rheumatol 2012;41:59-65 «PMID: 22103333»PubMed
  163. Franche RL, Baril R, Shaw W ym. Workplace-based return-to-work interventions: optimizing the role of stakeholders in implementation and research. J Occup Rehabil 2005;15:525-42 «PMID: 16254753»PubMed
  164. McCreesh KM, Crotty JM, Lewis JS. Acromiohumeral distance measurement in rotator cuff tendinopathy: is there a reliable, clinically applicable method? A systematic review. Br J Sports Med 2015;49:298-305 «PMID: 25690908»PubMed
  165. Namdari S, Baldwin K, Glaser D ym. Does obesity affect early outcome of rotator cuff repair? J Shoulder Elbow Surg 2010;19:1250-5 «PMID: 20609600»PubMed

A

Akromioplastian merkitys kiertäjäkalvosimen korjauksen yhteydessä

Toimenpiteeseen yhdistetyllä akromioplastialla ei saavuteta lisähyötyä kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen yhteydessä.

A

Fysikaaliset laitehoidot kiertäjäkalvosinsairauksissa

Fysikaalisista laitehoidoista ei ole hyötyä kiertäjäkalvosinsairauksissa.

A

Harjoittelu vai leikkaus olkalisäkkeen alaisen kivun hoidossa

Olkalisäkkeen avarrusleikkaus ei tuota lisähyötyä fysioterapeutin ohjaamaan harjoitteluun verrattuna olkalisäkkeen alaisen kivun hoidossa.

A

Harjoitteluterapian vaikutus kiertäjäkalvosimen tendinopatiassa

Harjoitteluterapia lievittää oireita kiertäjäkalvosimen tendinopatiassa.

A

Kuvantamistutkimukset kiertäjäkalvosimen repeämässä

Magneettikuvauksen ja kaikututkimuksen sekä spesifisyys että sensitiivisyys ovat hyviä kiertäjäkalvosimen repeämän tutkimisessa.

B

Hyaluronaatti-injektiot kiertäjäkalvosimen sairaustiloissa

Hyaluronaatista ei ilmeisesti ole hyötyä kiertäjäkalvosimen sairaustiloissa.

B

Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen jälkeinen kuntoutus

Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen jälkeinen ohjattu immobilisaatio tai ohjattu mobilisaatio ei ilmeisesti paranna lopputulosta kivutta tapahtuvaan etenevään vapaaseen itseharjoitteluun verrattuna.

B

Kiertäjäkalvosimen vahvistaminen korjausleikkauksen yhteydessä

Kiertäjäkalvosimen ulkoinen vahvistaminen korjausleikkauksen yhteydessä ei ilmeisesti tuota parempaa kliinistä lopputulosta kuin tavanomainen korjausleikkaus.

B

Olkalisäkkeen alainen glukokortikoidiruiske kiertäjäkalvosimen ongelmissa

Olkalisäkkeen alainen glukokortikoidiruiske ilmeisesti lievittää kipua paremmin kuin puudute tai lumehoito lyhyessä seurannassa.

B

Osasairausvapaa työhön paluun tukena tuki- ja liikuntaelinsairauksissa

Osasairausvapaan avulla voidaan ilmeisesti nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja.

B

Tulehduskipulääkkeet olkapääkivun hoidossa

Tulehduskipulääkkeet lievittänevät olkapääkipua lyhytaikaisesti.

B

Työntekijän työtapaturmavakuutuksen vaikutus kiertäjäkalvosimen leikkauksen hoitotulokseen

Työntekijän työtapaturmavakuutus on ilmeisesti yhteydessä tavallista heikommaksi koettuun toipumiseen kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen jälkeen .

C

Harjoittelun intensiteetin vaikutus olkapään toimintakykyyn ja työhön paluuseen olkapääsairauksissa

Korkean intensiteetin kohdennettu harjoittelu saattaa nopeuttaa töihin paluuta verrattuna matalan intensiteetin harjoitteluun.

C

Läpäisevien kiertäjäkalvosinjännerepeämien hoito

Kiertäjäkalvosimen läpäisevään repeämään liittyvää pitkäkestoista oiretta potevilla potilailla leikkaushoito yhdistettynä fysioterapiaan saattaa johtaa parempaan tulokseen kuin pelkkä fysioterapia.

C

Olkakalkin mekaanisen käsittelyn vaikuttavuus kalkkitendinopatiassa

Olkakalkin neuloittaminen ja neulahuuhtelu, sokkiaaltoterapia sekä artroskooppinen hoito lienevät samanveroisia kivun ja toimintakyvyn suhteen olkapään kalkkitendinopatiassa.

C

Runsasverihiutaleisen plasman (PRP) vaikutus oireisiin kiertäjäkalvosimen ongelmissa

Runsasverihiutaleisesta plasmasta ei liene hyötyä kiertäjäkalvosimen tendinopatian konservatiivisessa hoidossa.

Jänteen ulkopinnan repeämä
Kiertäjäkalvosinartropatia
Kliinisen tutkimuksen ja diagnostiikan periaatteet
Kookas jännekalkki
Normaali olkapään röntgenkuva
Normaali supraspinatusjänne
Olkapään kiertäjäkalvosimen rakenteet edestä
Olkapään kiertäjäkalvosimen rakenteet takaa
Olkapään luurakenteet
Tendinoottisen supraspinatusjänteen kiinnityskohdalla ulkopinnan repeämä
Tendinopatian patogeneesi
Voimakkaasti madaltunut olkalisäkkeen alainen tila
Vuokaavio / olkapään jännevaivat

Aiheeseen liittyviä suosituksia