Kirurgista ja lääkkeellistä raskaudenkeskeytystä verrattiin skotlantilaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Ashok PW, Kidd A, Flett GM ym. A randomized compar...»1. Tutkimukseen osallistui 368 naista, joiden raskauden kesto oli 10–13 viikkoa. Mifepristoni (200 mg) annosteltiin suun kautta 36–48 tuntia ennen vaginaalista annostelua misoprostolia (0.8 mg); misoprostoliannostelu (0.4 mg) uusittiin tarvittaessa kahdesti. Täydellisten keskeytymisten osuus lääkkeellisesti ja kirurgisesti hoidetuissa ryhmissä oli 95 % ja 98 %; ero ei ollut merkittävä. Subjektiivisia haittavaikutuksia (pahoinvointia, ripulia, alavatsakipua, väsymystä, päänsärkyä, huimausta ja kuumia aaltoja) esiintyi enemmän lääkkeellisen keskeytyksen valinneilla naisilla. Myös vuoto kesti pidempään lääkkeellisen keskeytyksen jälkeen (14 vs 11 päivää). Keskeytyksen jälkeisten komplikaatioiden (antibioottihoitoa vaativa sisäsynnytintulehdus, psyykkinen oireilu, poikkeava kipu tai vuoto) esiintymisessä ei ollut eroja ryhmien välillä. Lääkkeelliseen keskeytykseen arvotuista potilaista 70 % valitsisi saman menetelmän uudestaan, kun taas kirurgisen keskeytyksen valitsisi uudestaan 79 % siihen arvotuista potilaista.
Misoprostolin annostelureitin merkitystä tutkittiin «Hamoda H, Ashok PW, Flett GM ym. A randomised cont...»2 192 naisella, joiden raskauden kesto oli 9–13 viikkoa. Misoprostoli annosteltiin satunnaisessa järjestyksessä joko sublinguaalisesti (0.6 mg) tai vaginaalisesti (0.8 mg) 36–48 tuntia mifepristoniannostelun (200 mg) jälkeen. Misoprostolin annostelu uusittiin 0.4 mg annoksella kolmen tunnin välein korkeintaan kaksi kertaa. Raskaus keskeytyi täydellisesti 97 %:ssa molemmissa ryhmissä. Potilastyytyväisyydessä ei eri ryhmien välillä ollut eroja. Sublinguaaliseen misoprostolin annosteluun liittyi enemmän haittavaikutuksia (ripulia, vilunväristyksiä ja epämiellyttävää makua).