25:ltä hyperplasian takia sairaalaan lähetetyltä potilaalta kysyttiin oirepisteet «Hald T, Nordling J, Andersen JT ym. A patient weig...»1. Leikkausjonossa olevalle 40 potilaalle lähetettiin oirekyselylomake. Näistä 29:llä oli komplisoitumaton hyperplasia. Mediaani-ikä oli 70 vuotta, vaihteluväli 46–84 vuotta. Viidellä potilaalla ei ollut indikaatiota leikkaukselle, ja heille tarjottiin aktiivista seurantaa: oirepisteet olivat 0–37, mediaani 11. Leikkaukseen jo ohjelmoiduilla potilailla pisteet vaihtelivat 3–63, mediaani 29. Kokonaispisteiden ja maksimivirtaaman välillä ei ollut korrelaatiota.
DAN-PSS-1-oirepisteytyslomakkeen luotettavuutta, toistettavuutta, ymmärrettävyyttä ja validiteettia tutkittiin ja korreloitiin muihin pisteytysmenetelmiin «Hansen BJ, Flyger H, Brasso K ym. Validation of th...»2. DAN-PSS-1 erotteli selvästi hyperplasiapotilaat kontrolliryhmästä. Se myös reagoi herkästi hoitoon: TURP:n jälkeen pisteytys laski mediaani 20:stä nollaan 4 kuukauden aikana. Alfasalpaajahoito laski pisteytystä 11,5:stä 7,5:een 4 kuukauden aikana.
29 potilaalla, joilla oli komplisoitumaton hyperplasia, tehtiin TURP «Meyhoff HH, Hald T, Nordling J ym. A new patient w...»3. Ikämediaani oli 70 vuotta, vaihteluväli 46–84 vuotta. 16 potilasta arvioitiin DAN-PSS-1-pisteytyksellä ennen ja puoli vuotta (mediaani 6 kk, vaihtelu 3–8 kk) toimenpiteen jälkeen. Haittapisteet (bother score) vähenivät 11,5:sta 2,0:aan ja oirepisteet (symptom score) 13,2:sta 5,5:een. Ainoana oireena jälkitiputtelu lisääntyi 350 %. DAN-PSS-1 soveltui hyvin toimenpiteen tuloksen seurantaan.
Prospektiivisessa tutkimuksessa «Schou J, Poulsen AL, Nordling J. The value of a ne...»4 54 potilasta (ikä 49–85 vuotta) tutkittiin hyperplasian aiheuttamien oireiden takia. Kaikille tehtiin painevirtaustutkimus, ja obstruktio arvioitiin Abrams–Griffiths-nomogrammilla. 35 potilaalla oli obstruktio ja 15 ei-obstruktio; 4 potilaan lomake oli puutteellisesti täytetty.
Kun käytettiin DAN-PSS-oirepisteytyksen neljän ensimmäisen kysymyksen (virtsaamisen alkamisen odottelu, virtsan huono tulo, rakon tyhjeneminen ja ponnistelu) summaa, niin kutsuttu "total obstructive index (TOI)" oli obstruktioryhmässä 17/35 > 6 pistettä. Ei-obstruktio ryhmässä 2/15 > 6 pistettä. Spesifisyys 89 %, sensitiivisyys 42 %. Jos TOI > 6 pistettä yhdistettiin maksimivirtaamaan ≤ 15 ml/s, saatiin spesifisyydeksi 93 % (12/13). Jos raja oli ≤ 10 ml/s, spesifisyys oli 100 % (9/9).
DAN-PSS-oirepisteytystä verrattiin IPSS-, Madsen–Iversen- ja Boyarskyn oirepisteytyksiin «Hansen BJ, Mortensen S, Mensink HJ ym. Comparison ...»5. Tutkimuksessa oli yhdistetty kaksi osatutkimusta. Ensimmäisessä oli 205 potilasta, jotka satunnaistettiin joko lume- tai alfutsosiiniryhmään. Hoitoa annettiin 16 viikon ajan, tutkimusasetelma oli kaksoissokkoutettu. Toisessa osatutkimuksessa oli 138 potilasta, jotka saivat TUMT-hoidon ja DAN-PSS- ja Boyarskyn pisteytystä seurattiin vuoden ajan.
DAN-PSS- ja IPSS-pisteytykset korreloivat heikosti lääkehoidon aikana (r = 0,61). DAN-PSS-pisteytys oli herkempi lääkehoidon tehon kuvaaja kuin IPSS: alfasalpaajahoidon aikana DAN-PSS-pisteytys väheni 70 % ja IPSS 29 %. Lumehoidon aikana DAN-PSS väheni 50 % ja IPSS 29 %. Vuoden TUMT-hoidon aikana DAN-PSS-pisteytys reagoi paremmin hoidon tehoon kuin Boyarskyn pisteytys: DAN-PSS väheni 57 % ja Boyarskyn pisteytys 15 %.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: