Satunnaistetussa vertailututkimuksessa «Savolainen S, Rinne J, Hernesniemi J. A prospectiv...»1 91 potilasta, joilla oli yhden hermojuuren kompressio-oireisto, hoidettiin 3 menetelmällä, joissa kaikissa käytettiin anteriorista dekompressiota: 1) pelkkä hermojuuren dekompressio (n = 31), 2) dekompression lisäksi tehty fuusio (n = 30), 3) dekompression lisäksi tehty fuusio omaluusiirteellä sekä levytyksellä (n = 30). Potilaiden oireet olivat pitkäkestoisia, mutta täsmällinen oireiden kesto ei käy ilmi artikkelista.
6 kuukauden kuluttua oireettomia oli 67 % hermojuuren dekompressiolla (diskektomia) hoidetuista potilaista, 70 % fuusiolla hoidetuista potilaista ja 77 % fuusiolla ja levytyksellä hoidetuista potilaista. Luusiirrettä käytettäessä molemmissa ryhmissä 24:llä 30:sta potilaasta oli voimakasta suoliluun harjan seudun kipua, 2:lla 30:stä (pelkkä luusiirre) ja 3:lla 30:stä (luusiirre ja levy) kipu pitkittyi. Huono lopputulos 6 kuukauden seurannassa (leikkauksesta ei ollut apua tai tilanne huonompi kuin ennen leikkausta) oli 16 %, 10 % ja 3 %, vastaavasti. 4 vuoden seurantaan mennessä radiologinen luutuminen tapahtui lähes kaikilla. Lievää kyfoosia kehittyi 62,5 %:lle pelkällä dekompressiolla hoidetuista, 40 %:lla ja 44 %:lla fuusioilla hoidetuista. Oireettomia oli 76 % diskektomialla hoidetuista potilaista, 82 % fuusiolla hoidetuista potilaista ja 73 % fuusiolla ja levytyksellä hoidetuista potilaista. Huono lopputulos (leikkauksesta ei ollut apua tai tilanne huonompi kuin ennen leikkausta) oli 0 %, 4 % ja 4 %, vastaavasti. Tutkijat päätyivät suosittelemaan yhden hermojuuren kompressioon pelkkää hermojuuren dekompressioleikkausta.
Satunnaistetussa vertailututkimuksessa «Dowd GC, Wirth FP. Anterior cervical discectomy: i...»2 84 potilasta, joilla oli kaularangan spondyloosin aiheuttama hermojuurikompressio, hoidettiin joko anteriorisella diskektomialla (n = 44) tai anteriorisella diskektomialla ja fuusiolla (n = 40).
Pelkällä diskektomialla hoidetuilla potilailla luutuminen oli huonompi (70 %) kuin fuusioiduilla (97 %). Potilastyytyväisyydessä ja toimintakyvyn palautumisessa ei ollut eroa ryhmien välillä.
Satunnaistetussa vertailututkimuksessa «van den Bent MJ, Oosting J, Wouda EJ ym. Anterior ...»3 seurattiin 2 vuoden ajan 81 potilasta, joilla oli servikaalinen hermojuuren puristustila. Potilaista 42 oli hoidettu anteriorisella diskektomialla ja 39 diskektomialla sekä akrylaatilla.
Hyvä hoitotulos saavutettiin 77 %:lla diskektomialla hoidetuista ja 70 %:lla akrylaatilla fuusioiduista. Akrylaatti johti huonompaan luutumiseen kuin pelkkä diskektomia.
Satunnaistetussa tutkimuksessa «Rosenørn J, Hansen EB, Rosenørn MA. Anterior cervi...»4 verrattiin pelkkää anteriorista diskektomiaa diskektomian lisäksi tehtyyn Cloward-tyyppiseen fuusioleikkaukseen luusiirteellä 63 potilaalla, joilla oli niskasta yläraajaan säteilevä kipu ja kuvantamistutkimuksella vahvistettu välilevytyrä.
Potilaat, joille oli tehty pelkkä diskektomia, palasivat nopeammin takaisin työhön, ja subjektiivinen paraneminen oli hieman parempaa tässä ryhmässä (p < 0,05). Seuranta-aika oli 1 vuosi.
Satunnaistetussa tutkimuksessa «Abd-Alrahman N, Dokmak AS, Abou-Madawi A. Anterior...»5 verrattiin pelkkää yhden ja kahden tason diskektomiaa (n = 40) diskektomiaan, jossa lisänä Smith–Robinsonin menetelmällä tehty fuusioleikkaus luusiirteellä (n = 50). Potilailla oli radikulopatia, myelopatia tai molemmat. Alkutilanteessa fuusioryhmällä oli pidempi oireiden kesto.
Fuusioleikkaus kesti kauemmin ja johti pidempään sairaalassa oloon kuin diskektomialeikkaus (tilastollisesti ei merkitsevä ero). 6 kuukauden seurannassa ryhmien välillä ei ollut eroja. Molemmissa ryhmissä 80–90 % potilaista oli toipunut erinomaisesti tai hyvin.
Satunnaistetussa tutkimuksessa «Wirth FP, Dowd GC, Sanders HF ym. Cervical discect...»6 verrattiin pelkkää diskektomiaa posterioriseen laminoforaminotomiaan tai Clowardin tekniikalla tehtyyn fuusioleikkaukseen.
2 kuukauden seurannassa 70–75 % potilaista oli toipunut kivusta täysin, ja 90 % oli palannut työhön ilman selviä eroja ryhmien välillä.
Hollantilaisessa systemaattisessa katsauksessa «van Middelkoop M, Rubinstein SM, Ostelo R ym. No a...»7 tehtiin meta-analyysi, jossa 10 tutkimuksen (sis. «Savolainen S, Rinne J, Hernesniemi J. A prospectiv...»1, «Dowd GC, Wirth FP. Anterior cervical discectomy: i...»2, «van den Bent MJ, Oosting J, Wouda EJ ym. Anterior ...»3, «Rosenørn J, Hansen EB, Rosenørn MA. Anterior cervi...»4, «Abd-Alrahman N, Dokmak AS, Abou-Madawi A. Anterior...»5, «Wirth FP, Dowd GC, Sanders HF ym. Cervical discect...»6) perusteella verrattiin anteriorista dekompressiota ja anteriorisen dekompression lisäksi tehtävää fuusiota. Meta-analyysin perusteella eri leikkaustekniikoiden välillä ei ollut eroa yläraajakivussa lyhyessä eikä pitkässä seurannassa.
Toipumisessa ei ollut eroa lyhyessä seurannassa, pidemmässä seurannassa todettiin pieni, kliinisesti merkityksetön ero fuusion hyväksi. Saman tutkimusryhmän uudempi systemaattinen katsaus ja meta-analyysi «Verhagen AP, van Middelkoop M, Rubinstein SM ym. E...»8erilaisia fuusiotekniikoita vertailevista satunnaistetuista tutkimuksista (RCT) päätyy lopputulokseen, jonka perusteella erilaisten fuusiotekniikoiden välillä ei ole osoitettavissa kliinisesti merkittävää eroa.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Kommentit
Erilaisten fuusiotekniikoiden välisiä vaikuttavuuseroja on selvitetty Cochrane-katsauksessa ja tuoreessa ei-satunnaistetussa tutkimuksessa.
Cochrane-katsaukseen «Jacobs W, Willems PC, van Limbeek J ym. Single or ...»9 löydettiin 33 tutkimusta (2 267 potilasta), joissa erilaisia fuusiotekniikoita oli vertailtu satunnaistetuissa tutkimuksissa (RCT). Katsauksessa havaitun heikkolaatuisen näytön perusteella kivun lievittymisessä ei todettu eroa eri tekniikoiden välillä.
Tsekkiläisessä havainnoivassa ei satunnaistetussa tutkimuksessa «Vanek P, Bradac O, DeLacy P ym. Comparison of 3 fu...»10verrattiin fuusiota pelkällä omalla suoliluulla (ryhmä 1, n = 28), omalla suoliluulla ja ruuvein kiinnitetyllä levyllä (ryhmä 2, n = 18) ja cage-implantilla ja levyllä (ryhmä 3, n = 29). 2 vuoden seurannassa ryhmässä 1 oli vähiten tyytyväisiä potilaita (p = 0,034) mutta kivussa (VAS) ja haitassa (NDI) ei todettu tilastollisesti tai kliinisesti merkittävää eroa. Tutkijat toteavat levyn olevan tarpeellinen mutta tutkimuksen otoskoko oli varsin pieni eikä tutkimuksessa ollut ryhmää, jossa fuusio olisi tehty Suomessa eniten käytetyllä tekniikalla eli pelkällä cage-implantilla. Potilaita ei satunnaistettu, vaan tiettynä ajanjaksona tehtiin toimenpiteet vain yhtä tekniikkaa käyttäen.