Takaisin

ENMG niskakipupotilaan diagnostiikassa

Näytönastekatsaukset
Lauri Soinne
25.8.2016

Näytön aste: D

ENMG-tutkimuksen tarkkuus juurivaurion toteamisessa lienee vaatimaton, vaikkakin luotettava tutkimustieto puuttuu.

Kotimainen kontrolloimaton retrospektiivinen tutkimus «Partanen J, Partanen K, Oikarinen H ym. Preoperati...»1 käsitti 77 operoitua kaulajuurioireyhtymä- tai myelopatiapotilasta, joille oli ennen leikkausta tehty sekä myelografia että ENMG. Valtaosa oli radikulopatiapotilaita (75, joista neljällä myös myelopatia). ENMG:llä saatiin 1–2 segmentin tarkkuudella juuritason määrittävä löydös 57 %:lla potilaista (alle 3 kuukautta oireita kärsineillä 67 %). Tulosta verrattiin sokkoutetusti ja kontrolloidusti analysoituun myelografiaan, jossa nähtiin selvät löydökset 81 %:ssa operoiduista juurista ja täysin negatiivinen löydös vain 5 %:ssa, mutta toisaalta lukuisia oireettomia poikkeavuuksia (39 %).

Kirjoittajat toteavat menetelmien täydentävän toisiaan juurikompression tutkimisessa ilman erityistä tilastollista analyysia.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kontrolloimaton retrospektiivinen amerikkalaistutkimus «Nardin RA, Patel MR, Gudas TF ym. Electromyography...»2 kliinisesti diagnosoiduilla radikulopatiapotilailla (n = 47, näistä servikaalisia radikulopatioita 27), joille tehtiin sekä kaularangan vahvakenttämagneetti- että ENMG-tutkimus, osoitti kliinisesti servikaalialueella relevantteja löydöksiä magneettikuvauksessa 48 %:lla, ENMG:ssa 52 %:lla. Jälkimmäisen spesifisyys oli kuitenkin selvästi suurempi.

Koko aineistossa 60 %:lla molemmat tutkimuslöydökset olivat positiivisia ja 40 %:lla vain toinen. Tämä kuvastaa menetelmien toisiaan täydentävää luonnetta.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Prospektiivinen havainnoiva yhdysvaltalaistutkimus «Haig AJ, Tzeng HM, LeBreck DB. The value of electr...»3 pyrki selvittämään kliinis-neurofysiologisen ja kliinisen tutkijan kokemuksen merkitystä yläraajavaivan diagnostiikassa. Kliinisen neurofysiologian konsultaatioon lähetetyt yläraajapotilaat (n = 255) tutki standardoidusti 1 kokenut neurofysiologi ja fysiatri sekä sähköisesti että kliinisesti. Potilaat täyttivät laajan kyselylomakesarjan kipupiirroksineen. Tulokset viittasivat tutkimusten osa-alueiden alhaiseen konkordanssiin, joka parhaimmillaankin jäi alle 50 %:n. Toisaalta, sähköiset menetelmät tuottivat merkittävää kliinistä vaikutelmaa vastaamatonta, diagnoosiin vaikuttanutta tietoa 42 %:ssa tapauksista.

Kirjoittajat tähdentävät lopullisen diagnostiikan riippuvan anamneesin ja sen komplisoituneisuuden, kliinisten tutkimuslöydösten, löydösten ja vaivan asteen muodostamasta kokonaisuudesta.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Lauder ym. arvioivat prospektiivisessa 5 keskuksen tutkimuksessa «Lauder TD, Dillingham TR, Andary M ym. Predicting ...»4, miten anamneesi ja kliininen status ennustavat ENMG-löydöstä tapauksissa, joissa epäillään kervikaalista radikulopatiaa (n = 183). Tutkimuksessa laskettiin prediktiiviset arvot niille oireille, jotka olivat sensitiivisyydeltään ja negatiiviselta ennustearvoltaan melko korkeita, ja niille kliinisille tutkimuslöydöksille, jotka olivat spesifisyydeltään ja positiiviselta ennustearvoltaan korkeita. Tutkimuksessa ENMG oli referenssi (kultainen standardi), joten ei arvioitu sähköisen tutkimuksen osuvuutta, vaan havainnollistettiin tutkimusten keskinäistä yhteyttä.

Tutkijoiden mukaan ENMG on merkittävä, koska sähköisten löydösten esiintyvyys kliinisesti löydöksettömässä populaatiossa jää kohtalaisen suureksi.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kontrolloimaton retrospektiivinen brittitutkimus «Ashkan K, Johnston P, Moore AJ. A comparison of ma...»5 arvioi yhdellä klinikalla vuosikymmenen aikana leikattujen kervikaaliradikulopatiapotilaiden magneetti- ja neurofysiologisten tutkimusten tuloksia selvittääkseen, toiko neurofysiologinen selvitys hyödyllistä lisätietoa ennen leikkaushoitoa. Molemmilla modaliteeteilla tutkittuja potilaita oli 45. Neurofysiologisina tutkimuksina tehtiin elektromyografia ja johtumismittaukset. Vertailukohtana oli paitsi leikkauslöydös myös postoperatiivinen oirevaste. Magneettikuvan sensitiivisyys radikulopatialle oli 93 %, neurofysiologian 42 %. Negatiivinen ennustearvo oli magneetilla 25 % ja neurofysiologialla 7 %. Sarjaan sisältyi vain 1 tapaus, jossa leikkauspäätös perustui neurofysiologiseen löydökseen kuvantamislöydöksestä riippumatta.

Kirjoittajat suosittivat neurofysiologista tutkimista harkinnanvaraiseksi silloin, kun kliiniset tai kuvantamislöydökset eivät ole yksiselitteisiä.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Turkissa tutkittiin «Inal EE, Eser F, Aktekin LA ym. Comparison of clin...»6 92 potilasta, joilla epäiltiin radikulopatiaa, näistä 41:llä kervikaalialueella. Sokkoutetut tutkijat tekivät systemaattisen ENMG-tutkimuksen käyttäen valittuja lihaksia (8/raaja ja paraspinaaliset) ja kliinisen tutkimuksen luokitellen nämä joko patologisiksi tai normaaleiksi.

Verratessaan menetelmien tuloksia he totesivat niiden yhdenmukaisuuden hyvin alhaiseksi ja luonnehtivat lähestymistapoja täydentäviksi ja rinnakkain käytettäviksi.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kontrolloimaton 1 kokeneen yhdysvaltalaisen tutkijan aineistossa «Lazaro RP. Electromyography in musculoskeletal pai...»7 oli 75 potilasta, joilla oli yli 3 kuukautta kestänyt toispuoleinen kipu ja ei-dermatomaalinen tuntohäiriö mutta ei aiempaa tai sekoittavaa patologiaa. Näistä viidennes oli niskakipupotilaita. Heille oli tehty MRI, jossa oli usealla nähty välilevytyrälöydöksiä. Kaikkien potilaiden EMG-tutkimus oli normaali.

Kirjoittaja toteaa, että kliinisten neurologisten löydösten puuttuessa EMG on oletusarvoisesti normaali, ja sen käyttöarvo on vähäinen tiloissa, joihin ei liity motorisen yksikön löydöstä.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit:

Diagnostisen menetelmän tutkimuksina sarjat jäävät metodisesti enimmäkseen vaatimattomiksi. Niiden valossa ENMG ei – parhaimmillaan tuottamastaan lisäarvosta huolimatta – sinänsä ole tarkka ja vaatii asianmukaisen kliinisen kontekstin, kokemuksen ja tulkinnan.

Kirjallisuutta

  1. Partanen J, Partanen K, Oikarinen H ym. Preoperative electroneuromyography and myelography in cervical root compression. Electromyogr Clin Neurophysiol 1991;31:21-6 «PMID: 2009821»PubMed
  2. Nardin RA, Patel MR, Gudas TF ym. Electromyography and magnetic resonance imaging in the evaluation of radiculopathy. Muscle Nerve 1999;22:151-5 «PMID: 10024127»PubMed
  3. Haig AJ, Tzeng HM, LeBreck DB. The value of electrodiagnostic consultation for patients with upper extremity nerve complaints: a prospective comparison with the history and physical examination. Arch Phys Med Rehabil 1999;80:1273-81 «PMID: 10527087»PubMed
  4. Lauder TD, Dillingham TR, Andary M ym. Predicting electrodiagnostic outcome in patients with upper limb symptoms: are the history and physical examination helpful? Arch Phys Med Rehabil 2000;81:436-41 «PMID: 10768532»PubMed
  5. Ashkan K, Johnston P, Moore AJ. A comparison of magnetic resonance imaging and neurophysiological studies in the assessment of cervical radiculopathy. Br J Neurosurg 2002;16:146-8 «PMID: 12046733»PubMed
  6. Inal EE, Eser F, Aktekin LA ym. Comparison of clinical and electrophysiological findings in patients with suspected radiculopathies. J Back Musculoskelet Rehabil 2013;26:169-73 «PMID: 23640318»PubMed
  7. Lazaro RP. Electromyography in musculoskeletal pain: A reappraisal and practical considerations. Surg Neurol Int 2015;6:143 «PMID: 26417485»PubMed