Takaisin

Runsaasti hedelmiä ja kasviksia sekä niukasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävän ruokavalion vaikutus verenpaineeseen

Näytönastekatsaukset
Raija Sipilä, Antti Jula ja Eero Mervaala
10.9.2020

Näytön aste: B

Runsaasti hedelmiä ja kasviksia sisältävä ruokavalio ilmeisesti alentaa kohonnutta verenpainetta. Vaikutus tehostuu, jos ruokavalioon lisätään niukasti tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä vähärasvaisia maitovalmisteita tai natriumin saantia vähennetään.

Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Appel LJ, Moore TJ, Obarzanek E ym. A clinical tri...»1459 iältään keskimäärin 45-vuotiasta henkilöä (49 % naisia), joiden systolinen verenpaine oli alle 160 mmHg ja diastolinen verenpaine 80–95 mmHg, satunnaistettiin 4 viikon normaaliruokavalion jälkeen 8 viikon ajaksi 1) jatkamaan tavanomaista ruokavaliotaan (n = 154), 2) ruokavaliohoitoon, jossa välipalat ja makeiset korvattiin hedelmillä ja kasviksilla tavoitteena runsaan kuidun saannin lisäksi kaliumin, magnesiumin ja kalsiumin saannin lisääminen vastaamaan keskimäärin näiden mineraalien väestösaannin 75 %:n persentiiliä tai 3) yhdistelmäruokavaliohoitoon, jossa hedelmä- ja kasvislisän lisäksi lisättiin vähärasvaisten maitotaloustuotteiden käyttöä ja vältettiin runsaasti rasvaa, tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia sisältävien elintarvikkeita ja ruokia.

Ruokavaliohoitojen tavoitteena oli pitää natriumin saanti muuttumattomana ja tasolla 3 grammaa vuorokaudessa (vastaa 7,5 grammaa ruokasuolaa). Kaikkia tutkittavia kehotettiin välttämään juomasta alkoholia yli 2 ravintola-annosta ja kofeiinipitoisia juomia yli 3 annosta vuorokaudessa. Tutkittavien ruoka valmistettiin tutkimuskeittiössä. Paino ja verenpaine mitattiin sekä vuorokausivirtsa kerättiin viikoittain natriumin, kaliumin, magnesiumin ja kalsiumin määrityksiä varten. Ravintoaineiden saanti analysoitiin kemiallisesti kaksoisannoksista tutkimuksen alussa ja sen aikana 1 kerran viikossa.

Tulokset: Vuorokausivirtsasta laskettu kaliumin saanti lisääntyi kasvis-hedelmäruokavaliohoitoon satunnaistetuilla 1 298 mg ja yhdistelmäruokavalioon satunnaistetuilla 1 500 mg, mutta pysyi kontrolliryhmässä muuttumattomana (1 385 mg/vrk alussa ja 1 531 mg/vrk) tutkimuksen aikana. Natriumin saanti pieneni kasvis-hedelmäruokavalioryhmässä 232 mg/vrk, yhdistelmäruokavalioryhmässä 73 mg/vrk ja lisääntyi kontrolliryhmässä 142 mg/vrk. Kaksoisannoksista laskettu magnesiumin saanti oli tutkimuksen aikana kasvis-hedelmäruokavalioryhmässä 423 mg/vrk, yhdistelmäruokavalioryhmässä 480 mg/vrk ja kontrolliryhmässä 176 mg/vrk. Vastaavasti kalsiumin saanti oli kasvis-hedelmäruokavalioryhmässä 534 mg/vrk, yhdistelmäruokavalioryhmässä 1 265 mg/vrk ja kontrolliryhmässä 443 mg/vrk. Kaksoisannoksista laskettu rasvan osuus energiasta oli kasvis-hedelmäruokavalioryhmässä 35,7 %, yhdistelmäruokavalioryhmässä 25,6 % ja kontrolliryhmässä 35,7 % ja tyydyttyneen rasvaan energiaosuudet vastaavasti kasvis-hedelmäruokavalioryhmässä 12,7 %, yhdistelmäruokavalioryhmässä 7,0 % ja kontrolliryhmässä 14,1 %.

Systolinen verenpaine aleni kasvis-hedelmäruokavalioryhmässä keskimäärin 2,8 (95 % luottamusväli, luottamusväli 4,7–0,9) mmHg ja hypertensiivisessä osaryhmässä (n = 133) 7,2 (11,4–3,0) mmHg kontrolliryhmää enemmän. Diastolinen verenpaine aleni kasvis-hedelmäruokavalioryhmässä 1,1 (luottamusväli 2,4 – -0,3) mmHg ja hypertensiivisessä osaryhmässä 2,8 (5,4–0,3) mmHg kontrolliryhmää enemmän. Systolinen verenpaine aleni yhdistelmäruokavalioryhmässä 5,5 (luottamusväli 7,4–3,7) mmHg ja hypertensiivisessä osaryhmässä 11,4 (15,9–6,9) mmHg kontrolliryhmää enemmän. Diastolinen verenpaine aleni yhdistelmäruokavalioryhmässä 3,0 (luottamusväli 4,6–1,6) mmHg ja hypertensiivisessä osaryhmässä 5,5 (8,2–2,7) mmHg kontrolliryhmää enemmän. Systolinen verenpaine aleni yhdistelmäruokavalioryhmässä 2,7 (luottamusväli 4,6–09) mmHg ja hypertensiivisessä osaryhmässä 4,1 (8,6 – -0,3) mmHg kontrolliryhmää enemmän. Diastolinen verenpaine aleni yhdistelmäruokavalioryhmässä 1,9 (luottamusväli 3,3–0,6) mmHg ja hypertensiivisessä osaryhmässä 2,6 (5,4 – -0,1) mmHg kontrolliryhmää enemmän.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Tutkimuksessa todetun kaliumin, kalsiumin ja natriumin muutosten pohjalta laskettu odotettavissa oleva verenpaineen lasku oli kasvis-hedelmäruokavalioryhmässä 3,0/2,5 mmHg (vastaa todettua 2,8/1,1 mmHg:n muutosta) ja yhdistelmäruokavaliossa 3,6/1,8 mmHg (vastaa 60–70 % todetusta 5,5/3,0 mmHg muutoksesta).

Satunnaistetussa kontrolloidussa monikeskustutkimuksessa «Sacks FM, Svetkey LP, Vollmer WM ym. Effects on bl...»3vuosilta 1997–99 oli mukana 412 henkilöä, joiden verenpaine oli yli 120/80 mmHg, satunnaistettiin 2 viikon runsassuolaisen normaaliruokavalion jälkeen 1) jatkamaan tavanomaista ruokavaliota (n = 204) tai 2) DASH-ruokavaliohoitoon (yhdistelmäruokavaliohoitoon, jossa hedelmä- ja kasvislisän lisäksi lisättiin vähärasvaisten maitotaloustuotteiden käyttöä ja vältettiin runsaasti rasvaa, tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia sisältävien elintarvikkeita ja ruokia) (n = 208). Lisäksi he käyttivät satunnaistetussa järjestyksessä vaihtovuoroisella koemallilla (crossover design) 30 vuorokauden ajan 3 eri suolamäärää: 1) runsassuolainen, natriuminsaannin tavoite 150 mmol/vrk ja energiansaanti 2 100 kcal/vrk, 2) keskisuolainen, natriuminsaannin tavoite 100 mmol/vrk tai 3) niukkasuolainen, natriuminsaannin tavoite 50 mmol/vrk. Tutkittavien ruoka valmistettiin tutkimuskeittiössä. Ensisijaisena päätetapahtumana oli systolinen verenpaine kunkin 30-päiväisen natriuminsaanti-intervention lopussa ja toissijaisena päätetapahtumana diastolinen verenpaine.

5 % tutkittavista keskeytti tutkimuksen. Natriumin eritys virtsaan oli DASH-ruokavaliossa runsassuolaisen tutkimusjakson aikana (keskiarvo ± SD) 144 ± 58 mmol/vrk ja tavanomaisessa ruokavaliossa 141 ± 55 mmol/vrk. Vastaavat luvut keskisuolaisen tutkimusjakson aikana olivat 107 ± 52 ja 106 ± 44 sekä niukkasuolaisen tutkimusjakson aikana 67 ± 46 ja 64 ± 37 mmol/vrk.

Systolinen verenpaine oli pienempi DASH-ruokavalioryhmässä verrattuna tavanomaiseen ruokavalioon kaikilla suolansaantitasoilla: 1) runsassuolainen -5,9 (95 % luottamusväli, luottamusväli 8,0 – -3,7) mmHg, 2) keskisuolainen -5,0 (luottamusväli -7,6 – -2,5) mmHg ja 3) niukkasuolainen -2,2 (luottamusväli -4,4 – -0,1) mmHg. Systolisen verenpaineen ero runsas- ja keskisuolaisen tutkimusjakson välillä DASH-ryhmässä oli -1,3 (luottamusväli 2,6–0,0) mmHg ja tavanomaisen ruokavalion ryhmässä -2,1 (-3,4 – -0,8) mmHg. Vastaavat luvut keskisuolaisen ja niukkasuolaisen tutkimusjakson välillä olivat -1,7 (luottamusväli 3,0 – -0,4) mmHg ja -4,6 (luottamusväli -5,9 – -3,2) mmHg sekä runsassuolaisen ja niukkasuolaisen ruokavalion välillä -3,0 mmHg (luottamusväli -1,7 – 4,3; p < 0,001) ja -6,7 mmHg (luottamusväli -5,4 – -8,0; p < 0,001). Diastolinen verenpaine oli pienempi DASH-ruokavalioryhmässä verrattuna tavanomaiseen ruokavalioon kaikilla suolansaantitasoilla: 1) runsassuolainen -2,9 (luottamusväli -4,3 – 1,5) mmHg, 2) keskisuolainen -2,5 (luottamusväli -4,1 – -0,8) mmHg ja 3) niukkasuolainen -1,0 (luottamusväli -2,5–0,4) mmHg. Diastolisen verenpaineen ero runsas- ja keskisuolaisen tutkimusjakson välillä DASH-ryhmässä oli -0,6 (luottamusväli 1,5–0,2) mmHg ja tavanomaisen ruokavalion ryhmässä -1,1 (luottamusväli -1,9 – -0,2) mmHg. Vastaavat luvut keskisuolaisen- ja niukkasuolaisen tutkimusjakson välillä olivat -1,0 (luottamusväli 1,9 – -0,1) mmHg ja -2,4 (luottamusväli -3,3 – -1,5) mmHg sekä runsassuolaisen ja niukkasuolaisen tutkimusjakson välillä -1,6 mmHg (luottamusväli 0,8 – -2,5; p < 0,001) ja -3,5 mmHg (luottamusväli -2,6 – -4,3; p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Isossa-Britanniassa tutkittiin «John JH, Ziebland S, Yudkin P ym. Effects of fruit...»2hedelmien ja vihannesten kulutuksen lisäämisen vaikutusta antioksidanttisten vitamiinien plasmapitoisuuksiin ja verenpaineeseen satunnaistetussa, kontrolloidussa kokeessa. 2 yleislääkärin vastaanoton alueilta mukaan rekrytoitiin 25–64-vuotiaita potilaita kirjeitse. Samasta taloudesta otettiin mukaan vain 1 henkilö. Tutkimuksesta suljettiin pois potilaat, joilla oli sydän- ja verisuonisairaus (paitsi kohonnut verenpaine), suolistosairaus, syöpä, vakava psykiatrinen sairaus tai hyperkolesterolemia sekä potilaat, jotka olivat juuri läpikäyneet jonkin traumaattisen tapahtuman ja jotka eivät pystyneet antamaan tietoista suostumusta osallistumisesta. Lisäksi tutkimuksesta jätettiin pois henkilöt, jotka olivat raskaana, toivoivat raskautta tai käyttivät lisäravinteita.

Interventio- ja kontrolliryhmän potilaat kutsuttiin hoitajan vastaanotolle alussa ja 6 kuukauden kuluttua. Ennen molempia vastaanottoja potilaat täyttivät kyselylomakkeen ruokavaliosta (modifioitu DINE-kysely, jossa arvioitiin pääasiassa hedelmien ja vihannesten saantia sekä sitä, tapahtuiko seurannassa muutoksia liikunnassa sekä rasvojen, vihannesten ja hedelmien saannissa; maitotuotteista ei mainintaa). Ensimmäisellä kerralla selvitettiin liikuntatottumukset ja sukuhistoria sydän- ja verisuonisairauksien ja syövän osalta. Molemmilla kerroilla tehtiin terveystarkastus, jossa selvitettiin tupakointi, mitattiin pituus, paino ja verenpaine (kaksoismittauksen keskiarvo) sekä otettiin laskimoverinäyte (ei edeltävää paastoa), josta mitattiin antioksidanttisten vitamiinien ja kokonaiskolesterolin pitoisuus.

Terveystarkastuksen jälkeen ensimmäisellä käynnillä interventioryhmän potilaat saivat suullista ja kirjallista tietoa hedelmien ja vihannesten käytön hyödyistä ("brief negotiation method"). Tavoitteena oli 5 hedelmä- tai vihannesannosta päivittäin (1 annos = 80 g). Kaikki keskustelut nauhoitettiin, ja 30 satunnaisesti valittua keskustelua tarkastettiin samanlaisen neuvonnan varmistamiseksi. 2 viikon kuluttua interventiosta hoitaja soitti potilaalle, muistutti vihannesten ja hedelmien käytön hyödyistä ja keskusteli esiin tulleista ongelmista. 3 kuukauden kuluttua interventioryhmän potilaat saivat kannustuskirjeen. Kontrolliryhmän potilaille tarjottiin samanlaista tietopakettia tutkimuksen loputtua.

Ensisijaisina päätetapahtumina olivat alfakaroteenin, beetakaroteenin, lykopeenin, beetakryptoksantiinin, luteiinin, retinolin, alfatokoferolin, gammatokoferolin ja askorbiinihapon plasmapitoisuuksien ryhmien väliset muutokset lähtötilanteesta. Edellä mainitut biokemialliset määritykset kuvaavat osin mahdollisesti tapahtuneita ruokavaliomuutoksia. Toissijaisina päätetapahtumina olivat muutokset itse ilmoitetussa hedelmien ja vihannesten kulutuksessa sekä painossa ja verenpaineessa. Alkuperäiseen kutsukirjeeseen vastasi 1 045 potilasta 2 302 potilaasta. 729 potilasta satunnaistettiin, ja heistä 707 osallistui ensimmäiseen terveystarkastukseen. Sen jälkeen 17 potilasta jäi pois seurannasta, joten 690 (interventioryhmässä n = 344 ja kontrolliryhmässä n = 346) potilaan tulokset olivat mukana analyysissä. Interventioryhmässä oli enemmän miehiä kuin kontrolliryhmässä (53 vs. 45 %), muuten ryhmien välillä ei ollut lähtötilanteessa eroa. Seuranta-aika oli 6 kuukautta. Interventioryhmässä osa antioksidanttisten vitamiinien plasmapitoisuuksista suureni selkeämmin kuin kontrolliryhmässä (ryhmien välinen muutos, adjustoitu lähtötilanteen ja sukupuolen mukaan): alfakaroteeni (0,009 µmol/l, 95 % luottamusväli, luottamusväli 0,0001–0,017; p = 0,027), beetakaroteeni (0,031 µmol/l, 0,010–0,053; p = 0,005), luteiini (0,018 µmol/l, 0,002–0,035; p = 0,032), beetakryptoksantiini (0,050 µmol/l, 0,023–0,076; p = 0,0002) ja askorbiinihappo (2,38 µmol/l, 0,33–4,43; p = 0,023). Muiden vitamiinien tai kolesterolin suhteen ei havaittu ryhmien välillä eroja. Interventioryhmässä hedelmien ja vihannesten kulutus oli lisääntynyt seurannan aikana enemmän kuin kontrolliryhmässä (ryhmien välinen muutos 1,4 annosta, 1,2–1,6; p < 0,0001).

Verenpaineen lähtötaso oli interventioryhmässä 130,2 (19,7 SD) / 79,2 (11,4) mmHg ja kontrolliryhmässä 129,3 (19,6) / 79,9 (11,9) mmHg. Systolinen ja diastolinen verenpaine pienenivät interventioryhmässä ja diastolinen verenpaine pieneni hieman kontrolliryhmässä (adjustoitu lähtötilanteeseen nettoero: systolinen verenpaine 4,0 mmHg, 2,0–6,0; p < 0,0001 ja diastolinen verenpaine 1,5 mmHg, 0,2–2,7; p = 0,02). Ryhmien välinen nettoero painonlaskussa oli 0,0 (-0,3–0,5) kg.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Appel LJ, Moore TJ, Obarzanek E ym. A clinical trial of the effects of dietary patterns on blood pressure. DASH Collaborative Research Group. N Engl J Med 1997;336:1117-24 «PMID: 9099655»PubMed
  2. John JH, Ziebland S, Yudkin P ym. Effects of fruit and vegetable consumption on plasma antioxidant concentrations and blood pressure: a randomised controlled trial. Lancet 2002;359:1969-74 «PMID: 12076551»PubMed
  3. Sacks FM, Svetkey LP, Vollmer WM ym. Effects on blood pressure of reduced dietary sodium and the Dietary Approaches to Stop Hypertension (DASH) diet. DASH-Sodium Collaborative Research Group. N Engl J Med 2001;344:3-10 «PMID: 11136953»PubMed