Takaisin

Pitkäaikainen antibioottiestohoito äkillisen välikorvatulehduksen ehkäisyssä

Näytönastekatsaukset
Marjo Renko
6.9.2017

Näytön aste: B

Pitkäaikaisen antibioottiestohoidon teho äkillisen välikorvatulehduksen ehkäisyssä on tilastollisesti merkitsevä mutta vähäinen.

Williamsin ym. «Williams RL, Chalmers TC, Stange KC ym. Use of ant...»1 meta-analyysissä (1993) oli mukana 9 lumekontrolloitua satunnaistettua tutkimusta (yhteensä 958 lasta), joissa oli selvitetty pitkäaikaisen antibioottihoidon tehoa toistuvien välikorvatulehdusten ehkäisyssä. Tutkimusten laatupisteytys vaihteli välillä 14–63 % maksimista. Alkuperäistutkimuksissa estohoitona käytettiin sulfaa tai amoksisilliinia, ja hoidon pituus vaihteli 10 viikosta 2 vuoteen.

Antibioottiestohoito vähensi uusien otiittiepisodien ilmaantumista 11 %:lla (95 % luottamusväli erolle 3–19 %), jonka perusteella tutkijat laskivat, että 9 lasta on hoidettava antibiootilla, jotta estohoidon teho nähtäisiin 1 lapsen kohdalla. Sulfan teho vaikutti hieman paremmalta kuin amoksisilliiniin, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Otiittien absoluuttinen esiintyvyys lumeryhmässä vaikutti estohoidon tehoon: tilastollisesti merkitsevää tehoa ei todettu tutkimuksissa, joissa lumetta saaneet lapset sairastivat vähemmän kuin 0,2 episodia kuukaudessa (ryhmien välinen ero 6 %; 95 % luottamusväli 1–12 %), mutta teho oli merkitsevä silloin, kun lumeryhmän lapset sairastivat enemmän kuin 0,2 otiittia kuukaudessa (ryhmien välinen ero 25 %; 95 % luottamusväli 5–44 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Mandel ym. «Mandel EM, Casselbrant ML, Rockette HE ym. Efficac...»2 (1996) satunnaistivat 111 toistuvista otiiteista kärsivää lasta (ikäjakauma 7 kuukautta – 12 vuotta) saamaan 1 vuoden ajan joko amoksisilliinia (20 mg/kg kerran päivässä) tai lumetta.

Antibioottiryhmässä 76 %:lla lapsista ei diagnosoitu seurannassa yhtään akuuttia otiittia, kun taas lumeryhmässä vastaava luku oli 47 % (p = 0,004). Lumeryhmän lapsista 10 % sairasti 1 vuoden aikana enemmän kuin 2 akuuttia otiittia, mutta antibioottia saaneista ei yksikään.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Roarkin ja Bermanin «Roark R, Berman S. Continuous twice daily or once ...»3 satunnaistetussa tutkimuksessa (1997) seurattiin 158 lasta (ikäjakauma 3 kuukautta – 6 vuotta), jotka saivat 3 kuukauden ajan joko amoksisilliiniä kahdesti päivässä (20 mg/kg/vrk), amoksisilliiniä kerran päivässä (20 mg/kg) + lumetta kerran päivässä tai lumetta kahdesti päivässä. Lapsilla oli ennen tutkimukseen ottamista ollut vähintään 3 otiittia 6 kuukauden aikana, eikä heillä ollut ilmastointiputkia, immuunipuutosta taikka muuta perussairautta tai anatomista poikkeavuutta.

Akuutin otiitin ilmaantuvuus (episodia/365 päivää riskissä) oli lumeryhmässä 2,62, kerran päivässä antibioottia saaneilla 2,79 ja kahdesti päivässä antibioottia saaneilla 3,16 (erot eivät tilastollisesti merkitseviä). Seuranta-aikana yhtään akuuttia otiittia ei todettu 63 %:lla lumeryhmässä, 64 %:lla kerran päivässä antibioottia saaneilla ja 61 %:lla kahdesti päivässä antibioottia saaneilla lapsilla (erot eivät tilastollisesti merkitseviä).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Teelen ym. «Teele DW, Klein JO, Word BM ym. Antimicrobial prop...»4 tutkimukseen (2000) rekrytoitiin 117 syntymästä saakka seurattua lasta, joilla oli ollut joko 1 otiitti ennen 6 kuukauden ikää tai 2 erillistä episodia ennen 12 kuukauden ikää. Lapset olivat keskimäärin 7 kuukauden ikäisiä, ja heidät satunnaistettiin saamaan estolääkkeenä joko amoksisilliinia, sulfaa tai lumelääkettä 6 kuukauden ajan. Seuranta ja diagnoosit tehtiin huolellisesti.

Amoksisilliiniryhmässä otiittivapaita oli seuraavan 6 kuukauden ajan 70 %, sulfaryhmässä 47 % ja lumeryhmässä 32 % (p < 0,01 amoksisilliinin ja lumeen erolle). 12 kuukauden seurannan jälkeen prosentit olivat 38 %, 28 % ja 22 %, ja amoksisilliinin ja lumeen välinen ero oli edelleen tilastollisesti merkitsevä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

De Diego ja kumppanit tutkivat amoksisilliinia (20 mg/kg/vrk) ja atsitromysiiniä (10 mg/kg/vk) otiitin profylaksissa satunnaistetussa tutkimuksessa «De Diego JI, Prim MP, Alfonso C ym. Comparison of ...»5 (2001) 71 toistuvista otiiteista kärsivällä lapsella. Hoitoa pidettiin tehokkaana, jos otiittien määrä väheni alle puoleen siitä tasosta, jolla se oli ollut ennen profylaksia.

Profylaksi katsottiin tehokkaaksi 80,6 %:lla lapsista atsitromysiiniryhmässä ja 89,5 %:lla amoksisilliiniryhmässä. Ryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta mitään laskelmaa siitä, minkälaisen eron tällä potilasmäärällä olisi voinut todeta, ei esitetty.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Williams RL, Chalmers TC, Stange KC ym. Use of antibiotics in preventing recurrent acute otitis media and in treating otitis media with effusion. A meta-analytic attempt to resolve the brouhaha. JAMA 1993;270:1344-51 «PMID: 8141875»PubMed
  2. Mandel EM, Casselbrant ML, Rockette HE ym. Efficacy of antimicrobial prophylaxis for recurrent middle ear effusion. Pediatr Infect Dis J 1996;15:1074-82 «PMID: 8970215»PubMed
  3. Roark R, Berman S. Continuous twice daily or once daily amoxicillin prophylaxis compared with placebo for children with recurrent acute otitis media. Pediatr Infect Dis J 1997;16:376-81 «PMID: 9109139»PubMed
  4. Teele DW, Klein JO, Word BM ym. Antimicrobial prophylaxis for infants at risk for recurrent acute otitis media. Vaccine 2000;19 Suppl 1:S140-3 «PMID: 11163478»PubMed
  5. De Diego JI, Prim MP, Alfonso C ym. Comparison of amoxicillin and azithromycin in the prevention of recurrent acute otitis media. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2001;58:47-51 «PMID: 11249979»PubMed