Sinin ym. meta-analyysiin «Sin J, Gillard S, Spain D ym. Effectiveness of psy...»1 kerättiin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa oli seurattu psykoedukaatiohoitoa saavien psykoosipotilaiden omaisten hyvinvointia, elämänlaatua, kaikenlaista oireilua, koettua kuormitusta ja epäadekvaatteja tunneilmaisuja. Kriteerit täyttäviä julkaisuja löytyi 32, niissä oli seurattu 2 858 omaista. Intervention kesto vaihteli 4–52 viikkoa. Tutkimuksista 14 oli tehty länsimaissa, 10 Kiinassa ja 8 Lähi-Idässä, Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa.
Valittujen tutkimusten alttius tutkimusharhalle selvitettiin Cochrane-periaatteiden mukaan. Valituista tutkimuksista 5 koski ensipsykoosipotilaiden omaisia, muut pitempään sairastuneiden perheitä. 3 tutkimuksessa psykoedukaatio annettiin 1 perheelle, 19 tutkimuksessa ryhmille, joihin osallistui omaisia useasta eri perheestä. 4 tutkimuksessa yhdistettiin perheen yksilöllinen hoito omaisten ryhmään. Vertailuryhmänä oli tavanomainen hoito, paitsi 4:ssä tutkimuksessa, joissa oli jonkinlainen aktiivinen vertailuryhmä.
Omaisten hyvinvoinnin suhteen positiivista vaikutusta ei voitu osoittaa. Sen sijaan psykoedukaatiolla oli hoidon päätyttyä tilastollisesti merkitsevä vaikutus koettuun kuormitukseen (SMD -0,434), vertailuryhmiä parempi vaikutus kaikenlaiseen oireiluun (Standardised Mean Difference, SMD -0,230), kielteisiin potilaasta huolehtimiseen liittyviin kokemuksiin (SMD -0,210) ja epäadekvaatteihin tunneilmaisuihin (expressed emotion) (SMD -0,161). Saatavilla oleva tutkimustieto ei riittänyt arvioon hoitovaikutuksien säilymisestä seurannassa. Metaregressioanalyysi ei paljastanut merkitseviä yhteyksiä erilaisten psykoedukaation toteutustapojen tai hoidon keston ja lopputulemien välillä.
Kommentit:
«Sin J, Gillard S, Spain D ym. Effectiveness of psy...»1: Käytetyn SMD-mittarin tulkinta: pieni = 0,2; keskisuuri = 0,5; suuri ≥ 0,8 erilaisista asteikoista vakioitujen keskiarvojen erotus.