Skotlannissa 500 naisen 13–21-viikkoinen raskaus keskeytettiin mifepristonia ja misoprostolia käyttäen «Ashok PW, Templeton A. Nonsurgical mid-trimester t...»1. Potilaat saivat mifepristonia 200 mg suun kautta 36–48 tuntia ennen misoprostolin (0,8 mg) annostelua vaginaalisesti. Misoprostoliannos (0,4 mg) toistettiin tarvittaessa kolmen tunnin välein. Raskauksista keskeytyi 97,2 % 15 tunnin kuluessa ensimmäisestä misoprostoliannoksesta. Keskimäärin tarvittiin kaksi misoprostolin lisäannosta. Keskimäärin raskaudenkeskeytyminen kesti 6,5 tuntia.
Suomalaisessa 200 potilaan (100 keskeytystä sikiöindikaatioin ja 100 keskeytystä muilla indikaatioilla) aineistossa «Heikinheimo O, Suhonen S, Haukkamaa M. One- and 2-...»2 mifepristoniannos oli 200 mg ja misoprostoliannostelu (0,4 mg) aloitettiin vaginaalisesti yhden (sikiöindikaatiot) tai kahden (muut indikaatiot) vuorokauden kuluttua. Misoprostoliannostelu toistettiin kolmen tunnin välein. Mediaaniaika raskauden keskeytymiseen oli 6–7 tuntia, misoprostolia annosteltiin keskimäärin kolme kertaa. Kahdentoista tunnin kuluttua misoprostolin aloittamisesta 82–87 % potilaista oli abortoinut. Kaavinta tehtiin noin 50 %:lle potilaista.
Suomalaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Mentula M, Heikinheimo O. Risk factors of surgical...»3, jossa vertailtiin mifepristonin ja misoprostolin 1 ja 2 päivän annosteluväliä, 227 naiselle tehtiin lääkkeellinen toisen raskauskolmanneksen keskeytys. Näistä naisista 30,8 %:lle tehtiin kaavinta. Kaavintaan joutumisen riskiä lisäsivät aiempi kaavinta, keskeytys sikiöindikaatiolla, korkeampi ikä ja pidempi annosteluväli (2 vuorokautta).
Suomalaisen rekisteritutkimuksen «Mentula MJ, Niinimäki M, Suhonen S ym. Immediate a...»4 perusteella riski joutua lääkkeellisen keskeytyksen jälkeen kaavintaan on merkitsevästi suurempi (OR 7,8, 95 % luottamusväli 6,8–7,9) toisen kuin ensimmäisen raskauskolmanneksen lääkkeellisen keskeytyksen jälkeen. Infektioriskiin raskauden kesto ei kuitenkaan vaikuttanut.