Niskakivun fyysisiä kuormitustekijöitä koskeneessa systemoidussa katsauksessa «Ariëns GA, van Mechelen W, Bongers PM ym. Physical...»1 haun perusteella löytyneestä 40 tutkimuksesta karsittiin pois 15 heikkotasoista tutkimusta, joten analysoitavaksi jäi 22 poikkileikkaustutkimusta, 2 etenevää seurantatutkimusta ja 1 tapaus-verrokkitutkimus. Poikkileikkaustutkimuksista 4 ja seurantatutkimuksista 1 arvioitiin korkeatasoisiksi. Tarkastelun kohteena oli 8 kuormitustekijää: niskan asento (fleksio, ekstensio ja kierto), yläraajan voimankäyttö ja asento, staattisten työasentojen kesto, vartalon kiertyneet ja taipuneet asennot, käteen kohdistuva tärinä, työpisteen suunnittelu, ajoneuvon kuljettaminen ja urheilu tai liikunta. Niskakivun ja työssä istumisen keston sekä vartalon kiertyneiden ja taipuneiden asentojen määrän välisestä yhteydestä oli jonkin verran näyttöä.
Herkkyysanalyysistä jätettiin 3 laatukriteeriä pois, minkä jälkeen saatiin jonkin verran näyttöä niskakivun yhteydestä niskan etukumaraan asentoon, yläraajan voimankäyttöön, yläraajan asentoon, staattisen työasennon kestoon, vartalon kiertyneisiin ja kumariin asentoihin, käteen kohdistuvaan tärinään ja työpisteen suunnitteluun.
Systemoidussa työntekijäaineistoihin kohdistuneissa niskakipujen riskitekijöitä selvittävässä seurantatutkimusten katsauksessa «Côté P, van der Velde G, Cassidy JD ym. The burden...»2 löytyi 27 kohorttitutkimusta ja 1 satunnaistettu interventiotutkimus. Pitkäkestoisen istumisen, seisomisen tai tietokoneella työskentelyn vaikutuksia selvittäviä tutkimuksia oli 8, toisto- tai tarkkuustyöhön liittyviä 6, niskan taipuneisiin asentoihin liittyviä 1, kädet hartiatason yläpuolella työskentelyyn liittyviä 2, vartalon taipuneita asentoja selvittäviä 2 ja fyysisesti kuormittavaan työhön liittyviä 4.
Molemmissa vartalon taipuneita asentoja selvittäneissä tutkimuksissa todettiin yhteys niskakipuun. Katsauksen tekijöiden mukaan vartalon taipuneiden asentojen ja niskakipujen ilmaantuvuuden välisestä yhteydestä on alustavaa näyttöä.
Norjalaisessa 3 vuoden seurantatutkimuksessa «Sterud T, Johannessen HA, Tynes T. Work-related ps...»3 (n = 12 550) jatkuva nostaminen vartalon taipuneissa asennoissa lisäsi niskakivun riskiä, vaikka kaikki muut riskitekijät, mukaan lukien työhön liittyvät psykososiaaliset ja mekaaniset tekijät, oli otettu huomioon (OR = 1,8; 95 % luottamusväli 1,2–2,7).
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: