Takaisin

Virtsaummen riskitekijät ja uusiutumisennuste eturauhasen liikakasvua potevilla miehillä

Näytönastekatsaukset
Kimmo Taari
21.6.2012

Näytön aste: B

Hidas virtaama, suurentunut eturauhanen ja suurentunut PSA-pitoisuus lisäävät ilmeisesti virtsaummen riskiä.

Yhdysvaltojen Olmstedin alueen 2 115 iältään 40–79-vuotiasta miestä valittiin tutkimukseen «Jacobsen SJ, Jacobson DJ, Girman CJ ym. Natural hi...»1, ohon lopulta osallistui heistä 55 %. Haluttiin selvittää virtsaretention riski ja riskitekijät neljän vuoden seuranta-aikana. Kaikkiaan 57 miehelle tuli virtsaretentio, jonka insidenssiksi laskettiin 6,8/1 000 henkilövuotta. 40–49-vuotiaiden oireettomien ja lieväoireisten miesten (AUA oirepisteet alle 7) virtsaretention insidenssi oli 2,6/1 000 henkilövuotta, mutta 70–79-vuotiaiden 9,3/1 000. Kun oireet olivat keskivaikeat tai vaikeat (yli 7 pistettä), oli 40–49-vuotiaiden insidenssi 3,0/1 000 henkilövuotta ja 70–79-vuotiaiden vastaavasti 34,7/1 000 henkilövuotta.

Kun virtsan virtaama oli alle 12 ml/s, oli virtsaretention riski nelinkertainen verrattuna miehiin, joilla virtaama oli 12 ml/s tai suurempi. Kun eturauhasen tilavuus oli yli 30 ml, oli virtsaretention riski kolminkertainen verrattuna miehiin, joilla eturauhanen oli sitä pienempi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Finasteriditutkimuksessa «McConnell JD, Bruskewitz R, Walsh P ym. The effect...»2 (n = 3 040, kohtalaiset tai vaikeat alavirtsatieoireet ja suurentunut eturauhanen, keski-ikä 64 vuotta, oirepisteet 15, virtsan maksimivirtaus 11 ml/s ja eturauhasen kokonaistilavuus 55 ml) neljän vuoden aikana lumeryhmässä 7 % miehistä sai virtsaretention ja 10 % joutui kirurgiseen hoitoon.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämän aineiston perusteella on julkaistu lisätutkimus «Roehrborn CG, McConnell JD, Lieber M ym. Serum pro...»3. Tulosten mukaan sekä seerumin PSA-pitoisuus että eturauhasen tilavuus ennustivat virtsaummen ja kirurgiseen hoitoon joutumisen riskiä. Amerikkalaisessa monikeskustutkimuksessa [R4], jossa keskimääräinen seuranta-aika oli 4,5 vuotta, jaettiin potilaat satunnaisesti neljään ryhmään, joista kolmessa potilaat saivat lääkehoitoa: doksatsosiinia, finasteridia tai näitä molempia. Näitä verrattiin toisiinsa ja lumehoitoa saavan ryhmään, jossa oli 737 potilasta. Keski-ikä oli 62,5 vuotta.

Potilaiden oireet vaihtelivat melko lievästä kohtalaisen vaikeaan (AUA-oirepisteet 8–30, keskimäärin 16,8), virtsan huippuvirtaama 4–15 ml/s, keskimäärin 10,5 ml/s ja PSA enintään 10 µg/l. Lumeryhmässä kehittyi 2 %:lle virtsaumpi ja 5 % potilaista joutui kirurgiseen hoitoon. Tässäkin tutkimuksessa virtsaummen riski oli suhteessa PSA-pitoisuuteen erittäin pieni, kun PSA oli alle 1,1 µg/l.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

59 tanskalaismiestä hoidettiin ensiapupoliklinikalla virtsaummen takia kertakatetroimalla «Breum L, Klarskov P, Munck LK ym. Significance of ...»5. Heistä 73 %:lla virtsaumpi uusiutui viikon kuluessa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Virtsaretention uusiutumista ensimmäisen eturauhasen liikakasvusta johtuvan retention jälkeen tutkittiin 60:llä miehellä «Taube M, Gajraj H. Trial without catheter followin...»6. 72 % ei pystynyt virtsaamaan katetrin poiston jälkeen. Onnistuminen ei riippunut siitä, oliko katetri poistettu heti, 24 tunnin vai 36 tunnin kuluttua.

Katetroitavan virtsan määrä vaikutti ennusteeseen. 15 niistä 34:stä, joilla määrä oli alle 900 ml, pystyivät virtaamaan, kun taas vain 2 niistä, joiden retentio oli yli 900 ml, pystyivät virtsaamaan. Kukaan niistä 17 miehestä, joilla virtsaaminen onnistui, ei saanut uutta retentiota 6 kuukauden seuranta-aikana. Tosin 6:lle tehtiin prostatektomia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa, lumekontrolloidussa tutkimuksessa «McNeill SA, Hargreave TB, Members of the Alfaur St...»7 selvitettiin alfutsosiinin tehoa potilailla, joille oli kehittynyt akuutti virtsaumpi ensimmäisen kerran. 360 potilasta satunnaistettiin suhteessa 2:1 alfutsosiinihoidolle (10 mg/vrk) tai lumelääkitykselle. Ennen kestokatetrin poistoa potilaat saivat vähintään kaksi annosta lääkettä.

Alfutsoiiniryhmässä virtsaaminen käynnistyi 61,9 %:lla ja lumeryhmässä 47,9 %:lla (p = 0,012). Kuitenkaan pitemmän päälle alfutsosiini ei pysty estämään lumetta tehokkaammin uusiutuvia virtsaretentioita ja leikkaushoitoa «McNeill SA, Hargreave TB, Roehrborn CG ym. Alfuzos...»8, mutta sen avulla saadaan lisäaikaa operatiivisen hoidon järjestämistä varten.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa «Roehrborn CG, Siami P, Barkin J ym. The effects of...»9, «Roehrborn CG, Siami P, Barkin J ym. The effects of...»10 selvitettiin tamsulosiinin, dutasteridin tai näiden yhdistelmän tehoa hyperplasiapotilailla, joilla oli ikää yli 50 vuotta, IPSS pisteytys ≥ 12, eturauhasen koko ≥ 30 cm2 ja maksimivirtaama > 5 ja ≤ 15 ml/s. 4 844 miestä satunnaistettiin hoitoon ja 3 195 miestä (66 %) seurattiin 48 kuukauden ajan.

Virtsaretentio kehittyi yhdistelmähoidossa 2,2 %:lla, dutasteridiryhmässä 2,7 %:lla ja tamsulosiiniryhmässä 6,8 %:lla. Ensimmäisen retention tai kirurgian suhteellinen riski pieneni yhdistelmähoidolla 65,8 % verrattuna tamsulosiiniin ja 19,6 % verrattuna dutasteridiin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Jacobsen SJ, Jacobson DJ, Girman CJ ym. Natural history of prostatism: risk factors for acute urinary retention. J Urol 1997;158:481-7 «PMID: 9224329»PubMed
  2. McConnell JD, Bruskewitz R, Walsh P ym. The effect of finasteride on the risk of acute urinary retention and the need for surgical treatment among men with benign prostatic hyperplasia. Finasteride Long-Term Efficacy and Safety Study Group. N Engl J Med 1998;338:557-63 «PMID: 9475762»PubMed
  3. Roehrborn CG, McConnell JD, Lieber M ym. Serum prostate-specific antigen concentration is a powerful predictor of acute urinary retention and need for surgery in men with clinical benign prostatic hyperplasia. PLESS Study Group. Urology 1999;53:473-80 «PMID: 10096369»PubMed
  4. McConnell JD, Roehrborn CG, Bautista OM ym. The long-term effect of doxazosin, finasteride, and combination therapy on the clinical progression of benign prostatic hyperplasia. N Engl J Med 2003;349:2387-98 «PMID: 14681504»PubMed
  5. Breum L, Klarskov P, Munck LK ym. Significance of acute urinary retention due to intravesical obstruction. Scand J Urol Nephrol 1982;16:21-4 «PMID: 7089491»PubMed
  6. Taube M, Gajraj H. Trial without catheter following acute retention of urine. Br J Urol 1989;63:180-2 «PMID: 2641206»PubMed
  7. McNeill SA, Hargreave TB, Members of the Alfaur Study Group. Alfuzosin once daily facilitates return to voiding in patients in acute urinary retention. J Urol 2004;171:2316-20 «PMID: 15126812»PubMed
  8. McNeill SA, Hargreave TB, Roehrborn CG ym. Alfuzosin 10 mg once daily in the management of acute urinary retention: results of a double-blind placebo-controlled study. Urology 2005;65:83-9; discussion 89-90 «PMID: 15667868»PubMed
  9. Roehrborn CG, Siami P, Barkin J ym. The effects of dutasteride, tamsulosin and combination therapy on lower urinary tract symptoms in men with benign prostatic hyperplasia and prostatic enlargement: 2-year results from the CombAT study. J Urol 2008;179:616-21; discussion 621 «PMID: 18082216»PubMed
  10. Roehrborn CG, Siami P, Barkin J ym. The effects of combination therapy with dutasteride and tamsulosin on clinical outcomes in men with symptomatic benign prostatic hyperplasia: 4-year results from the CombAT study. Eur Urol 2010;57:123-31 «PMID: 19825505»PubMed