Näytönastekatsauksen alkuperäinen kirjoittaja Heikki Miettinen 29.4.2014, Käypä hoito -suositus: Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja
Sepelvaltimotautikohtaus on yksi eniten tutkituista asetyylisalisyylihapon ASAn käyttötilanteista. Tällainen tutkimusasetelma on ollut useissa satunnaistetuissa tutkimuksissa «Risk of myocardial infarction and death during tre...»1, «Lewis HD Jr, Davis JW, Archibald DG ym. Protective...»2, «Cairns JA, Gent M, Singer J ym. Aspirin, sulfinpyr...»3, «Théroux P, Ouimet H, McCans J ym. Aspirin, heparin...»4, joissa kaikissa on saatu sama tulos. Näissä tutkimuksissa on ollut yhteensä noin 5 000 potilasta.
ASA vähentää sekä sydäninfarkteja että kuolemia niin lyhyellä kuin pidemmälläkin tähtäimellä. Yhdistetyssä päätetapahtumassa, jossa ovat mukana kaikki verisuoniperäiset tapahtumat, on vaaran vähenemä meta-analyysin «Antithrombotic Trialists' Collaboration. Collabora...»5 mukaan runsaat 42 % (8,0 % > < 13,3 %). Ainakin 2 vuoteen saakka on ASA-hoidetun ryhmän kuolleisuus pienempi kuin lumelääkitystä saaneilla «Wallentin LC. Aspirin (75 mg/day) after an episode...»6. Nykynäkemyksen mukaan ASA kuuluu jokaisen sepelvaltimotautikohtauspotilaan lääkitykseen pysyvästi
ASA on osoittautunut erinomaiseksi lääkkeeksi useissa sellaisissa tautitiloissa, joissa tromboosilla on osuutta «Antithrombotic Trialists' Collaboration. Collabora...»5, «Collaborative overview of randomised trials of ant...»7. ASAn vaikutus perustuu lähinnä verihiutaleiden syklo-oksygenaasi-entsyymin toiminnan estämiseen ja tämän myötä tapahtuvaan tromboksaani A2:n muodostumisen estoon. Tämä estää verihiutaleiden aktivaatiota ja aggregaatiota.
Tutkimuksia on tehty monilla erilaisilla ASA-annoksilla. Pienemmän annoksen (75–100 mg/vrk) on todettu olevan yhtä tehokas kuin suuremman annoksen (300–325 mg/vrk «Mehta SR, Tanguay JF, Eikelboom JW ym. Double-dose...»8).
Kommentit
Suomessa annokseksi on vakiintunut 100 mg/vrk, mikä on tutkimusnäytön valossa hyvin perusteltu. Yleisnäkemyksenä voidaan todeta, että missään tutkimuksessa ei ole todettu annoksen suurentamisen yli 160 mg:n ainakaan parantavan tuloksia, mutta komplikaatiot lisääntyvät.
Erityisesti yhteiskäytössä ADP-salpaajan 100 mg:n vuorokausiannosta ei tule ylittää isompiin annoksiin liittyneen lisääntyneen vuotovaaran vuoksi.