Takaisin

Tupakka ja alkoholi yhdessä suusyövän vaaratekijöinä

Näytönastekatsaukset
Marja Pöllänen ja Stina Syrjänen
22.5.2019

Näytön aste: A

Tupakan ja alkoholin yhteiskäyttö lisää suusyövän vaaraa. Vaara on riippuvainen annoksesta.

Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi «Turati F, Garavello W, Tramacere I ym. A meta-anal...»1 vuoteen 2010 mennessä julkaistuista tutkimuksista sisälsi 49 tapaus-verrokki- tai kohorttitutkimusta, joissa oli yhteensä noin 18 000 osallistujaa. Tutkimukset käsittelivät alkoholinkäytön ja suun ja/tai nielun alueen syöpien välistä yhteyttä ja tupakoinnin vaikutusta siihen Tulokset oli raportoitu tutkimuksissa veto-, riski- tai haittasuhteena (OR, RR tai HR).

Alkoholinkäytön aiheuttama riskisuhde (RR) suun ja/tai nielun syöville oli 1–2 annosta vuorokaudessa käyttävillä ei-tupakoitsijoilla 1,32 (95 % luottamusväli 1,05–1,67) ja runsaasti alkoholia käyttävillä (4 annosta tai enemmän) ei-tupakoitsijoilla 2,54 (1,80–3,58). Vastaavat riskisuhteet tupakoitsijoille olivat 2,92 (2,31–3,70) ja 6,32 (5,05–7,90). Niillä, jotka tupakoivat ja käyttivät runsaasti alkoholia, riskisuhde oli suurin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Ranskalainen väestötason tapaus-verrokkitutkimus «Radoï L, Menvielle G, Cyr D ym. Population attribu...»2 analysoi 689 suusyöpätapausta ja niiden 3 481 verrokkia. Tutkimuksessa määritettiin vetosuhteet ja väestötason selitysosuudet (population attributable risk) tupakoinnille ja alkoholinkäytölle. Alkoholinkäyttö yksinään ei suurentanut riskiä merkittävästi, OR 1,1 (0,4–2,6), mutta tupakointi suurensi, OR 3,2 (1,9–5,3). Tupakan ja alkoholin yhteiskäyttö suurensi riskiä merkittävästi, OR 17,3 (10,6–28,3). Väestötasolla alkoholinkäyttö yksin selitti suusyöpäriskistä 0,3 % (3,9–3,9 %), tupakointi yksin 12,7 % (6,9–18,0 %) ja yhteiskäyttö 69,9 % (64,4–74,7 %). Miehillä yhteiskäytön selitysosuus oli 74 % (66,5–79,9 %) ja naisilla 45,4 % (32,7–55,6 %). Muita selittäviä tekijöitä olivat BMI < 25 kg m2, ei koskaan juonut teetä tai suvussa pään ja kaulan alueen syöpätaustaa. Näiden tekijöiden selitysosuudet olivat vastaavasti 35,3 % (25,7–43,6 %), 30,3 % (14,4–43,3 %) ja 5,8 % (0,6–10,8 %). Noin 7 %:lle syöpätapauksista ei löytynyt tutkituista tekijöistä selittävää tekijää.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Tupakoinnin ja alkoholinkäytön annosmäärien vaikutusta pään ja kaulan alueen syöpiin arvioitiin yhdistämällä 15 tapaus-verrokkitutkimuksen tulokset «Lubin JH, Purdue M, Kelsey K ym. Total exposure an...»3. Näiden tutkimuksien avulla mallinnettiin lisävaarasuhde (excess odds ratio, EOR). Sen avulla määritettiin tupakoinnin ja alkoholin kokonaisannoksien aiheuttaman vaara (askivuosi eli aski poltettua tupakkaa vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä ja alkoholiannoksia vuorokaudessa eli alkoholia/vrk/vuosi) sekä altistusaika (poltetun tupakan määrä/vrk ja alkoholiannokset/vrk). Tupakka-analyysissä oli mukana 1 761 kurkunpään syöpää, 2 453 nielun syöpää ja 1 990 suuontelon syöpää. Alkoholianalyysiin sisällytettiin 2 551 kurkunpään syöpää, 3 693 nielun syöpää ja 3 116 suuontelon syöpää. Verrokkeja tutkimuksessa oli yli 8 000.

Poltettaessa yli 15 tupakkaa vuorokaudessa lisävaarasuhde/askivuosi väheni, kun poltettujen savukkeiden määrä lisääntyi päivässä. Tämän perusteella pääteltiin, että lyhyempi tupakointiaika, vaikka poltettujen savukkeiden määrä olisi suurempi, on vähemmän haitallista kuin pitkäaikainen tupakointi, vaikka poltettujen yksittäisten savukkeiden määrä olisi vähäisempi. Lisävaarasuhde/askivuosi ei ollut riippuvainen pään ja kaulan alueen syöpien sijainnista. 10 alkoholiannosta päivässä lisäsi lisävaarasuhdetta/juomavuosi (= 1 annos/vrk vuoden jokaisena päivänä). Tämän perusteella suuremmat päivittäiset alkoholiannokset lyhempänäkin ajanjaksona ovat haitallisempia kuin pienempi määrä alkoholia pitemmän ajanjakson aikana. Lisävaarasuhde/juomavuosi oli riippuvainen pään ja kaulan alueen syövän sijainnista. Alkoholi lisäsi eniten nielun ja suuontelon syövän riskiä (/juomavuosi).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Tapaus-verrokkitutkimus «Macfarlane TV, Macfarlane GJ, Oliver RJ ym. The ae...»4, joka oli tehty 10 Euroopan maassa. Tutkimukseen osallistui 356 pään ja kaulan alueen syöpää sairastavaa (suuontelon, nielun, kurkunpään tai ruokatorven syöpä) alle 50-vuotiasta potilasta sekä ikä- ja sukupuolivakioidut verrokit (N = 419). Tupakointi (tutkimushetkellä) lisäsi riskiä näille syöville (OR 5,5; 3,3–9,2), ja riski suureni tupakointiajan kasvaessa (askivuosi).10 vuotta tupakoinnin lopettamisen jälkeen vaarasuhde palautui samalle tasolle kuin verrokeilla.

Vaarasuhde verrokkeihin nähden oli suurin niillä tupakoitsijoilla, jotka tupakoivat aamulla 5 minuutin sisällä heräämisestä (OR 9,9; 5,1–19,4).

Myös alkoholinkäyttö lisäsi riskiä näille syöville (tämänhetkinen alkoholinkäyttö, OR 1,8; 0,97–3,3 ja aikaisemmin juoneet OR 3,4; 1,6–7,4). Vaarasuhde lisääntyi juomavuosien määrän lisääntyessä. Mikäli alkoholinkäytön lopettamisesta oli kulunut yli 10 vuotta, riski palautui samalle tasolle kuin verrokeilla. Alkoholiaddiktion määrää voidaan epäsuorasti mitata arvioimalla alkoholin päivittäistä käyttöä heti aamulla tai ennen keskipäivää. Näillä henkilöillä vaarasuhde oli suurin (OR 4,5; 1,9–10,9). Säännöllinen hedelmien ja vihannesten syöminen vähensi vaarasuhdetta näille syöville (OR 0,3, 0,1–0,5).

Monimuuttuja-analyysillä selvitettiin vielä tutkittujen vaaratekijöiden väestötason selitysosuutta (population attributable fraction). Tupakointiin liittyvät tekijät selittivät 70 % (54–80 %) näistä syövistä väestötasolla, alkoholinkäyttöön liittyvät tekijät 36 % (23–47 %) ja hedelmien vähäinen käyttö 39 % (20–54 %). Kaikki nämä tekijät yhdessä selittivät väestötasolla 88 % (0,8–93 %) näistä syövistä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Turati F, Garavello W, Tramacere I ym. A meta-analysis of alcohol drinking and oral and pharyngeal cancers: results from subgroup analyses. Alcohol Alcohol 2013;48:107-18 «PMID: 22949102»PubMed
  2. Radoï L, Menvielle G, Cyr D ym. Population attributable risks of oral cavity cancer to behavioral and medical risk factors in France: results of a large population-based case-control study, the ICARE study. BMC Cancer 2015;15:827 «PMID: 26520570»PubMed
  3. Lubin JH, Purdue M, Kelsey K ym. Total exposure and exposure rate effects for alcohol and smoking and risk of head and neck cancer: a pooled analysis of case-control studies. Am J Epidemiol 2009;170:937-47 «PMID: 19745021»PubMed
  4. Macfarlane TV, Macfarlane GJ, Oliver RJ ym. The aetiology of upper aerodigestive tract cancers among young adults in Europe: the ARCAGE study. Cancer Causes Control 2010;21:2213-21 «PMID: 20835759»PubMed