HERS-tutkimus (The Heart and Estrogen/Progestin Replacement study) oli satunnaistettu, sokkoutettu, lumekontrolloitu tutkimus estrogeeni/progestiinihoidon vaikutuksista vaihdevuosien jälkeen. HERS-I:ssä «Hulley S, Furberg C, Barrett-Connor E ym. Noncardi...»1 2 763 potilasta sai hormonihoitoa 4,1 vuoden aikana, ja sitä seuranneessa HERS-II tutkimuksessa «Rossouw JE, Anderson GL, Prentice RL ym. Risks and...»2 seurattiin 2 321 potilasta (eli 93 % edellä mainitun HERS-I tutkimuksen elossa olevista potilaista) yhteensä 2,7 vuoden aikana.
Intention-to-treat-periaatteella laskettu syvän laskimotukoksen suhteellinen vaara (RR) oli 2,66 (95 % luottamusväli 1,41–5,04) HERS-I tutkimuksessa ja 1,40 (95 % luottamusväli 0,64–3,05) HERS-II:ssa eli koko 6,8 vuoden aikana RR oli 2,08 (95 % luottamusväli 1,28–3,40). Potilaista, joilla todettiin tromboembolinen tapahtuma (yhteensä 73 naista), 3 kuoli keuhkoemboliaan 30 päivän aikana «Hulley S, Furberg C, Barrett-Connor E ym. Noncardi...»1.
Prospektiivisessa seurantatutkimuksessa «Grodstein F, Stampfer MJ, Goldhaber SZ ym. Prospec...»3lähetettiin kahden vuoden välein kyselykirjeet vuosina 1976–92 yhteensä 112 593 naiselle, jotka olivat iältään 30–55 vuotta tutkimuksen alkaessa vuonna 1976. Syöpää tai sydän- ja verisuonitauteja sairastavat naiset suljettiin pois. Idiopaattisia keuhkoembolioita oli 123.
Postmenopausaalisilla naisilla hormonin käyttöön liittyi kohonnut keuhkoemboliariski (RR 2,1 (95 % luottamusväli 1,2–3,8), aiempi hormonilääkitys ei lisännyt riskiä.
Tapausverrokkitutkimuksessa «Jick H, Derby LE, Myers MW ym. Risk of hospital ad...»4selvitettiin postmenopausaalisen hormonikorvaushoidon vaikutusta lisääntyneeseen tromboemboliariskiin. Sairaalarekistereistä ja potilasasiakirjoista tutkittiin vuosina 1980–1994 sairaalaan laskimoperäisen tukoksen vuoksi lähetettyjen 50–74-vuotiaiden naisten tiedot. Alkuperäisessä analyysissä todettujen 42 potilaan ja heille valittujen 168 verrokin perusteella hormonilääkitykseen liittyi kohonnut riski (RR 3,6, 95 % luottamusväli 1,6–7,8). Estrogeeniannoksen lisääntyessä riski kohosi. Myös kehon painoindeksin nousu osoittautui riskiä lisääväksi vaaratekijäksi.
Yhteenvedossa todettiin, että postmenopausaalinen hormonikorvaushoito lisää laskimotukosriskin 3-kertaiseksi, mutta absoluuttinen riski on pieni.
Oxfordin alueella tehdyssä tapaus-verrokkitutkimuksessa «Daly E, Vessey MP, Hawkins MM ym. Risk of venous t...»5 tutkittiin kaikki laskimotukoksen vuoksi sairaalaan 2/1993–12/1994 välisenä aikana lähetetyt 45–64-vuotiaat naiset. Idiopaattisen laskimotukoksen vuoksi lähetetyille 81 naiselle valittiin 146 verrokkia muusta potilasmateriaalista. Lisäksi otettiin mukaan retrospektiivisesti ennen tuota ajankohtaa sairaalaan idiopaattisen laskimotukoksen vuoksi tulleet 22 naista ja heille 32 verrokkia. Postmenopausaalisen hormonikorvaushoidon käyttäjiä oli laskimotukosryhmässä 44 (42,7 %) ja kontrolliryhmässä 44 (24,7 %).
Hormonilääkitystä käyttävillä riski oli suurentunut (odds ratio 3,5; 95 % luottamusväli 1,8–7,0; p < 0,001). Hormonilääkityksen vasta aloittaneilla riski oli suurin. Todellinen riski oli yksi ylimääräinen tukos 5 000 käyttäjää kohti vuosittain.