Takaisin

Kirkasvalohoito kaamosmasennuksen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Erkki Isometsä
8.1.2020

Näytön aste: A

Kirkasvalohoito on tehokas kaamosmasennuksen hoidossa.

Systemoidussa katsauksessa ja meta-analyysissä «Golden RN, Gaynes BN, Ekstrom RD ym. The efficacy ...»1 tutkittiin kirkasvalohoidon tehoa diagnosoiduilla, 18–65-vuotiailla depressiopotilailla 64 satunnaistetussa kontrolloidussa hoitokokeessa (RCT): 50 RCT:tä koski kaamosmasennusta, 14 RCT:tä muuta depressiota. Kirkasvalohoidon minimiannokseksi määriteltiin vähintään 4 päivän aikana ≥ 3 000 luksin tunnin annos hoitokertaa kohti. Kaamosmasennusta koskevia satunnaistettuja, lumekontrolloituja tutkimuksia oli 8 (potilaita Ntot = 471). Tutkimukset olivat potilasmääriltään keskimäärin pieniä, ja niiden löydöksissä oli jonkin verran heterogeenisuutta, mutta yksittäisistä tutkimuksista 6 raportoi selvän positiivisen löydöksen, kun taas 2 eroa lumeeseen ei kyetty osoittamaan.

Kokonaisuutena katsoen kontrolloidut tutkimukset kuitenkin selvästi osoittivat kirkasvalohoidon tehokkaaksi hoitomenetelmäksi masennuspistemäärän muutoksen perusteella arvioituna (hoitoefektin suuruus ES = 0,84; 95 % luottamusväli 0,60–1,08, p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemoitu katsaus ja meta-analyysi «Mårtensson B, Pettersson A, Berglund L ym. Bright ...»2 arvioi kirkasvalohoidon tehoa sekä kaamosmasennuksessa että muun depression hoitokeinona. Katsaukseen valittiin kaikkiaan 10 kontrolloitua hoitokoetta, joista 8 käsitteli kaamosmasennuksen hoitoa. Näiden kesto vaihteli 2 ja 6 viikon välillä. Tehoa kaamosmasennuksessa arvioitiin 2 eri meta-analyysissä, viikoittaista muutosta oirepisteissä kuvaavassa ja tilannetta hoidon päättyessä kartoittavassa.

Ensimmäisessä todettiin kiistaton teho 2. viikon (7 tutkimusta, yhteensä 187 potilasta; SMD 0,50; 95 % luottamusväli 0,05–0,94) sekä 3. hoitoviikon aikapisteissä (4 tutkimusta, 108 potilasta; SMD 0,31; 95 % luottamusväli 0,03–0,59), mutta ei muissa aikapisteissä (joissa potilasmäärät vaihtelivat 30 ja 109 välillä). Suunnitellun hoidon päättyessä tehdyt oirearviot puhuivat tehon puolesta (8 tutkimusta, yhteensä 179 potilasta; SMD 0,54; 95 % luottamusväli 0,13–0,95). Tutkijat korostavat kirkasvalohoidon tehon tutkimiseen liittyvien metodiongelmien, erityisesti "lumehoidon" valinnan suurta merkitystä sekä aineistojen pienuutta, ja pitävät löydöksiä edelleen osin epävarmoina.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kirkasvalohoito on tunnettu 1980-luvulta lähtien, ja sen tehoa kaamosmasennuksessa on pidetty uskottavana, minkä vuoksi uusia tutkimuksia on 2000-luvulla tehty vähän. Tehoa kartoittavat tutkimukset ovat pieniä ja siksi tilastollisesti heikkoja, ja niissä on metodiongelmia, erityisesti vertailuhoitojen suhteen. Näyttöpohjan toivoisi olevan laajempi ja vahvempi, mutta sen on tulkittu riittävän A-tason näytöksi yllä olevien 2 meta-analyysin samansuuntaisten tulosten perusteella.

Kirjallisuutta

  1. Golden RN, Gaynes BN, Ekstrom RD ym. The efficacy of light therapy in the treatment of mood disorders: a review and meta-analysis of the evidence. Am J Psychiatry 2005;162:656-62 «PMID: 15800134»PubMed
  2. Mårtensson B, Pettersson A, Berglund L ym. Bright white light therapy in depression: A critical review of the evidence. J Affect Disord 2015;182:1-7 «PMID: 25942575»PubMed