Takaisin

Depression hoito Parkinsonin taudissa

Näytönastekatsaukset
Tapani Keränen ja Hanna Ruottinen
21.5.2015

Näytön aste: C

Masennuslääkkeet saattavat helpottaa Parkinson-potilaiden masennusta.

Cochrane-katsauksessa «Shabnam GN, Th C, Kho D ym. Therapies for depressi...»1 arvioitiin satunnaistetut, lume- tai aktiivilääkevertailututkimukset, joissa selvitettiin hoidon tehoa Parkinson-potilaiden masennuksessa. Kirjoittajat löysivät 3 tutkimusta, jotka täyttivät asetetut kriteerit. Tutkimuksiin osallistui yhteensä 106 potilasta. Lumevertailututkimuksissa yhdessä tutkittiin nortriptyliiniä ja toisessa sitalopraamia. Yksi tutkimus vertasi fluvoksamiinia ja amitriptyliinia (ei lumevertailua). Kahdessa tutkimuksessa käytettiin Hamiltonin depressioasteikkoa ja yksi tutkimus käytti tutkijoiden kehittämää, ei-validoitua asteikkoa lääkevaikutusten arviointiin.

Nortriptyliinitutkimuksessa depression oireet lievittyivät tilastollisesti merkitsevästi enemmän nortriptyliiniryhmässä verrattuna lumelääkeryhmään (p < 0,001). Vähintään 50 % vähenemä Hamiltonin depressioasteikon pisteissä saavutettiin 60 %:lla amitriptyliiniä ja 50 %:lla fluvukosamiinia saaneilla. Sitalopraami–lumevertailututkimuksessa ei saatu eroa tutkimusryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Kirjoittajat toteavat, että arvioidut tutkimukset olivat potilasmääriltään pieniä ja että niiden tutkimusmenetelmissä oli heikkouksia. Kirjoittajien johtopäätös on, että tutkimusnäyttöä masennuslääkkeiden tehosta Parkinsonin tautiin liittyvässä depressiossa ei ole.

Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa «Menza M, Dobkin RD, Marin H ym. A controlled trial...»2 52 Parkinson-potilasta, joilla oli DSM-IV:n kriteerein diagnosoitu vakava masennus tai dystymia, satunnaistettiin saamaan joko lumelääkettä, nortriptyliiniä (annos 25–75 mg/vrk) tai paroksetiinia (annos 12,5–37,5 mg/vrk) 8 viikon ajan. Lääkevastetta arvioitiin Hamiltonin depressioasteikolla, ja hoitovasteeksi määritettiin vähintään 50 % vähenemä pistemäärässä. Julkaisussa ei mainita, että otoskoko olisi perustunut voima-analyysiin.

Depression vaikeusaste lievittyi kaikissa tutkimusryhmissä. Nortriptyliinin hoitovaste oli tilastollisesti merkitsevästi parempi kuin lumelääkkeellä 2 viikon (p = 0,029) ja 8 viikon (p = 0,002) kohdalla. Paroksetiinin ja lumelääkkeen hoitovaste eivät eronneet merkitsevästi. Nortriptyliinin ja paroksetiinin vasteet erosivat tilastollisesti merkitsevästi 2 viikon (p = 0,018) ja 4 viikon (p = 0,016) kohdalla, mutta eivät 8 viikon kohdalla (p = 0,079). Siedettävyydessä ei ollut eroa lumelääkkeen ja nortriptyliinin välillä, paroksetiinilla esiintyi tilastollisesti merkitsevästi enemmän haittoja lumeeseen verrattuna.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa ja kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa «Devos D, Dujardin K, Poirot I ym. Comparison of de...»3 verrattiin desipramiinin, sitalopraamin ja lumelääkkeen tehoa Parkinsonin tautiin liittyvässä depressiossa. Tutkimuksen pääarviointikriteeri oli Montgomery–Åsbergin depressioasteikon (MADRS) pistemäärän muutos lähtötilanteeseen nähden 14 ja 30 vuorokauden tutkimuslääkityksen jälkeen. Tutkimukseen otettiin 48 potilasta (potilaiden määrä eri tutkimuslääkeryhmissä oli 15–17), joilla oli diagnosoitu DSM-IV:n kriteerien mukainen vakava masennus. Tutkimuksen aikana MADRS-pistemäärä laski kaikissa tutkimuslääkeryhmissä, mutta tilastollisesti merkitsevä ero todettiin sekä desipramiini- (p = 0,002) että sitalopraamiryhmässä (p = 0,03) lumelääkkeeseen nähden 30 vuorokauden kohdalla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa «Richard IH, McDermott MP, Kurlan R ym. A randomize...»4 verrattiin paroksetiinin, venlafaksiinin ja lumelääkkeen tehoa Parkinsonin tautiin liittyvään depressioon. Depressio diagnosoitiin DSM-IV:n kriteerein. Tutkimuksen pääarviointikriteeri oli Hamiltonin depressioasteikon (HAM-D) pistemäärän muutos lähtötilanteeseen nähden 12 viikon tutkimuslääkityksen jälkeen. Tutkimukseen otettiin 115 potilasta (paroksetiiniryhmään 42, venlafaksiiniryhmään 34 ja lumeryhmään 39).

Tutkimuksen aikana HAM-D-pistemäärä laski kaikissa tutkimusryhmissä, mutta tilastollisesti merkitsevä muutos todettiin sekä paroksetiini- (p = 0,0007) että venlafaksiiniryhmissä (p = 0,02) lumelääkkeeseen nähden 12 viikon kohdalla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti

Ylläkuvatuissa tutkimuksissa on useita menetelmällisiä puutteita (pienet potilasmäärät, tutkimuksen lyhyt kesto, otoskoon määrittely), mutta niiden mukaan eri masennuslääkkeillä saattaa olla ainakin lyhytaikaisesti antidepressiivistä tehoa Parkinsonin tautiin liittyvässä depressiossa.

Kirjallisuutta

  1. Shabnam GN, Th C, Kho D ym. Therapies for depression in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003465 «PMID: 12917968»PubMed
  2. Menza M, Dobkin RD, Marin H ym. A controlled trial of antidepressants in patients with Parkinson disease and depression. Neurology 2009;72:886-92 «PMID: 19092112»PubMed
  3. Devos D, Dujardin K, Poirot I ym. Comparison of desipramine and citalopram treatments for depression in Parkinson's disease: a double-blind, randomized, placebo-controlled study. Mov Disord 2008;23:850-7 «PMID: 18311826»PubMed
  4. Richard IH, McDermott MP, Kurlan R ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial of antidepressants in Parkinson disease. Neurology 2012;78:1229-36 «PMID: 22496199»PubMed