Takaisin

Kolposkopian indikaatiot; yhdynnän jälkeinen verinen vuoto

Näytönastekatsaukset
Maarit Vuento
12.5.2016

Näytön aste: C

Naisilla, joilla esiintyy yhdynnän jälkeistä veristä vuotoa, lienee kohonnut kohdunkaulansyövän ja CIN-riski.

Retrospektiivisessä, englantilaisessa tutkimuksessa «Rosenthal AN, Panoskaltsis T, Smith T ym. The freq...»1 käytiin läpi kolposkopiaklinikalle tammikuun 1988 ja joulukuun 1994 välisenä aikana yhdynnän jälkeisen verisen vuodon vuoksi lähetettyjen 314 naisen tiedot ja histopatologiset löydökset. 12 naisella (4 %) todettiin invasiivinen syöpä, joista 10 oli kohdunkaulan tai emättimen syöpiä ja 2 kohdunlimakalvon syöpiä. 8/10 kohdunkaulan tai emättimen syövästä oli kliinisesti havaittavia. 4/10 oli papakoe ollut normaali ennen kolposkopia klinikalle lähettämistä. 2 näistä syövistä voitiin nähdä vain kolposkoopin avulla. Näin ollen 0,6 %:lla naisista, jotka oli lähetetty postkoitaalisen vuodon vuoksi ja joilla oli normaalin näköinen kohdunsuu ja normaali irtosolunäyte, todettiin kohdunkaulansyöpä. CIN-muutos löytyi 54 naiselta (17 %), ja 15 naisella (5 %) oli kohdunsuun polyyppi. 30 %:lla (19/63) naisista, joilla todettiin merkittävää patologiaa, oli irtosolunäytteessä normaali tai tulehduksellinen löydös.

Päätelmänä oli, että vaikka kohdunkaulansyöpä on harvinainen löydös postkoitaalisen vuodon yhteydessä, on se kuitenkin huomattavasti yleisempi kuin keskivertoväestössä. Näin ollen yhdynnän jälkeinen verinen vuoto voi olla merkki kohdunkaulansyövästä tai CIN-muutoksesta, ja pikainen kolposkopiaan lähettäminen on indisoitua. Kuitenkaan suurimmalla osalla naisista, joilla on postkoitaalista veristä vuotoa, ei syynä ole maligniteetti.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Englantilaisessa systemaattisessa katsauksessa «Shapley M, Jordan J, Croft PR. A systematic review...»2, jonka tarkoituksena oli selvittää postkoitaalivuodon positiivista ennustearvoa (PPV) kohdunkaulasyövän riskin arvioinnissa, tehtiin haku 6 sähköiseen tietokantaan niiden alusta 11.8.2005 asti. Kriteerinä oli, että tutkimus oli englanninkielinen ja sen perusteella pystyttiin laskemaan postkoitaalivuodon prevalenssi tai insidenssi. Haku tuotti 910 julkaisua, joista 38:ssa oli riittävät tiedot prevalenssin tai insidenssin laskemiseen.

Postkoitaalivuodon esiintyvyys naisyhteisössä vaihteli 0,7–9 % välillä. Kohdunkaulasyöpäpotilailla yhdynnän jälkeisen vuodon prevalenssi oli 0,7–39 %. Postkoitaalivuotopotilailla kohdunkaulasyövän riski vaihteli iän mukaan, 1:44000:sta (20–24-vuotiailla) 1:2400:aan (45–54-vuotiailla).

Yhdynnän jälkeisen verisen tiputtelun tai vuodon etiologiaa, diagnostiikkaa ja hoitoa käsittelevän englantilaisen katsausartikkelin «Tarney CM, Han J. Postcoital bleeding: a review on...»3 mukaan postkoitaalisen vuodon prevalenssi vaihtelee menstruoivilla naisilla 0,7–9,0 % välillä. Tämän yleisen vaivan syyt ovat moninaisia ja valtaosa niistä on hyvänlaatuisia kuten kervisiitti tai kohdunkaulan polyypit. Kuitenkin vakavin syy voi olla maligniteetti kuten kohdunkaula-, emätin- tai kohtusyöpä. Postkoitaalivuotopotilailla kohdunkaulasyövän prevalenssi on ollut 3,0–5,5 % ja kohdunkaulan esiastemuutosten (CIN) 6,8–17,8 %. Suuren vaihtelun katsottiin johtuvan tutkimusasetelmista ja ennen kaikkea tutkimuspaikoista. Kehittyneissä maissa kohdunkaulasyövän ja esiastemuutosten esiintyvyys on alhaisempaa seulontaohjelmien vuoksi.

Edellä mainittu «Shapley M, Jordan J, Croft PR. A systematic review...»2 katsaus sisältyi myös tähän katsaukseen. Tämän mukaan postkoitaalivuotopotilailla kohdunkaulasyövän riski 20–24-vuotiailla naisilla on 1:44 000, 25–34-vuotiailla 1:5 600, 35–44-vuotiailla 1:2 800 ja 45–54-vuotiailla 1:2 400. Yhdynnän jälkeisen vuodon selvittämisestä ei katsauksen mukaan ole satunnaistettuja tutkimuksia eikä kansainvälisissä hoitosuosituksissakaan (the American College of Obstetricians and Gynecologists, the Royal College of Obstetricians and Gynaecologists) ole selkeää ohjeistusta tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja niiden kiireellisyydestä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Rosenthal AN, Panoskaltsis T, Smith T ym. The freq...»1: Retrospektiivinen tutkimus.

«Shapley M, Jordan J, Croft PR. A systematic review...»2: Laaja katsaus, jossa arvioitiin kohdunkaulasyövän riskiä postkoitaalipotilailla. Kohdunkaulansyövän esiastemuutosten riskiä ei katsauksessa esitetty.

«Tarney CM, Han J. Postcoital bleeding: a review on...»3: Melko tuore katsaus, jossa oppikirjamaista perustietoa. Prospektiivista tutkimusnäyttöä postkoitaalivuotopotilaiden tutkimus- ja hoitosuosituksista ei toistaiseksi ole julkaistu.

Kirjallisuutta

  1. Rosenthal AN, Panoskaltsis T, Smith T ym. The frequency of significant pathology in women attending a general gynaecological service for postcoital bleeding. BJOG 2001;108:103-6 «PMID: 11212982»PubMed
  2. Shapley M, Jordan J, Croft PR. A systematic review of postcoital bleeding and risk of cervical cancer. Br J Gen Pract 2006;56:453-60 «PMID: 16762128»PubMed
  3. Tarney CM, Han J. Postcoital bleeding: a review on etiology, diagnosis, and management. Obstet Gynecol Int 2014;2014:192087 «PMID: 25045355»PubMed