Takaisin

Tupakasta vieroitus työpaikoilla

Näytönastekatsaukset
Anu Linnansaari
5.3.2024

Näytön aste: A

Työpaikoilla toteutetut yksilöihin kohdistetut tupakasta vieroituksen interventiot ovat tehokkaita.

Cochrane-katsauksessa «Cahill K, Lancaster T. Workplace interventions for...»1 arvioitiin työpaikoilla toteutettuja tupakasta vieroituksen interventioita. Kirjallisuushaku tehtiin seuraavista tietokannoista: Cochrane Tobacco Addiction Group tutkimusrekisteri ja MEDLINE heinäkuuhun 2013 asti sekä EMBASE ja PsycINFO kesäkuuhun 2013 asti.

Tutkimukseen otettiin mukaan satunnaistetut ja kvasirandomoidut kontrolloidut tutkimukset liittyen yksilöiden, työpaikkojen tai yhtiöiden tupakasta vieroitukseen. 57 tutkimusta kattoi 61 interventiota. 31 tutkimusta työpaikan interventioista oli kohdistettu yksilöihin ja sisälsi ryhmäohjausta (8 tutkimusta, 1 309 osallistujaa), yksilöohjausta (8 tutkimusta, 3 516 osallistujaa), itsehoitomateriaalia (6 tutkimusta, 1 906 osallistujaa), nikotiinikorvaushoitoa (5 tutkimusta, 1 092 osallistujaa) ja sosiaalista tukea (2 tutkimusta, 53 osallistujaa). 30 tutkimusta sisälsi koko työpaikkaan kohdistuvia interventioita, kuten ympäristöön kohdistuva interventio (4 tutkimusta, 3 851 osallistujaa), rahallinen kannustus (5 tutkimusta, 1 928 osallistujaa) tai monipuolinen, useaan riskitekijään kohdistuva vieroitusohjelma (6 tutkimusta, 5 018 osallistujaa).

Meta-analyysien tuloksena yksilöihin kohdistunut ryhmäohjaus (OR 1,71; 95 % luottamusväli 1,05–2,80), yksilöohjaus (OR 1,96; 95 % luottamusväli 1,51–2,54), nikotiinikorvaushoito (OR 1,98; 95 % luottamusväli 1,26–3,11) ja monipuolinen ohjelma kohdistuen useisiin terveyden riskitekijöihin (OR 1,55; 95 % luottamusväli 1,13–2,13) lisäsivät merkittävästi tupakan polton lopettamista verrattuna kontrolliryhmään ilman interventiota tai minimaalisella interventiolla.

Itsehoitomateriaali (OR 1,16; 95 % luottamusväli 0,74–1,82), rahallinen kannustus (OR 1,60; 95 % luottamusväli 1,12–2,3), sosiaalinen tuki (OR 0,69; 95 % luottamusväli 0,18–2,62) ja työympäristöön kohdistuva interventio (OR 1,00; 95 % luottamusväli 0,60–1,65) aikaansaivat vain vähäistä tai ei olleenkaan muutosta tupakoinnin lopettamiseen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
  • Kommentti: Suomessa tällaista toimintaa toteuttaa yleensä työterveyshuolto.

Cochrane-katsauksessa «Notley C, Gentry S, Livingstone-Banks J, ym. Incen...»2 selvitettiin tupakoinnin lopettamiseen tähtäävien kannustimien pitkäaikaisvaikutuksia tupakoinnin lopettamiseen. Artikkeleita etsittiin seuraavista tietokannoista: Cochrane Tobacco Addiction Group tutkimusrekisteri, clinicaltrials.gov ja Kansainvälinen kliinisten tutkimusten rekisterijärjestelmä (ICTRP) vuoteen 2018 asti. Katsaukseen sisällytettiin 33 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa oli yli 21 600 osallistujaa. Kannustimiin sisältyi rahaa tai lahjakortteja tavaroihin ja elintarvikkeisiin. Tulosten mukaan kannustimia saaneet henkilöt olivat todennäköisemmin lopettaneet tupakoinnin kuin kontrolliryhmiin kuuluvat 6 kuukautta hoidon aloittamisen jälkeen tai sitä myöhemmin (RR 1,49 95 % luottamusväli 1,28–1,73; 31 RCT:tä, korjattu N = 20 097; I2 = 33 %). Vaikutus jatkui vielä kannustimien päättymisen jälkeenkin. Tutkimukset vaihtelivat merkittävästi kannustinten koon suhteen (itse pantatusta aina 1 185 USD:iin). Pienempiä kannustimia (alle 100 USD) ja suurempia kannustimia (yli 700 USD) maksaneiden tutkimusten välisillä vaikutuksilla ei kuitenkaan näyttänyt olevan merkittävää eroa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
  • Kommentti: Katsauksessa oli mukana myös tutkimuksia, jotka sijoittuivat muualle kuin työympäristöön, kuten erilaisiin yhteisöihin ja terveyskeskuksiin. Jatkotutkimuksella tulee selvittää tarkemmin kannustimien suuruuden vaikutuksia.

Tutkimuksessa «van den Brand FA, Nagtzaam P, Nagelhout GE, ym. Th...»3 selvitettiin, oliko työpaikalla (yhteensä 61 yritystä) toteutettuun tupakoinnin lopettamisinterventioon osallistuneiden työntekijöiden (N = 604) tupakoinnin lopettamisen onnistuminen yhteydessä heidän sosiaalisen ympäristönsä antamaan tukeen ja tupakointikäyttäytymiseen. Tutkittavien sosiaalisen ympäristön tukea ja tupakointikäyttäytymistä selvitettiin kyselylomakkein ja heidän tupakoimattomuuttaan testattiin biokemiallisesti heti ohjelman loputtua ja 12 kuukautta sen jälkeen.

Tulosten mukaan kollegoilta saatu sosiaalinen tuki oli yhteydessä tupakoinnin lopettamiseen 12 kuukauden kohdalla (OR = 1,85, 95 % luottamusväli = 1,14–3,00, p = 0,013). Suurempi tupakoitsijoiden osuus sosiaalisessa ympäristössä oli negatiivisesti yhteydessä tupakoimattomuuteen pitkällä aikavälillä (OR = 0,81, 95 % luottamusväli = 0,71–0,92, p = 0,002).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Cahill K, Lancaster T. Workplace interventions for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD003440 «PMID: 24570145»PubMed
  2. Notley C, Gentry S, Livingstone-Banks J, ym. Incentives for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2019;7(7):CD004307 «PMID: 31313293»PubMed
  3. van den Brand FA, Nagtzaam P, Nagelhout GE, ym. The Association of Peer Smoking Behavior and Social Support with Quit Success in Employees Who Participated in a Smoking Cessation Intervention at the Workplace. Int J Environ Res Public Health 2019;16(16): «PMID: 31398854»PubMed