Takaisin

Lääkärin yhteydenpito esimieheen ja fysioterapeutin työpaikkainterventio käden ja kyynärvarren rasitussairauksissa

Näytönastekatsaukset
Antti Malmivaara, tarkastanut 3.9.2021 Tiia Reho ja Maija Paukkunen
19.4.2013

Näytön aste: B

Hoitavan lääkärin yhteydenpito esimieheen sekä fysioterapeutin työpaikkainterventio ilmeisesti vähentävät potilaan kokemaa työn tuottavuuden heikentymistä käden ja kyynärvarren rasitussairauksissa.

Työterveyslaitoksella toteutetussa satunnaistetussa tutkimuksessa «Martimo KP, Shiri R, Miranda H ym. Effectiveness o...»1 rekrytoitiin potilaita kolmentyyppisestä työterveydenhuollosta, joilla asiakkaina oli terveydenhuollon henkilöstöä (64 %), toimistotyöntekijöitä (25 %) sekä varastotyöntekijöitä (8 %). Potilaat olivat 18–60 vuoden ikäisiä, ja heillä oli alle 30 päivää kestänyt yläraajaoireisto. Spesifejä olkaoireistoja oli 28 %:lla, kyynärpään tendinopatia 28 %:lla, epäspesifinen yläraajakipu 26 %:lla, ranteen tenosynoviitti 11 %:lla, n. medianus- tai n. ulnaris -pinnetila 5 %:lla. Kaikki potilaat saivat Käypä hoito -suosituksen mukaisen hoidon.

Potilaat (n = 177) satunnaistettiin interventioryhmään (91 potilasta) tai vertailuryhmään (86 potilasta). Interventioryhmässä lääkäri otti yhteyttä potilaan esimieheen keskustellen työn ja oireiden mukauttamistarpeista ja työfysioterapeutti kävi työpaikalla arvioimassa ergonomiset olosuhteet ja muutostarpeet, joiden toteuttaminen jäi esimiehen vastuulle. Päätulosmuuttujana oli itse koettu työn tuottavuus 8 ja 12 viikon seurannassa. 8 viikon seurannassa interventioryhmässä 38 % ja vertailuryhmässä 52 % potilaista oli kokenut tekemänsä työn tuottavuuden laskeneen; ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. 12 viikon seurannassa interventioryhmässä 25 % oli kokenut tekemänsä työn tuottavuuden laskeneen, kun vertailuryhmässä näin oli kokenut 51 % potilaista (p = 0,001). Keskimääräinen työn tuottavuuden heikentymä oli interventioryhmässä ja vertailuryhmässä 7 % ja 18 %, vastaavasti.

Johtopäätökset: Lääkärin hoidon lisäksi tehty kuvatun kaltainen työpaikkainterventio vähentää 12 viikon kuluttua niiden työntekijöiden määrää, jotka arvioivat työnsä tuottavuuden alentuneeksi. Myös arvioitu työn tuottavuuden lasku pienenee intervention myötä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Edellä kuvattuun tutkimukseen «Martimo KP, Shiri R, Miranda H ym. Effectiveness o...»1 perustuvassa artikkelissa «Shiri R, Martimo KP, Miranda H ym. The effect of w...»2 raportoitiin potilaiden ilmoittamaa kipua ja sairauslomapäivien määriä. Seuranta-ajankohdat olivat 2, 8, 12 ja 52 viikkoa. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana yläraajaoireiston vuoksi sairauslomapäiviä oli interventioryhmässä keskimäärin 0,6 päivää ja kontrolliryhmässä 1,2 päivää. Vastaavat luvut 4–12 kuukauden seurantavälillä olivat 2,4 ja 2,9 päivää. Kumulatiivisesti laskettuna 12 kuukauden aikana oli tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi aiheutuneita sairauslomapäiviä interventioryhmässä ja kontrolliryhmässä 5,0 ja 6,8 päivää, vastaavasti. 12 kuukauden seurannassa yläraajojen rasitussairauksien vuoksi sairauslomalla olleiden osuudet olivat interventioryhmässä ja kontrolliryhmässä 19 % ja 24 %, vastaavasti. Kaikkien tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi sairauslomia oli ollut interventioryhmässä ja kontrolliryhmässä 32 % ja 41 %, vastaavasti. Kun myös muut kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi aiheutuneet sairauslomapäivät huomioitiin, oli sairauslomapäiviä sekä kontrolliryhmässä että interventioryhmässä 16,6 päivää. Niiden potilaiden joukossa, joilla oli seuranta-aikana sairauslomaa, sairauslomapäivien määrä yläraajaoireiden vuoksi oli keskimäärin vähäisempi interventioryhmässä kuin vertailuryhmässä, 6,2 ja 9,8 päivää vastaavasti. Kivun intensiteetti (skaala 0–10) aleni 2,9 pistettä interventioryhmässä ja 2,2 pistettä kontrolliryhmässä vuoden seurannassa. Ryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Työtä haittaavan yläraajakivun intensiteetti (skaala 0–10) aleni 3,4 pistettä interventioryhmässä ja 2,3 pistettä kontrolliryhmässä. Ryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä toistomittausanalyysissa.

Johtopäätökset: Hoitoaieanalyysin perusteella interventioryhmässä on viitteellisesti vähemmän sairauslomia yläraaja- ja tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi kuin vertailuryhmässä, mutta erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Kun kaikkien sairauksien vuoksi aiheutuneet sairauslomat huomioidaan, ryhmien välillä ei ole eroja. Interventioryhmässä on viitteellisesti vähemmän yläraajakipuja ja niistä työssä aiheutuvia haittoja kuin vertailuryhmässä, mutta erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Pienessä satunnaistetussa tutkimuksessa «Meijer EM, Sluiter JK, Heyma A ym. Cost-effectiven...»3 23 epäspesifisin yläraajaoireiston vuoksi sairauslomalla olevaa työntekijää arvottiin moniammatilliseen hoito-ohjelmaan ja 15 henkilöä pelkästään tavanomaista hoitoa saavaan vertailuryhmään. Moniammatillinen hoito-ohjelma toteutettiin kuntoutuslaitoksessa, ja se kesti 13 täyttä päivää. Ohjelmaan sisältyi fyysistä harjoittelua, psyykkistä tukea, rentoutusta ja liikuntaa. Yläraajakipu alkutilanteessa (skaalalla 0–10) oli interventio- ja vertailuryhmissä 6,3 ja 6,6, vastaavasti. Kahden kuukauden kuluttua vastaavat luvut olivat 3,1 ja 5,7; kuuden kuukauden kuluttua 2,7 ja 3,7 sekä 12 kuukauden kuluttua 2,0 ja 2,8, vastaavasti. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Martimo KP, Shiri R, Miranda H ym. Effectiveness of an ergonomic intervention on the productivity of workers with upper-extremity disorders--a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2010;36:25-33 «PMID: 19960145»PubMed
  2. Shiri R, Martimo KP, Miranda H ym. The effect of workplace intervention on pain and sickness absence caused by upper-extremity musculoskeletal disorders. Scand J Work Environ Health 2011;37:120-8 «PMID: 21218270»PubMed
  3. Meijer EM, Sluiter JK, Heyma A ym. Cost-effectiveness of multidisciplinary treatment in sick-listed patients with upper extremity musculoskeletal disorders: a randomized, controlled trial with one-year follow-up. Int Arch Occup Environ Health 2006;79:654-64 «PMID: 16506042»PubMed