Takaisin

Komorbidi päihteiden käyttö ja epävakaa persoonallisuushäiriö

Näytönastekatsaukset
Liisa Kantojärvi
8.6.2020

Näytön aste: A

Yli puolella epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivistä potilaista oirekuvaan liittyy alkoholin tai huumeiden haitallista käyttöä tai riippuvuutta.

Epävakaan persoonallisuushäiriön ja I-akselin (DSM-IV) häiriöiden välisiä yhteyksiä tutkittiin 409 potilaan aineistossa «Zimmerman M, Mattia JI. Axis I diagnostic comorbid...»1. Epävakaan persoonallisuushäiriödiagnoosin saaneiden potilaiden (n = 59) tuloksia verrattiin potilaisiin, joilla ei ollut todettu epävakaata persoonallisuushäiriötä (n = 350). Tutkittavien keski-ikä oli 38,5 ± 13,5 vuotta, ja 61 % tutkittavista oli naisia. Nykyinen huumeiden tai alkoholin haitallinen käyttö tai riippuvuus todettiin 14 %:lla epävakaista persoonallisuushäiriöpotilaista. Ero ei ollut merkitsevä (vs. 7 %, OR 2,0, 95 % luottamusväli 0,8–4,6).

Elinikäinen (lifetime) päihteiden tai alkoholin haitallinen käyttö tai riippuvuus todettiin 66 %:lla epävakaista persoonallisuushäiriöpotilaista (vs. 38 %, OR 3,2, 95 % luottamusväli 1,8–5,8). Elinikäinen alkoholiriippuvuus tai diagnoosi haitallinen käyttö oli 56 %:lla epävakaista persoonallisuushäiriöpotilaista (vs. 31 %, OR 2,8, 95 % luottamusväli 1,6–4,9). Elinikäinen huumeriippuvuus tai haitallinen käyttö esiintyi 44 %:lla epävakaista persoonallisuushäiriöpotilaista (vs. 20 %, OR 3,2, 95 % luottamusväli 1,8–5,7).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

200 potilaalla (56 % naisia, 60,5 % tutkittavista alle 30-vuotiaita) suoritetussa tutkimuksessa «Skodol AE, Oldham JM, Gallaher PE. Axis II comorbi...»2 todettiin epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla 4,3-kertainen riski nykyiseen (current) alkoholin liikakäyttöön tai riippuvuuteen (95 % luottamusväli 1,4–12,7) ja 8,7-kertainen riski (95 % luottamusväli 2,3–33,7) muihin päihteisiin (alkoholi ja kannabis suljettu pois) verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut epävakaata persoonallisuushäiriötä. Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä riskit elinikäisten päihderiippuvuuksien osalta olivat seuraavat: alkoholi OR 3,3 (95 % luottamusväli 1,7–6,2), kannabis OR 2,1 (95 % luottamusväli 1,1–4,2), stimulantit OR 4,4 (95 % luottamusväli 1,8–11,0) ja muut päihteet OR 6,6 (95 % luottamusväli 2,6–16,5).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentti: Suomalaisessa Terveys 2000 -tutkimuksessa «Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV moo...»3 alkoholin käyttöön liittyvien diagnoosien esiintyvyys oli 4,5 %. Epävakaan persoonallisuushäiriön esiintyvyys on todettu suuremmaksi naisilla kuin miehillä, joten tutkituista suuri osa oli naisia.

Laajassa persoonallisuushäiriöitä koskevassa yhdysvaltalaisessa CLPS-tutkimuksessa «McGlashan TH, Grilo CM, Skodol AE ym. The Collabor...»4 175 epävakaan persoonallisuushäiriödiagnoosin saaneista henkilöistä (ikä 18–45 vuotta, 75 % naisia) 52 %:lla todettiin alkoholin haitallinen käyttö tai riippuvuus. Epävakaan persoonallisuushäiriödiagnoosin saaneista 53 %:lla todettiin päihteiden liikakäyttö tai päihderiippuvuus, ja ero oli merkitsevä verrattuna muihin persoonallisuushäiriödiagnoosin saaneisiin (31 %) (χ2 = 23,13, df = 1, p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

CPLS-tutkimuksen 7 vuoden seurannassa «Walter M, Gunderson JG, Zanarini MC ym. New onsets...»5 uusia alkoholiriippuvuuksia ilmeni 13 %:lla epävakaan persoonallisuushäiriödiagnoosin ja 6 %:lla muun persoonallisuushäiriödiagnoosin saaneista (χ2 = 4,04, df = 1, p = 0,044). Tutkimuksen aikana uusia huumeriippuvuuksia todettiin 11 %:lla epävakaan persoonallisuushäiriödiagnoosin ja 4 %:lla muun persoonallisuushäiriödiagnoosin saaneista (χ2 = 7,64, df = 1, p = 0,006) henkilöillä. Epävakaan persoonallisuushäiriön remissiolla ei todettu olevan vaikutusta sille, kehittyikö potilaalle uusi alkoholiriippuvuus.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivien potilaiden (n = 290) 6-vuotisseurantatutkimuksessa «Zanarini MC, Frankenburg FR, Hennen J ym. Axis I c...»6 tutkimuksen alkuvaiheessa 62 %:lla potilaista oli häiriöasteista päihteiden käyttöä. Seurannan aikana päihteiden käyttöä esiintyi 2-vuotisseurannassa 275 potilaasta 30 %:lla, 4-vuotisseurannassa 269 potilaasta 24 %:lla ja kuuden vuoden kuluttua 264 potilaasta 19 %:lla. Vastaavat luvut alkoholin haitallisen käytön tai riippuvuuden osalta olivat 50 %, 20 %, 15 % ja 11 %. Päihteiden haitallisen käytön tai päihderiippuvuuden osalta luvut olivat 47 %, 20 %, 15 % ja 11 %. Erot muihin II-akselin diagnoosin saaneisiin verrokkipotilaisiin (n = 72) eivät olleet merkitseviä.

Potilailla, joiden epävakaassa persoonallisuushäiriössä tapahtui 6 vuoden seuranta-aikana remissio, komorbidi päihteiden käyttö väheni 61 %:sta 12 %:iin. Tutkittavien ikäjakauma oli 18–35 vuotta, ja heistä 77,1 % oli naisia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivien potilaiden (n = 290) 10-vuotisseurantatutkimuksessa «Zanarini MC, Frankenburg FR, Weingeroff JL ym. The...»7 alkoholin haitallisen käytön tai alkoholiriippuvuuden prevalenssi epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä oli 2 kertaa suurempi ja huumeiden käytön tai riippuvuuden 5 kertaa suurempi kuin muilla II-akselin diagnoosin saaneilla verrokkipotilailla (n = 72). Yli 90 % potilaista, joilla tutkimuksen alkuvaiheessa esiintyi päihteiden käyttöä, saavutti remission 10 vuoden seurannassa. Päihteiden käytön relapsit olivat yleisiä niillä epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla, joilla oli esiintynyt päihteiden käyttöä aiemmin.

Tutkimuksessa todettiin, että niillä epävakaista persoonallisuushäiriöpotilaista, joilla ei tutkimuksen alkuvaiheessa ollut päihteiden väärinkäyttöä tai päihderiippuvuutta, 20 %:lle kehittyi alkoholin liikakäyttöä tai alkoholiriippuvuus ja 21 %:lle päihteiden käyttö tai päihderiippuvuus 10 vuoden seuranta-aikana. Tutkittavien ikäjakauma oli 18–35 vuotta, ja heistä 77,1 % oli naisia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkittavat olivat tutkimuksen alkuvaiheessa sairaalahoidossa. Tutkimukseen osallistuneista epävakaista potilaista osa sai psykoterapiaa ja psyykenlääkehoitoa.

Iältään 18–60-vuotiaiden naisten (N = 232) tutkimusjoukosta koostuvassa tutkimuksessa «Feske U, Tarter RE, Kirisci L ym. Borderline perso...»8 epävakaan persoonallisuushäiriön todettiin olevan merkittävä ennustetekijä kaikissa päihteiden käyttöryhmissä (alkoholin, huumeiden käyttö ja heroiinin, kokaiinin tai usean huumeen yhteiskäyttö). Tutkimusjoukko koostui kolmesta eri aineistosta, jossa persoonallisuushäiriöpotilaita oli yhteensä 180, ja kontrolliryhmästä (n = 52), joka ei ollut psykiatrisen hoidon piirissä.

Tutkimuksessa päihteiden käytön riski oli 6-kertainen antisosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä (95 % luottamusväli 1,2–28,5), 2-kertainen epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä (95 % luottamusväli 1,1–3,8) ja 2,5-kertainen huomionhakuisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä (95 % luottamusväli 1,1–5,8). Huomionhakuisen persoonallisuushäiriön yhteys päihteiden käyttöön ei ollut niin pysyvä kuin antisosiaalisen tai epävakaan persoonallisuushäiriön. Epävakaan persoonallisuuden todettiin jäävän merkittäväksi ennustetekijäksi päihteiden käytölle, vaikka antisosiaalinen persoonallisuushäiriö vakioitiin tutkimuksessa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimuksessa «Trull TJ, Freeman LK, Vebares TJ ym. Borderline pe...»9 etsittiin PubMed- ja PsycINFO -tietokannoista ja Google Scholarista kaikki englanninkieliset vuosina 2000–2013 julkaistut tutkimukset, jotka löytyivät hakusanoilla "epävakaa persoonallisuushäiriö tai BPD" ja "päihteet” ”päihteiden käyttöhäiriö”, ”väärinkäyttö”, ”riippuvuus” tai ”alkoholi”, ”alkoholin väärinkäyttö”, ”alkoholiriippuvuus ”alkoholin käyttöhäiriö”. Tutkijat löysivät 70 tutkimusta, jotka raportoivat epävakaan persoonallisuushäiriön ja päihteiden käyttöä. Katsauksessa kiinnitettiin huomiota epävakaan persoonallisuushäiriön ja päihdehäiriöiden strukturoitujen DSM-IV:n tai DSM-5:n diagnostisten kriteerien mukaisten haastattelumenetelmien käyttöön, päihdehäiriöiden hoitoihin ja epävakaan persoonallisuushäiriön ja päihdehäiriöiden esiintyvyyteen. Tutkimuksen tuloksia verrattiin 15 vuotta aiemmin 36 tutkimuksen katsausartikkeliin «Trull TJ, Sher KJ, Minks-Brown C ym. Borderline pe...»10. Tutkimuksissa todettiin yhteensä 10 086 päihdehäiriöstä kärsivää tai niitä, jotka saivat hoitoa päihdehäiriöön. Heistä 2 228:lla (22,1 %) todettiin samanaikainen epävakaa persoonallisuushäiriö.

Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä todettiin 45,46 %:lla ajankohtainen päihdehäiriö (esiintyvyysarvio vaihteli tutkimuksissa välillä 10–72,7 %). 75,28 %:lla epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä todettiin elinikäinen päihdehäiriö (esiintyvyysarvio vaihteli tutkimuksissa välillä 45,5–86,2 %). 11:ssa pelkästään alkoholin käyttöön liittyvässä tutkimuksessa epävakaan persoonallisuushäiriön ja alkoholin käyttöön liittyvien häiriöiden ajankohtainen yhteisesiintyvyys oli 46,39 % (esiintyvyysarvio vaihteli välillä 28–63,6 %) ja elinikäinen yhteisesiintyvyys oli 59,46 % (esiintyvyysarvio vaihteli välillä 50–63,7 %).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Katsauksen mukaan epävakaa persoonallisuushäiriö esiintyy usein päihdehäiriöiden yhteydessä sekä kliinisissä että väestötutkimuksissa.

Kirjallisuutta

  1. Zimmerman M, Mattia JI. Axis I diagnostic comorbidity and borderline personality disorder. Compr Psychiatry 1999;40:245-52 «PMID: 10428182»PubMed
  2. Skodol AE, Oldham JM, Gallaher PE. Axis II comorbidity of substance use disorders among patients referred for treatment of personality disorders. Am J Psychiatry 1999;156:733-8 «PMID: 10327906»PubMed
  3. Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population--results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40:1-10 «PMID: 15624068»PubMed
  4. McGlashan TH, Grilo CM, Skodol AE ym. The Collaborative Longitudinal Personality Disorders Study: baseline Axis I/II and II/II diagnostic co-occurrence. Acta Psychiatr Scand 2000;102:256-64 «PMID: 11089725»PubMed
  5. Walter M, Gunderson JG, Zanarini MC ym. New onsets of substance use disorders in borderline personality disorder over 7 years of follow-ups: findings from the Collaborative Longitudinal Personality Disorders Study. Addiction 2009;104:97-103 «PMID: 19133893»PubMed
  6. Zanarini MC, Frankenburg FR, Hennen J ym. Axis I comorbidity in patients with borderline personality disorder: 6-year follow-up and prediction of time to remission. Am J Psychiatry 2004;161:2108-14 «PMID: 15514413»PubMed
  7. Zanarini MC, Frankenburg FR, Weingeroff JL ym. The course of substance use disorders in patients with borderline personality disorder and Axis II comparison subjects: a 10-year follow-up study. Addiction 2011;106:342-8 «PMID: 21083831»PubMed
  8. Feske U, Tarter RE, Kirisci L ym. Borderline personality and substance use in women. Am J Addict 2006;15:131-7 «PMID: 16595350»PubMed
  9. Trull TJ, Freeman LK, Vebares TJ ym. Borderline personality disorder and substance use disorders: an updated review. Borderline Personal Disord Emot Dysregul 2018;5:15 «PMID: 30250740»PubMed
  10. Trull TJ, Sher KJ, Minks-Brown C ym. Borderline personality disorder and substance use disorders: a review and integration. Clin Psychol Rev 2000;20:235-53 «PMID: 10721499»PubMed