Takaisin

Kyky tunnistaa ja arvioida tunteita ja ajatuksia epävakaassa persoonallisuushäiriössä

Näytönastekatsaukset
Matti Keinänen
19.2.2015

Näytön aste: A

Kyky tunnistaa ja arvioida kielteisiä tunteita ja ajatuksia on epävakaassa persoonallisuushäiriössä puutteellinen.

Kontrolloidussa tutkimuksessa «Fonagy P, Leigh T, Steele M ym. The relation of at...»1 (Englanti 1996) selvitettiin kiintymyssuhdemalleja ja reflektiokykyä 82 ei-psykoottisella sairaalapotilaalla verrattuna kaltaistettuihin kontrolleihin (n = 85) Aikuisten kiintymyssuhdehaastattelua (AAI) käyttäen. SCID-II-menetelmällä todennettujen potilaiden epävakaan persoonallisuushäiriön ryhmästä (n = 36) vain kolme luokiteltiin kuuluvaksi turvallisesti kiintyneiden ryhmään, 27 takertuvien ryhmään ja kuusi välttelevien kiintymyssuhderyhmään (χ²= 8,0; p < 0,05). Epävakaan persoonallisuushäiriön potilailla kiintymyssuhdehäiriö oli yhteydessä lapsuuden ratkaisemattomaan traumaan (rakastavien vanhempien puute F(1,80) = 7,0, p < 0,01 ja vanhempien laiminlyönti F(1,80) = 6,2, p < 0,02). Reflektiokyky mitattiin AAI-haastatteluista arvioitua, standardisoitua Reflective Self Function -asteikkoa (RSF) käyttäen. RSF oli epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä kontrolleja tilastollisesti merkitsevästi huonompi (F(1,80) = 13,4, p < 0,01). RSF-puute sellaisenaan ei ole vielä itsenäinen riskitekijä epävakaalle persoonallisuushäiriölle, mutta on sitä lapsuuden hyväksikäytön yhteydessä: loglineaarisessa analyysissä todennäköisyyssuhde χ² (1, n = 82) = 8,67 (p < 0,004) epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä silloin, kun heitä oli lapsuudessa hyväksikäytetty.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kontrolloidussa kliinisessä kokeessa «Arntz A, Veen G. Evaluations of others by borderli...»2 (Hollanti 2001) tutkittiin epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivien interpersoonallista arviointia hylätyksi ja hyväksikäytetyksi tulemisen kokemusten yhteydessä. Tutkimuspotilaita (n = 16) verrattiin klusteri-C-persoonallisuushäiriöihin (n = 12) ja normaaleihin kontrolleihin (n = 15). Tutkittavat kuvasivat spontaaneja reaktioitaan kuuteen filmihenkilöön, mukaan lukien heidän ominaispiirteensä. Spontaanit reaktiot koodattiin kahteen kategoriaan: 1) ominaispiirteisiin liitettyyn affektitonukseen ja 2) henkilöarvioiden monimuotoisuuteen. Epävakaan persoonallisuushäiriön affektitonus ja henkilöarvioiden monimuotoisuus oli alhaisempi verrattuna normaaleihin kontrolleihin (t(29) = -3,40, p < 0,01) ja klusteri-C-persoonallisuushäiriöihin (t(26) = -1,81, p < 0,05). Klusteri-C-persoonallisuushäiriöiden ja normaaleiden kontrollien affektitonus ei eronnut merkitsevästi: (t(25) = -1,59, p = 0,12). Tulokset osoittavat, että epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät näkivät muita ryhmiä tavallisemmin toiset negatiivisesti: heidän kykynsä tunnistaa ja arvioida toisten tunteita ja ajatuksia on puutteellinen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kontrolloidussa sokkoutetussa kliinisessä kokeessa «Posner MI, Rothbart MK, Vizueta N ym. Attentional ...»3 (Yhdysvallat 2002) selvitettiin tarkkaavaisuuden kontrollijärjestelmää epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä (n = 39) ja kahdella kontrolliryhmällä; toisessa oli korkea, epävakaata persoonallisuushäiriötä vastaava negatiivinen affektiivisuus (n = 20), toisessa ei ollut negatiivisen affektiivisuuden ominaisuutta (n = 30). Tarkkaavaisuuden kontrollijärjestelmän tutkimiseen käytettiin ANT-testiä (Attention Network Task). ANT-testin tulokset osoittivat, että epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivien ryhmässä reflektiokyky konfliktitilanteissa oli tilastollisesti merkitsevästi kontrolleja heikompi (F(2,88) = 3,57, p = 0,03). Tulokset osoittivat edelleen, että epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivät erosivat tilastollisesti merkitsevästi kontrolleista (p < 0,01). Tätä löydöstä ei tilastollisesti merkitsevästi esiinny ilman konfliktia, kun tutkitaan pelkästään stimulusvasteen heräämistä ja stimulusorientaatiota Antitestissä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kontrolloidussa kliinisessä kokeessa «Minzenberg MJ, Fisher-Irving M, Poole JH ym. Reduc...»4 (Yhdysvallat 2006) tutkittiin haastattelututkimuksessa itseen liittyvää lähdemuistia (source memory) ja taipumusta vihamielisyyteen ihmissuhteissa sekä taipumusta epäluuloisuuteen. Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä (n = 41) verrattiin normaaleihin kontrolleihin (n = 26). Diagnosointiin käytettiin verbaalista lähdemuistitestiä, jossa oli sekä emotionaalisesti ladattuja että ei-ladattuja sisältöjä. Tutkittavat täyttivät myös epäluuloisuutta kuvaavan haastattelulomakkeen (Buss-Durkee Hostility Inventory) ja Beckin masennusinventaarin. Kontrolleihin verrattuna epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä oli huonompi lähdemuisti liittyneenä interpersonaaliseen dysfunktioon suuttumuksen (Pearsonin procuct-moment-kerroin 0,35, p < 0,05), ärtyvyyden (Pearsonin procuct-moment-kerroin 0,43, p < 0,01), negativismin (Pearsonin procuct-moment-kerroin 0,44, p < 0,01) ja epäluuloisuuden (Pearsonin procuct-moment-kerroin 0,38, p < 0,05) yhteydessä. Yleisellä asioiden tunnistamismuistilla ei ollut yhteyttä vihamielisyyteen. Lähdemuistin heikkous negatiivisten tunteiden ollessa vallitsevia vaikuttaa niin, että potilaiden kyky tunnistaa ja arvioida tunteita ja ajatuksia on puutteellinen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Lähdemuistilla tarkoitetaan muistettujen tapahtumien kontekstia, alkuperää ja lähdettä «Johnson MK, Hashtroudi S, Lindsay DS. Source monit...»5.

Kirjallisuutta

  1. Fonagy P, Leigh T, Steele M ym. The relation of attachment status, psychiatric classification, and response to psychotherapy. J Consult Clin Psychol 1996;64:22-31 «PMID: 8907081»PubMed
  2. Arntz A, Veen G. Evaluations of others by borderline patients. J Nerv Ment Dis 2001;189:513-21 «PMID: 11531203»PubMed
  3. Posner MI, Rothbart MK, Vizueta N ym. Attentional mechanisms of borderline personality disorder. Proc Natl Acad Sci U S A 2002;99:16366-70 «PMID: 12456876»PubMed
  4. Minzenberg MJ, Fisher-Irving M, Poole JH ym. Reduced Self-Referential Source Memory Performance is Associated with Interpersonal Dysfunction in Borderline Personality Disorder. J Pers Disord 2006;20:42-54 «PMID: 16563078»PubMed
  5. Johnson MK, Hashtroudi S, Lindsay DS. Source monitoring. Psychol Bull 1993;114:3–28