Takaisin

Mielialaa tasaavat lääkkeet epävakaan persoonallisuuden hoidossa

Näytönastekatsaukset
Tero Taiminen
8.6.2020

Näytön aste: C

Mielialaa tasaavat lääkkeet valproaatti, karbamatsepiini ja lamotrigiini sekä topiramaatti saattavat vähentää osalla potilaista epävakaaseen persoonallisuuteen liittyvää impulsiivisuutta ja aggressiivisuutta.

Mielialaa tasaavien ja/tai antikonvulsiivisten lääkkeiden tehoa epävakaassa persoonallisuushäiriössä on selvitetty 11 satunnaistetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa.

Karbamatsepiinia on tutkittu 2 tutkimuksessa «Cowry RW, Gardner DL. Pharmacotherapy of borderlin...»1, «de la Fuente JM, Lotstra F. A trial of carbamazepi...»2. 28 potilaan tutkimuksessa «Cowry RW, Gardner DL. Pharmacotherapy of borderlin...»1 karbamatsepiini poisti 6 viikon seurannassa vaikean tai keskivaikean hallitsemattoman käytöksen NNT luvulla 2. Toiseen tutkimukseen «de la Fuente JM, Lotstra F. A trial of carbamazepi...»2 osallistui 20 potilasta (14 naista ja 6 miestä), ja sen tulos oli negatiivinen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Valproaattihappoa on tutkittu 4 tutkimuksessa «Hollander E, Allen A, Lopez RP ym. A preliminary d...»3, «Frankenburg FR, Zanarini MC. Divalproex sodium tre...»4, «Hollander E, Tracy KA, Swann AC ym. Divalproex in ...»5, «Hollander E, Swann AC, Coccaro EF ym. Impact of tr...»6, joihin osallistui yhteensä 176 potilasta. Tutkimuksissa valproaatti lievitti potilaiden itse arvioimaa aggressiivisuutta keskimäärin 25 % lumetta enemmän, ja jokaisessa tutkimuksessa ero lumeeseen oli merkitsevä. Hollanderin ja työtovereiden 16 potilaan tutkimuksessa «Hollander E, Allen A, Lopez RP ym. A preliminary d...»3 valproaatti paransi potilaiden vointia (CGI > 2) lumeeseen verrattuna NNT-arvolla 3 (2–17).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Valproaattihoitoa ei suositella ensisijaiseksi mielialantasaajaksi hedelmällisyysiässä oleville naisille. Mikäli valproaatti aloitetaan, on syytä teettää raskaustesti sekä informoida ehkäisyn tarpeellisuudesta ja sikiövaurioiden tavallisuudesta. Fimea on julkaissut asiasta tiedotteen:

«http://www.fimea.fi/ajankohtaista/uutiset/1/0/valproaatin_kayton_rajoituksia_naisilla_ja_tytoilla_tasmennetaan_raskaudenaikaisen_kayton_riskien_vuoksi»1

Kolmeen lamotrigiini-tutkimukseen «Tritt K, Nickel C, Lahmann C ym. Lamotrigine treat...»7, «Reich DB, Zanarini MC, Bieri KA. A preliminary stu...»8 «Crawford MJ, Sanatinia R, Barrett B ym. The Clinic...»9 osallistui yhteensä 249 potilasta, joista 150 oli naisia. Kahdessa pienemmässä tutkimuksessa «Tritt K, Nickel C, Lahmann C ym. Lamotrigine treat...»7, «Reich DB, Zanarini MC, Bieri KA. A preliminary stu...»8 (kummassakin n = 27) lamotrigiini lievitti potilaiden aggressiivisuutta, impulsiivisuutta ja mielialan epävakautta merkitsevästi lumetta enemmän. Toiseen pienistä tutkimuksista «Tritt K, Nickel C, Lahmann C ym. Lamotrigine treat...»7 liittyi 18 kuukauden seuranta «Leiberich P, Nickel MK, Tritt K ym. Lamotrigine tr...»10, jossa lamotrigiinin aggressiivisuutta lievittävä vaikutus näytti säilyvän. Laajin (n = 195) lamotrigiinillä tehty monikeskustutkimus «Crawford MJ, Sanatinia R, Barrett B ym. The Clinic...»9 oli kuitenkin negatiivinen: lamotrigiini ei lievittänyt epävakaan persoonallisuuden oireita lumetta enempää.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kahteen topiramaatilla tehtyyn satunnaistettuun tutkimukseen ( «Nickel MK, Nickel C, Kaplan P ym. Treatment of agg...»11, «Loew TH, Nickel MK, Muehlbacher M ym. Topiramate t...»12) osallistui 44 miestä «Nickel MK, Nickel C, Kaplan P ym. Treatment of agg...»11 ja 56 naista «Loew TH, Nickel MK, Muehlbacher M ym. Topiramate t...»12. Miehillä topiramaatti lievitti potilaiden itse arvioimaa aggressiivisuutta merkitsevästi lumetta enemmän «Nickel MK, Nickel C, Kaplan P ym. Treatment of agg...»11. Naisilla topiramaatti lievitti aggressiivisuuden ohella merkitsevästi somatisaatiota, ahdistuneisuutta ja sensitiivisyyttä ihmissuhteissa. Miehillä toteutettuun tutkimukseen «Loew TH, Nickel MK, Muehlbacher M ym. Topiramate t...»12tehtiin myös 18 kuukauden seuranta «Nickel MK, Loew TH. Treatment of aggression with t...»13, jossa sen aggressiivisuutta lievittävä vaikutus näytti säilyvän.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Litiumia on tutkittu epävakaan persoonallisuuden hoidossa ainoastaan yhdessä lumekontrolloidussa crossover-tutkimuksessa «Links PS, Steiner M, Boiago I, Irwin D. Lithium th...»14, jossa 11 potilasta vei loppuun 3 viikon pituiset lume-, desipramiini- ja litium-hoitojaksot. Aggressiivisuus ja itsetuhoisuus lievittyivät 8:lla litiumia saaneella, 4:llä desipramiinia saaneella ja 5:llä lumetta saaneella potilaalla. Potilaita hoitaneet terapeutit arvioivat lääkkeistä hyötyneiden osuudeksi litiumilla 10, desipramiinilla 8 ja lumeella 6 potilasta; ero litiumin ja lumeen välillä oli merkitsevä (P < 0,05).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Mielialaa tasoittavien lääkkeiden tehoa epävakaassa persoonallisuudessa on arvioitu vuoden 2006 alkuperäisen Cochrane-katsauksen vuonna 2010 julkaistussa päivityksessä «Stoffers J, Völlm BA, Rücker G ym. Pharmacological...»15 ja sen tiivistelmässä «Lieb K, Völlm B, Rücker G ym. Pharmacotherapy for ...»16 sekä 3 meta-analyysissa «Nosè M, Cipriani A, Biancosino B ym. Efficacy of p...»17, «Mercer D, Douglass AB, Links PS. Meta-analyses of ...»18, «Vita A, De Peri L, Sacchetti E. Antipsychotics, an...»19

Cochrane-katsauksessa «Stoffers J, Völlm BA, Rücker G ym. Pharmacological...»15ja sen tiivistelmässä «Lieb K, Völlm B, Rücker G ym. Pharmacotherapy for ...»16suositetaan mielialaa tasaavia lääkkeitä ensilinjan lääkkeiksi epävakaaseen persoonallisuuteen liittyvien affektien säätelyhäiriön ja impulsiivisuuden hoitoon. Seuraavassa katsauksessa esitettyjä löydöksiä kuvataan lääkeainekohtaisesti.

Lamotrigiinin tehoa on tutkittu 2 pieniin aineistoihin (kummassakin n = 27) perustuvassa tutkimuksessa «Tritt K, Nickel C, Lahmann C ym. Lamotrigine treat...»7, «Reich DB, Zanarini MC, Bieri KA. A preliminary stu...»8 ja 1 laajahkossa (n = 195) monikeskustutkimuksessa «Crawford MJ, Sanatinia R, Barrett B ym. The Clinic...»9. Toisessa pienistä tutkimuksista vaikutuksen koko oli impulsiivisuudessa (SMD -1,62, 95 % luottamusväli -2,54 – -0,69) ja vihaisuudessa (SMD -1,69, 95 % luottamusväli -2,62 – -0,75) suuri. Myös toisessa pienistä tutkimuksista vaikutuksen koko oli merkitsevä (vertailuryhmän Zan-BPD -pistemäärä oli 23,2/32 ja interventioryhmän 1,62 standardideviaatiota pienempi). . Näissä positiivisissa tutkimuksissa keskeyttämisriski oli interventioryhmässä lumeryhmää suurempi (RR 0,74, 95 % luottamusväli 0,22–2,48). Toistaiseksi suurimmassa ja pisimmässä mielialaa tasaavien lääkkeiden tehoa epävakaaseen persoonallisuushäiriöön selvittävässä monikeskustutkimuksessa (n = 195) «Crawford MJ, Sanatinia R, Barrett B ym. The Clinic...»9 lamotrigiini ei enimmillään annoksella 400 mg/vrk lievittänyt epävakaan persoonallisuuden oireita 1 vuoden kuluttua lääkityksen aloittamisesta lumetta enempää (tutkimuksen lopussa Zan-BPD-pistemäärät olivat lamotrigiiniä saaneilla keskimäärin 11,3, SD 6,6; ja lumetta saaneilla 11,5, SD 7,7; SMD 0,0, 95 % luottamusväli -1,25–1,26; p = 0,90). SHaittavaikutusten esiintymisessä ei ollut merkitsevää eroa ryhmien välillä (lamotrigiini-ryhmässä haittavaikutusten määrä oli yhteensä 246, lumeryhmässä 285).

Valproaattitutkimuksista yhdessä (n = 16) havaittiin tehoa vihaisuuteen, ja vaikutuksen koko vihaisuuteen oli suuri (SMD -1,83, 95 % luottamusväli -3,17 – -0,48) «Stoffers J, Völlm BA, Rücker G ym. Pharmacological...»15.

Topiramaatin tehoa impulssikontrolliin on tutkittu 2 tutkimuksessa (n = 71). Näiden tutkimusten vaikutuksen koko arvioitiin suureksi (SMD -3,36, 95 % luottamusväli -4,44 – -2,27) «Lieb K, Völlm B, Rücker G ym. Pharmacotherapy for ...»16. 1 tutkimuksessa (n = 56) topiramaatti tehosi merkitsevästi vuorovaikutussuhteiden ongelmiin (SMD -0,91, 95 % luottamusväli -1,46 – -0,35). Miehillä havaittiin merkitsevä teho vihaisuuteen (SMD -0,65, 95 % luottamusväli -0,03 – -1,27, 1 tutkimus, n = 42) «Lieb K, Völlm B, Rücker G ym. Pharmacotherapy for ...»16. Naisilla vaikutuksen koko oli tätäkin suurempi (SMD -3,0, 95 % luottamusväli -3,64 – -2,36, 2 tutkimusta, n = 85). Yleinen psykopatologia lievittyi yhdessä tutkimuksessa merkitsevästi (SMD -1,19, 95 % luottamusväli -1,76 – -0,6, n = 561) «Stoffers J, Völlm BA, Rücker G ym. Pharmacological...»15.

Karbamatsepiinilla on todettu merkitsevästi tehoa impulssikontrollin hoidossa (SMD 0,88, 95 % luottamusväli 0,53–1,46) «Stoffers J, Völlm BA, Rücker G ym. Pharmacological...»15.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Nosén ja työtovereiden meta-analyysissä «Nosè M, Cipriani A, Biancosino B ym. Efficacy of p...»17antikonvulsiivisia lääkkeitä koskevia tutkimuksia oli 6 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (n = 143). Meta-analyysin mukaan vaikutuksen koko tunne-elämän säätelyn kohentumiseen ja vihaisuuden vähenemiseen oli suuri (SMD -1,74, 95 % luottamusväli -2,76 – -0,73). Impulssikontrollin ja aggression hoitoa antikonvulsiivisilla lääkkeillä oli tutkittu 3 tutkimuksessa (n = 118), mutta vaikutuksen koko oli pieni (SMD -0,34, 95 % luottamusväli -0,88 – -0,20). Mercerin ja työtovereiden niin ikään antikonvulsiivisten lääkkeiden tehoa selvittäneessä meta-analyysissä «Mercer D, Douglass AB, Links PS. Meta-analyses of ...»18 havaittiin suuri vaikutuksen koko vihaisuuden osalta (d = -1,75, 95 % luottamusväli -2,77 – -0,74) valproaattia lukuun ottamatta. Masentuneessa mielialassa vaikutuksen koko oli selvästi pienempi (d = -0,37, 95 % luottamusväli -0,69 – -0,05). Vitan ja työtovereiden meta-analyysissa «Vita A, De Peri L, Sacchetti E. Antipsychotics, an...»19 6 satunnaistetun tutkimuksen vaikutuksen koko oli tunne-elämän säätelykyvyn osalta suuri (g = -1,72; 95 % luottamusväli -2,64 – -0,97) ja samoin impulssikontrollin ja käyttäytymisen säätelyongelmien osalta suuri (g = -0,84, 95 % -1,49 – -0,79).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti:

Tutkimusten tulkintaa vaikeuttaa potilaiden mahdollinen I-akselin rinnakkaissairastavuus, tutkimusten epätasainen sukupuolijakauma, tutkimusten useimmiten lyhyet seuranta-ajat ja käytettyjen mittareiden vaihtelevuus. Tutkimukset on useinraportoitu niin, että löydösten kliinistä merkitystä on vaikea arvioida. Osassa tutkimuksia havaittiin merkittävää heterogeenisyyttä ja aineistot olivat useimmiten pieniä, mutta verrattavissa psykoterapiatutkimusten otoskokoihin.

Amerikan psykiatriyhdistyksen (APA) epävakaan persoonallisuuden hoitosuosituksessa «American Psychiatric Association Practice Guidelin...»20 litiumin esitetään lievittävän epävakaaseen persoonallisuuteen liittyvää impulsiivista aggressiivisuutta (näytön aste A). Kyseinen suositus perustuu 1 käytettävissä olevan tutkimuksen «Links PS, Steiner M, Boiago I, Irwin D. Lithium th...»14 ohella tapausselostuksiin sekä 1970-luvulla toteutettuun seurantatutkimukseen «Rifkin A, Levitan SJ, Galewski J ym. Emotionally u...»21 "emotionaalisesti epävakaan luonnehäiriön" (DSM-I-diagnoosi) omaavilla potilailla, joilla litium vähensi mielialan vaihteluja. Näyttö litiumin tehokkuudesta on heikko. Koska litium on yliannostuksissa hyvin toksinen, sen käyttämistä epävakaan persoonallisuuden hoidossa saattaa olla syytä välttää.

Potilasmäärältään suurimman monikeskustutkimuksen (n = 195) «Crawford MJ, Sanatinia R, Barrett B ym. The Clinic...»9 tulos oli negatiivinen. Tämän takia työryhmä on päätynyt laskemaan mielialaa tasaavien lääkkeiden näytönastetta aiemmasta B:sta C:hen. Nykytiedon valossa ensilinjan lääkkeitä epävakaan persoonallisuuden oireiden lievittämisessä ovat toisen sukupolven antipsykootit «Antipsykootit vähentävät osalla potilaista epävakaaseen persoonallisuuteen liittyvää vihamielisyyttä, epäluuloisuutta, affektien säätelyhäiriötä, kognitio- ja havaintovääristymiä, psykoottisia oireita ja tahallista itsen vahingoittamista.»B

Kirjallisuutta

  1. Cowry RW, Gardner DL. Pharmacotherapy of borderline personality disorder: alprazolam, carbamazepine, trifluoperazine, and tranylcypromine. Arch Gen Psychiatry 1988;45:111–9
  2. de la Fuente JM, Lotstra F. A trial of carbamazepine in borderline personality disorder. Eur Neuropsychopharmacol 1994;4:479-86 «PMID: 7894258»PubMed
  3. Hollander E, Allen A, Lopez RP ym. A preliminary double-blind, placebo-controlled trial of divalproex sodium in borderline personality disorder. J Clin Psychiatry 2001;62:199-203 «PMID: 11305707»PubMed
  4. Frankenburg FR, Zanarini MC. Divalproex sodium treatment of women with borderline personality disorder and bipolar II disorder: a double-blind placebo-controlled pilot study. J Clin Psychiatry 2002;63:442-6 «PMID: 12019669»PubMed
  5. Hollander E, Tracy KA, Swann AC ym. Divalproex in the treatment of impulsive aggression: efficacy in cluster B personality disorders. Neuropsychopharmacology 2003;28:1186-97 «PMID: 12700713»PubMed
  6. Hollander E, Swann AC, Coccaro EF ym. Impact of trait impulsivity and state aggression on divalproex versus placebo response in borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2005;162:621-4 «PMID: 15741486»PubMed
  7. Tritt K, Nickel C, Lahmann C ym. Lamotrigine treatment of aggression in female borderline-patients: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Psychopharmacol 2005;19:287-91 «PMID: 15888514»PubMed
  8. Reich DB, Zanarini MC, Bieri KA. A preliminary study of lamotrigine in the treatment of affective instability in borderline personality disorder. Int Clin Psychopharmacol 2009;24:270-5 «PMID: 19636254»PubMed
  9. Crawford MJ, Sanatinia R, Barrett B ym. The Clinical Effectiveness and Cost-Effectiveness of Lamotrigine in Borderline Personality Disorder: A Randomized Placebo-Controlled Trial. Am J Psychiatry 2018;175:756-764 «PMID: 29621901»PubMed
  10. Leiberich P, Nickel MK, Tritt K ym. Lamotrigine treatment of aggression in female borderline patients, Part II: an 18-month follow-up. J Psychopharmacol 2008;22:805-8 «PMID: 18308777»PubMed
  11. Nickel MK, Nickel C, Kaplan P ym. Treatment of aggression with topiramate in male borderline patients: a double-blind, placebo-controlled study. Biol Psychiatry 2005;57:495-9 «PMID: 15737664»PubMed
  12. Loew TH, Nickel MK, Muehlbacher M ym. Topiramate treatment for women with borderline personality disorder: a double-blind, placebo-controlled study. J Clin Psychopharmacol 2006;26:61-6 «PMID: 16415708»PubMed
  13. Nickel MK, Loew TH. Treatment of aggression with topiramate in male borderline patients, part II: 18-month follow-up. Eur Psychiatry 2008;23:115-7 «PMID: 18024088»PubMed
  14. Links PS, Steiner M, Boiago I, Irwin D. Lithium therapy for borderline patients: preliminary findings. J Pers Disord 1990;4:173–81
  15. Stoffers J, Völlm BA, Rücker G ym. Pharmacological interventions for borderline personality disorder. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD005653 «PMID: 20556762»PubMed
  16. Lieb K, Völlm B, Rücker G ym. Pharmacotherapy for borderline personality disorder: Cochrane systematic review of randomised trials. Br J Psychiatry 2010;196:4-12 «PMID: 20044651»PubMed
  17. Nosè M, Cipriani A, Biancosino B ym. Efficacy of pharmacotherapy against core traits of borderline personality disorder: meta-analysis of randomized controlled trials. Int Clin Psychopharmacol 2006;21:345-53 «PMID: 17012981»PubMed
  18. Mercer D, Douglass AB, Links PS. Meta-analyses of mood stabilizers, antidepressants and antipsychotics in the treatment of borderline personality disorder: effectiveness for depression and anger symptoms. J Pers Disord 2009;23:156-74 «PMID: 19379093»PubMed
  19. Vita A, De Peri L, Sacchetti E. Antipsychotics, antidepressants, anticonvulsants, and placebo on the symptom dimensions of borderline personality disorder: a meta-analysis of randomized controlled and open-label trials. J Clin Psychopharmacol 2011;31:613-24 «PMID: 21869691»PubMed
  20. American Psychiatric Association Practice Guidelines. Practice guideline for the treatment of patients with borderline personality disorder. American Psychiatric Association. Am J Psychiatry 2001;158:1-52 «PMID: 11665545»PubMed
  21. Rifkin A, Levitan SJ, Galewski J ym. Emotionally unstable character disorder--a follow-up study. I. Description of patients and outcome. Biol Psychiatry 1972;4:65-79 «PMID: 5020699»PubMed