Aripipratsolia «Keck PE Jr, Calabrese JR, McQuade RD ym. A randomi...»1 on tutkittu monoterapiana kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 1 ylläpitohoitotutkimuksessa (kesto 26 viikkoa) kaksoissokkoutetussa kontrolloidussa asetelmassa (N = 161).
Tutkimukseen osallistui akuuttia maniaa tai sekamuotoista jaksoa sairastavia potilaita, jotka saivat 6–18 viikon avoimessa vaiheessa aripipratsolilääkitystä. Vakaan vaiheen (YMRS ≤ 110, MADRS ≤ 13) saavuttaneet potilaat satunnaistettiin aripipratsoli- (15 tai 30 mg/vrk, N = 78) tai lumeryhmään (N = 83) 26 viikon ajaksi. Ensisijaiseksi päätetapahtumaksi valittiin aika uuteen episodiin (maaninen, sekamuotoinen tai masennusjakso). Aripipratsoliryhmässä 39 (50 %) ja lumeryhmässä 28 (34 %) pysyi tutkimuksessa loppuun asti. Aripipratsoliryhmässä keskeytti 39 (tehon puute N = 34, haittavaikutukset N = 5, veti suostumuksen pois N = 6 ja muu syy N = 9) ja lumeryhmässä 55 potilasta (tehon puute N = 36, haittavaikutukset N = 1, veti suostumuksen pois N = 6 ja muu syy N = 12).
Aika relapsiin oli aripipratsoliryhmässä merkittävästi pidempi kuin lumeryhmässä (p = 0,02, HR = 0,52, 95 % luottamusväli 0,30–0,91). Aripipratsoli oli lumetta tehokkaampi ehkäisemään maanisia jaksoja (p = 0,01) mutta ei depressiivisiä jaksoja (p = 0,68). Aripipratsoliryhmässä oli vähemmän relapseja (19/77; 25 %) kuin vertailuryhmässä (36/83; 42 %) (p = 0,013; NNT = 5).
Tästä tutkimuksesta on julkaistu myös 100 viikon seuranta «Keck PE Jr, Calabrese JR, McIntyre RS ym. Aripipra...»2. Aripiratsoliryhmässä tutkimuksen loppuun asti pysyi 7 ja lumeryhmässä 5 potilasta.
Aika relapsiin oli aripipratsoliryhmässä pidempi kuin lumeryhmässä (p = 0,011, HR = 0,53, 95 % luottamusväli 0,32–0,87).
Näitä tutkimuksia on referoitu 2 katsauksessa «McIntyre RS. Aripiprazole for the maintenance trea...»3, «Tsai AC, Rosenlicht NZ, Jureidini JN ym. Aripipraz...»4, joissa todettiin aripipratsolin ehkäisevän maanisia jaksoja lumetta paremmin tyypin 1 kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä.
Lisäksi aripipratsolia ja litiumia on verrattu kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyyppiin 1 kestoltaan 52 viikon kaksoissokkoutetussa ylläpitohoitotutkimuksessa «El-Mallakh RS, Marcus R, Baudelet C ym. A 40-week ...»5. Potilaat osallistuivat ensin 12 viikon pituiseen tutkimukseen, jossa he saivat joko litium- tai aripipratsolimonoterapiaa. Tämän jälkeen he (N = 66) jatkoivat joko aripipratsolimonoterapiaa (15 mg tai 30 mg/vrk) tai litiummonoterapiaa (900 mg, 1 200 mg tai 1 500 mg/vrk) yhteensä 52 viikon ajan. Ensisijainen päätetapahtuma oli muutos YMRS-pisteissä (Young Mania Rating Scale) ja MADRS-pisteissä (Montgomery-Åsberg Depression Rating Scale). Vain 20 potilasta pysyi mukana tutkimuksessa seuranta-ajan (aripipratsoli N = 7 ja litium N = 13).
Aripipratsolin ja litiumin välillä ei todettu eroa, mutta tutkimuksen rajoituksena todettiin, ettei siinä ollut riittävää voimaa toteamaan tilastollisia eroja ryhmien välillä.
Aripipratsolin kerran kuukaudessa annosteltavaa injektiota «Calabrese JR, Sanchez R, Jin N ym. Efficacy and Sa...»6 on tutkittu monoterapiana kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypin 1 52 viikon ylläpitohoitotutkimuksessa kaksoissokkoutetussa kontrolloidussa asetelmassa. Monikeskustutkimus 7 eri maassa toteutettiin elokuun 2012 – huhtikuun 2016 välisenä aikana, ja siihen otettiin maanisessa vaiheessa olevia potilaita (N = 266). Aluksi potilaat saivat aripipratsolia suun kautta 15–30 mg/vrk. Vakautusvaiheessa (12–28 viikkoa) osallistujat saivat 400 mg aripipratsolia 4 viikon välein i.m. Vakaan vaiheen saavuttaneet osallistujat (avohoitopotilaita, YMRS ≤12, MADRS ≤12 eikä aktiivista itsetuhoisuutta) satunnaistettiin saamaan injektiomuotoista aripipratsolia tai lumelääkettä 52 viikon ajan. Ensisijainen päätetapahtuma oli aika uuteen mielialahäiriöjaksoon.
Aripipratsoliryhmässä (35/132, 26,5 %) harvempi osallistuja sai rekurrenssin mihin tahansa mielialahäiriöjaksoon kuin lumeryhmässä (68/133, 51,1 %) (p < 0,0001, Fisher exact test). Ero muodostui maanisista jaksoista, masennusjaksojen suhteen ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa. Mediaaniaika tutkimuksen keskeyttämiseen mistä tahansa syystä oli 345 vrk aripipratsoliryhmässä ja 170 vrk lumeryhmässä (log rank test p = 0,0026).
Tutkimus «El-Mallakh RS, Marcus R, Baudelet C ym. A 40-week ...»5 oli pieni eikä sitä suunniteltu siten, että tilastollinen voima olisi riittävä.