Takaisin

Staphylococcus aureuksen esiintyminen atooppisella iholla

Näytönastekatsaukset
Leena Koulu
30.5.2023

Näytön aste: A

Atooppista ekseemaa sairastavilla on suurella osalla Staphylococcus aureus -bakteeri sekä ekseema-alueilla että terveeltä näyttävällä iholla. Atooppisessa ekseemassa bakteerikannan monimuotoisuus on vähäisempi kuin terveellä iholla.

41 saksalaiselta 3 kuukauden ikäiseltä – 16-vuotiaalta atooppista ekseemaa sairastavalta poliklinikkapotilaalta ja 41:ltä ekseemaa sairastamattomalta kontrollipotilaalta otettiin ekseema-alueilta, terveeltä iholta ja sieraimista bakteeriviljely «Hoeger PH, Lenz W, Boutonnier A ym. Staphylococcal...»1. Potilaat eivät olleet käyttäneet antibiootteja tai kortikosteroidivalmisteita 4 viikkoon. Atooppisen ekseeman vaikeusaste asteikolla 1–5 oli 2,8. Staphylococcus aureus löytyi iholta ja/tai nenästä 38 atooppiselta potilaalta (93 %) ja 13 kontrollipotilaalta (32 %) (p < 0,001). Atooppisten potilaiden terveellä iholla stafylokokki oli noin 75 %:lla ja kontrolleilla noin 5 %:lla.

Nämä prosenttiosuudet on kuvattu vain kaaviossa, joten tarkkoja lukuja ei voi esittää.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvalloissa sadalta 2 kuukauden – 19 vuoden ikäiseltä atooppisen ekseeman takia hoitoon tulleelta potilaalta ja sadalta jonkin muun ihotaudin takia hoitoon tulleelta kontrollilta otettiin Staphylococcus aureus -viljely terveeltä ja ihottumaiselta iholta. Tutkimukseen «Williams JV, Vowels BR, Honig PJ ym. S. aureus iso...»2 ei otettu potilaita, jotka olivat käyttäneet edeltävän viikon aikana systeemisiä tai paikallisantibiootteja tai systeemisiä kortikosteroideja. Mietoa tai keskivahvaa paikalliskortikosteroidia käyttävät sisällytettiin tutkimukseen. Sairauden vaikeusaste vaihteli lievästä vaikeaan.

Atoopikkojen ekseemaläiskistä löytyi stafylokokki 2 kertaa useammin (39 vs. 19 %) ja terveeltä iholta 3 kertaa useammin (25 vs. 8 %) kuin kontrollipotilaiden vastaavilta ihokohdilta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkittujen etnistä alkuperää ei kuvattu.

Kaikilta tutkimusjakson aikana saksalaisella iho- ja allergiapoliklinikalla käyneiltä aikuisilta atooppista ekseemaa sairastavilta potilailta otettiin bakteeriviljely stafylokokin osoittamiseksi. Mitään valintaa ei tehty iän, sukupuolen, ekseeman sijainnin tai vaikeusasteen perusteella. 66 iältään 19–65-vuotiasta potilasta (mediaani 30 vuotta), joilla ei ollut kliinistä sekundääri-infektiota, otettiin tutkimukseen «Breuer K, HAussler S, Kapp A ym. Staphylococcus au...»3.

62 potilaalla 66:sta (94 %) löytyi Staphylococcus aureusta iholta, nenän limakalvolta tai useimmiten molemmista. 50 %:lla potilaista stafylokokki löytyi sekä ekseemasta että terveeltä näyttävältä iholta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

12:lta keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavalta lapsipotilaalta ja 11 kontrollipotilaalta, joilla ei ollut ihosairautta, otettiin näytteet ihon mikrobiomin molekyyligeneettistä analyysiä varten «Kong HH, Oh J, Deming C ym. Temporal shifts in the...»4. Mikrobiomit ovat ihon ja limakalvojen monimuotoisia bakteeriyhteisöjä. Ihottumaa sairastavilta näytteet kerättiin tutkimuksen alussa, ihottuman ollessa hallinnassa, ihottuman pahenemisvaiheessa ja 2 viikkoa akuuttivaiheen hoidon jälkeen. Näytteet otettiin tyypillisiltä ihottuma-alueilta (kyynär- ja polvitaipeista), terveeltä iholta ja sieraimista.

Ihottuman pahenemisvaiheessa todettiin ihon bakteerikannan monimuotoisuuden väheneminen ihottuma-alueilla ja stafylokokkien (aureus ja epidermidis) osuuden lisääntyminen. Hoito palautti mikrobiomin monimuotoisuuden.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkittujen etnistä alkuperää ei kuvattu.

Vuonna 2016 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä arvioitiin Staphylococcus aureuksen esiintymistä atooppista ekseemaa sairastavien iholla ja nenän limakalvolla «Totté JE, van der Feltz WT, Hennekam M ym. Prevale...»5. Katsaukseen haettiin artikkelit seuraavista lähteistä 16.9.2014 asti: Embase, Medline, OvidSP, PubMed, Web of Science ja The Cochrane Central Register of Controlled Trials. 95 tutkimusta täytti tutkijoiden asettamat sisäänottokriteerit. Meta-analyysi tehtiin satunnaisvaikutusten mallilla (Random Effects Model).

30 tutkimuksessa oli kontrolliryhmä. Tutkijat arvioivat näiden alkuperäistutkimusten metodologisen laadun modifioidulla Newcastle-Ottawa-skaalalla. Neljä tutkimuksista arvioitiin tasokkaiksi, neljä kelvollisiksi ja 22 heikkolaatuisiksi. Pääasiallinen syy harhaan oli ryhmien yhteensopimattomuus.

16 tutkimuksesta, joissa oli yhteensä 823 potilasta ja 688 terveihoista kontrollia, pystyttiin laskemaan OR (odds ratio, vetosuhde). Atooppista ekseemaa sairastavien ihottumaiholta löytyi merkitsevästi todennäköisemmin S. aureus kuin terveihoisilta kontrolleilta (OR 19,74; 95 % luottamusväli 10,88–35,81, P < 0,001, tutkimukset olivat kuitenkin heterogeenisiä, mistä kertoo > 50 %:n I² eli 66 %).

12 tutkimuksessa, joissa oli yhteensä 550 atooppista ekseemaa sairastavaa potilasta ja 446 terveihoista kontrollihenkilöä, verrattiin atooppista ekseemaa sairastavien terveen näköisen ihon kolonisoitumista S. aureuksella terveihoisten kontrollihenkilöiden ihon kolonisoitumiseen S. aureuksella. Atooppista ekseemaa sairastavien terveen näköisen ihon kolonisaatio oli todennäköisempää kuin terveihoisen ihon (OR 7,77; 95 % luottamusväli 3,82–25,82, P < 0,001 ja I² = 63 %).

19 tutkimuksesta analyysi pystyttiin tekemään nenän limakalvon S. aureus -kolonisaation suhteen. Atooppista ekseemaa sairastavia potilaita oli tässä analyysissä 1 051 ja terveihoisia kontrollihenkilöitä 1 263. Myös nenän limakalvot olivat atoopikoilla kolonisoituneet S. aureuksella terveihoisia todennäköisemmin (OR 4,5; 95 % luottamusväli 3,00–6,75, P < 0,001 ja I² = 70 %).

81 tutkimuksessa, joissa oli yhteensä 5 231 atooppista ekseemaa sairastavaa potilasta, tutkittiin S.aureuksen esiintymistä potilaiden ihottumaisella iholla, ja 30 tutkimuksessa, joissa oli yhteensä 1 496 potilasta, tutkittiin bakteerin esiintymistä potilaiden terveellä iholla. 70 %:lla potilaista ihottumaiselta iholta löytyi S. aureus-kolonisaatio (95 % luottamusväli 66–74; I2 = 88 %) ja 39 %:lla bakteeri kolonisoi terveennäköistä ihoa (95 % luottamusväli 31–47; I2 = 87 %). Ihottumaisen ihon S. aureuksen esiintyvyys korreloi ihottuman vaikeusasteeseen (metaregressioanalyysi).

Systemaattisen katsauksen päätulos varmistaa aikaisemmat löydökset Staphylococcus aureuksen lisääntyneestä esiintymisestä atooppista ekseemaa sairastavien potilaiden ihottumaisella iholla, terveeltä näyttävällä iholla ja nenän limakalvolla verrattuna terveihoisiin kontrollihenkilöihin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimusten välillä oli kohtalaisen suuri heterogeenisuus I2 63–88 %.

Mikrobien viljelyllä mikrobiomin koostumuksesta saadaan vain rajallista tietoa. Sekvensointitekniikoilla mikrobiomin koostumusta ja toimintaa voidaan kartoittaa perusteellisemmin. Systemaattiseen katsaukseen «Bjerre RD, Bandier J, Skov L ym. The role of the s...»6 haettiin alkuperäistutkimukset, joissa atooppisen ihon mikrobistoa tutkittiin muilla kuin viljelytekniikoilla. Katsaukseen haettiin tutkimukset seuraavista lähteistä 21.10.2016 asti: PubMed, Embase, Scobus ja ClinicalTrials.gov. Kaksi tutkijaa arvioi alkuperäistutkimusten laadun ja harhan riskin käyttäen Cochrane-työkalua ja modifioitua Newcastle-Ottawa-skaalaa. 17 tutkimusta täytti sisäänottokriteerit. Näistä 6 oli tehty atooppisen ekseeman eläinmalleilla ja 11 oli potilastutkimuksia, joita käsitellään tässä näytönastekatsauksessa. Potilastutkimuksissa oli yhteensä 355 atooppista ekseemaa sairastavaa 2 kuukauden – 62 vuoden ikäistä potilasta. Seitsemän tutkimuksista oli tapaus-verrokkitutkimuksia (kontrollina terveihoiset henkilöt), kaksi prospektiivisia kohorttitutkimuksia ja kaksi RCT-tutkimuksia (randomized controlled trials), joissa interventio oli hoito paikalliskortikosteroidilla tai antiseptisellä ihonhoitotuotteella. Tutkimuksiin oli sisällytetty atooppisen ekseeman eri vaikeusasteita: lievä (n = 2 tutkimusta), keskivaikea (n = 9) ja vaikea ihottuma (n = 7). Sekvensointitekniikat vaihtelivat, minkä vuoksi kvantitatiivisia analyysejä ei pystytty tekemään. Tutkijat arvioivat, että neljä katsaukseen sisällytetyistä tutkimuksista oli laadultaan erittäin tasokkaita, neljä oli tasokkaita, kaksi kelvollisia ja yksi oli heikko.

Ihottumassa mikrobiomin bakteerien diversiteetti oli niukka verrattuna terveihoisten kontrollihenkilöiden ihoon ja mikrobiomi kapeutui entisestään ihottuman pahenemisvaiheissa. Mikrobiomin sienien suhteen atooppinen iho erosi terveestä ihosta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimusten heterogeenisyyden vuoksi kvantitatiivisia analyysejä ei pystytty tekemään, ja siksi katsaus jää kuvailevaksi. Systemaattisen katsauksen päätulokset ovat: 1) atooppisessa ekseemassa bakteerien monimuotoisuus on vähäisempi kuin terveessä kontrollihenkilöiden ihossa, 2) Malassesia-hiivasienen esiintyvyys on vähentynyt ja muiden sienien lisääntynyt (esim. Aspergillus, Candida albicans ja Cryptococcus diffluens) verrattuna terveihoisiin kontrollihenkilöihin ja 3) S. aureus ja S. epidermidis ovat yliedustettuina atooppisessa ekseemassa.

Tutkijat suosittelevat suosituksen tekemistä ihon mikrobiomitutkimusten metodologiasta ja raportoinnista.

Kirjallisuutta

  1. Hoeger PH, Lenz W, Boutonnier A ym. Staphylococcal skin colonization in children with atopic dermatitis: prevalence, persistence, and transmission of toxigenic and nontoxigenic strains. J Infect Dis 1992;165:1064-8 «PMID: 1583324»PubMed
  2. Williams JV, Vowels BR, Honig PJ ym. S. aureus isolation from the lesions, the hands, and the anterior nares of patients with atopic dermatitis. Pediatr Dermatol 1998;15:194-8 «PMID: 9655314»PubMed
  3. Breuer K, HAussler S, Kapp A ym. Staphylococcus aureus: colonizing features and influence of an antibacterial treatment in adults with atopic dermatitis. Br J Dermatol 2002;147:55-61 «PMID: 12100185»PubMed
  4. Kong HH, Oh J, Deming C ym. Temporal shifts in the skin microbiome associated with disease flares and treatment in children with atopic dermatitis. Genome Res 2012;22:850-9 «PMID: 22310478»PubMed
  5. Totté JE, van der Feltz WT, Hennekam M ym. Prevalence and odds of Staphylococcus aureus carriage in atopic dermatitis: a systematic review and meta-analysis. Br J Dermatol 2016;175:687-95 «PMID: 26994362»PubMed
  6. Bjerre RD, Bandier J, Skov L ym. The role of the skin microbiome in atopic dermatitis: a systematic review. Br J Dermatol 2017;177:1272-1278 «PMID: 28207943»PubMed