Systemaattiseen katsaukseen ja meta-analyysiin «van Gool CJ, Zeegers MP, Thijs C. Oral essential f...»1 haettiin lumekontrolloituja tutkimuksia, joissa oli tutkittu välttämättömien rasvahappojen (n-3- ja n-6-rasvahappojen) tehoa atooppisen ekseeman hoidossa, kun lopputulosmuuttujana oli atooppisen ekseeman vaikeusaste. Hyvätasoisia tutkimuksia MEDLINE-, EMBASE- ja CURRENT CONTENTS -tietokannoista vuosien 1966 ja 4/2002 väliltä löytyi 22 (18 gammalinoleenihappo GLA:n (n-6) tehoa, 4 dokosaheksaeenihappo DHA:n ja eikosapentaeenihappo EPA:n (n-3) tehoa selvittävää tutkimusta; 1 357 potilasta ikäryhmistä 0,6–78 vuotta). GLA:n lähteinä olivat purasruoho-, helokki- ja mustaherukkaöljyt, DHA:n ja EPA:n lähteinä kalaöljyt. Tutkimuksista 14 oli satunnaistettua ja kontrolloitua, 5 crossover-tyyppistä ja 3 kliinistä tutkimusta, joissa ei annettu tietoa satunnaistamisesta. Hoitojen teho (effect size) yhdenmukaistettiin yhteisen laskukaavan mukaan. GLA-annoksen vaihteluväli oli 90–720 mg/vrk; käyttöaika oli 3–24 viikkoa. EPA-annoksen vaihteluväli oli 204–3 060 mg ja DHA:n 132–1 920 mg; käyttöaika oli 12–16 viikkoa. Lumeena käytettiin yleisimmin nestemäistä parafiinia, oliiviöljyä tai palmuöljyä. Yhdistetty hoitojen teho (pooled effect size) antoi arvon 0,15 (-0,02 – +0,33) GLA:lle, 0,01 (-0,27 – +0,30) kalaöljyille.
Meta-analyysin mukaan rasvahapoilla ei ole voitu osoittaa merkitsevää tehoa atooppisen ekseeman hoidossa.
Kommentti: Systemaattisen katsauksen laatimisen menetelmät olivat tasokkaat. Sisäänottokriteerit täyttävissä tutkimuksissa oli harhan lähteitä. Lisäksi julkaisuharha arvioitiin todennäköiseksi.
151 potilasta, joista 69 lasta, satunnaistettiin käyttämään 12 viikon ajan kaksi kertaa vuorokaudessa purasruohoöljyä (920 mg GLA/aikuiset, 460 mg/lapset) tai lumetta (parafiiniöljy/aikuiset, oliiviöljy/lapset) «Takwale A, Tan E, Agarwal S ym. Efficacy and toler...»2. Muu atooppisen ekseeman hoito säilyi entisellään. Potilaat arvioitiin lähtötilanteessa ja 2, 4, 8 ja 12 viikon kuluttua. Lääkärin arvion lisäksi potilaat arvioivat itse ekseemansa tilanteen ja hoitomuodon siedettävyyden. 11 potilasta keskeytti tutkimuksen.
GLA-ryhmässä SASSAD-pisteytys väheni 30:stä 27:ään, lumeryhmässä 28:sta 23:een. Ryhmien välinen ero keskimääräisessä paranemistuloksessa oli 1,4 pistettä lumeryhmän hyväksi (95 % luottamusväli -2,2 – +5,0, p = 0,45). GLA-valmisteella oli lumetta vähemmän haittavaikutuksia (ei tilastollista testausta). Kummassakaan ryhmässä ei ilmaantunut hematologisesti tai biometrisesti mitattavia kliinisesti merkitseviä haittoja.
GLA-valmisteella ei ollut hoitovastetta atooppisen ekseeman hoidossa lumeeseen verrattaessa.
Cochrane-katsaukseen «Bath-Hextall FJ, Jenkinson C, Humphreys R ym. Diet...»3 haettiin heinäkuuhun 2010 mennessä julkaistut satunnaistetut, kontrolloidut tutkimukset, joissa selvitettiin ravintolisien hoitovastetta atooppiseen ekseemaan. 2 tutkimuksessa verrattiin kalaöljyn tehoa lumeena käytettyyn oliivi- tai maissiöljyyn. Muissa tutkimuksissa verrattiin tyrniöljyä lumeöljyyn, hampun siemenöljyä lumeöljyyn, auringonkukkaöljyä (linoleenihappo) kalaöljyyn ja lumeöljyyn sekä dokosaheksaeenihappoa (DHA) saturoituihin rasvahappoihin. Ensisijainen hoidon tehon mittari oli atooppisen ekseeman oireiden lievittyminen sekä lyhytaikaisessa seurannassa (6 viikkoa) että pitkäaikaisseurannassa (6 kuukautta). Aikuisia atooppista ekseemaa sairastavia potilaita näissä tutkimuksissa oli yhteensä 375.
Vakuuttavaa näyttöä välttämättömien rasvahappojen tehosta atooppisen ekseeman hoidossa ei näissä tutkimuksissa todettu.
Tähän katsaukseen ei sisällytetty helokki- tai purasöljytutkimuksia.