Takaisin

Kapeakaistainen UVB-hoito aikuisten atooppisen ekseeman hoidossa

Näytönastekatsaukset
Leena Koulu
30.5.2023

Näytön aste: B

Kapeakaistainen UVB-hoito ilmeisesti vähentää aikuisten atooppisen ekseeman oireita ja löydöksiä. Hoitovasteen pituudesta ei ole tietoa.

Suomessa atooppisen ekseeman UV-hoitona käytetään lähes yksinomaan kapeakaistaista UVB:tä (311–313 nm). Tehotutkimuksia aiheesta on kuitenkin huomattavan vähän.

Vuonna 2014 julkaistiin systemaattinen katsaus UV-hoidoista atooppisessa ekseemassa «Garritsen FM, Brouwer MW, Limpens J ym. Photo(chem...»1. Katsaukseen hyväksyttiin vain RCT-tutkimuksia (randomized controlled trial), joissa verrattiin eri valohoitomodaliteetteja. Katsausta varten tehtiin tiedonhaku 26. lokakuuta 2012 asti MEDLINE-, EMBASE-, Cochrane Central Register of Controlled Trials-, PubMed- ja Global Resource of EczemA -tietokannoista. Mahdolliset julkaisematta jätetyt RCT-tutkimukset aiheesta pyrittiin löytämään tutkimusrekistereistä.

Sisäänottokriteerit täytti 19 tutkimusta. Näistä kuudessa tutkittiin kapeakaistaista-UVB:tä (n = 188). Koska tutkimukset olivat heterogeenisiä, tuloksia ei pystytty yhdistämään.

Kolmessa näistä kuudesta tutkimuksesta (n = 69) verrattiin kapeakaistaista-UVB:tä UVA1-hoitoon. Kahden tutkimuksen laatu arvioitiin kohtalaiseksi ja yhden heikoksi. Kaikissa tutkimuksissa tulokset oli ilmoitettu epätäsmällisesti. Ihottuman kutina lievittyi kapeakaistaisella UVB:llä näissä kolmessa eri tutkimuksessa vastaavasti 25,2 %, asteikolla 0–10 6,0:sta 2,0:aan ja 7,0:sta 1,8:aan. Yhdessä tutkimuksista ihottuman paranemista arvioitiin SASSAD-mittarilla (Six Area Six Signs Atopic Dermatitis), jonka arvo väheni 39,4 %. Kahdessa käytettiin Leicester sign scorea, jossa arvot vähenivät 57:stä 23:een ja 18:sta 10:een. Hoitovasteissa ei ollut merkittävää eroa kapeakaistaisen UVB:n ja UVA1:n välillä heti hoidon jälkeen tai 4 viikon seurannassa.

Yhdessä tutkimuksessa 90:tä atooppista ekseemaa sairastavaa potilasta hoidettiin kapekaistaisella UVB:llä ja verrokkiryhmää ilmastohoidolla (balneoterapia). SCORAD-arvo (Scoring Atopic Dermatitis) väheni kapeakaistaisella UVB:llä 61,5:stä 34,6:een. GRADE-arviolla tutkimuksen laatu oli heikko.

Tämän näytönastekatsauksen tutkimukset «Reynolds NJ, Franklin V, Gray JC ym. Narrow-band u...»2 ja «Der-Petrossian M, Seeber A, Hönigsmann H ym. Half-...»3 ovat kaksi kuudesta systemaattisen katsauksen kapeakaistaista-UVB:tä käsittelevästä tutkimuksesta. Systemaattisessa katsauksessa niiden laatu on arvioitu heikoksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Alkuperäiset tutkimukset olivat laadultaan kohtalaisia tai heikkoja. Tulokset oli esitetty epätarkasti, ne olivat heterogeenisiä, ja satunnaistamiseen saattoi liittyä harhan riski.

Tutkimus vahvistaa aikaisempien tutkimusten löydöstä kapeakaistaisen UVB-hoidon hoitovasteesta atooppisessa ekseemassa.

Huhtikuun 1995 ja marraskuun 1997 välisenä aikana tutkimuksen aloitukseen valittiin 69 iältään 16–65-vuotiasta atooppista ekseemaa sairastavaa potilasta «Reynolds NJ, Franklin V, Gray JC ym. Narrow-band u...»2. Tutkimus tehtiin Englannissa. Tutkittavat satunnaistettiin kolmeen hoitoryhmään: kapeakaista-UVB, laajakaista UVA-hoito tai näkyvä valo. Kapeakaistainen UVB-alkuannos oli 0,4 J/cm2 ja maksimiannos 1,5 J/cm2 ihon tilan niin salliessa. UVA:n annos oli alussa 5 J/cm2, ja annosta lisättiin vastaavasti korkeintaan 15 J/cm2 annokseen. Näkyvää valoa (kontrolli) annettiin vastaavasti 5–15 minuuttia. Potilaat saivat hoitoa koko iholle kaksi kertaa viikossa yhteensä 24 kertaa. Potilaat saivat käyttää kosteusvoiteita sekä keskivahvoja tai vahvoja kortikosteroidivoiteita.

Tutkijat seurasivat ensisijaisesti ihon tilaa (eryteema, papulovesikkelit, ekskoriaatiot, hilseily tai kuivuus ja likenifikaatio) asteikolla 0–3 kuudesta eri kohtaa maksimipistemäärän ollessa 90 sekä ekseeman laajuutta. Alkutilanteeseen verrattuna ekseeman tilaa arvioitiin seuraavasti: sairauden paheneminen, muuttumaton tilanne, lievä paraneminen, kohtalainen paraneminen, huomattava paraneminen ja täydellinen paraneminen. Lisäksi seurattiin potilaiden käyttämää lääkevoiteiden määrää. Potilaat itse arvioivat ekseeman aiheuttaman kutinan voimakkuutta ja unettomuutta asteikolla 1–10. Potilaiden ihon tilanne arvioitiin lähtötilanteessa sekä 6, 12, 18 ja 24 hoitokerran kohdalla sekä 3 kuukauden kuluttua UV-hoidon päättymisestä.

Ensisijaisina muuttujina tutkimuksessa olivat sairauden aktiviteetti sekä muutos ihottuman laajuudessa. Toissijaisina muuttujina olivat PGA (physician global assessment), potilaan arvio kutinasta ja unettomuudesta sekä kortikosteroidivoiteiden käyttömäärä.

Kapeakaistaisessa UVB-ryhmässä kumulatiivinen annos oli keskimäärin 24,8 J/cm2 (2,8–32,2) ja vastaavasti UVA-ryhmässä 315 J/cm2 (15–345). Näkyvää valoa annettiin 320 minuuttia (5–345). Seurannassa oli loppuun saakka 60 potilasta.

24 UV-hoitokerran jälkeen atooppisen ekseeman aktiviteetti väheni 5 pistettä enemmän kapeakaistaisen UVB:n ryhmässä UVA-ryhmään verrattuna. Ero kapeakaistaisen UVB- ja UVA-hoidon välillä näkyvään valoon verrattuna oli vastaavasti 9,4 (95 % luottamusväli 3,6–15,2) ja 4,4 (95 % luottamusväli -1–9,8) pistettä. Vastaava tulos nähtiin arvioitaessa ekseeman laajuutta: kapeakaistaisella UVB:llä ekseema väheni 7,8 % enemmän (2,8–12,7) UVA:han verrattuna.

19/21 (90 %) potilasta kapeakaistaisessa UVB-ryhmässä ja 12/19 (63 %) potilasta UVA-ryhmässä ilmoitti kutinan vähentyneen 24 hoitokerran jälkeen. Uni parani 15/21 (71 %) potilaalla kapeakaistaisessa UVB-ryhmässä ja 10/19 (53 %) potilaalla UVA-ryhmässä. Kortikosteroidivoiteiden käyttö väheni kaikissa ryhmissä. 6 potilasta keskeytti tutkimuksen haittavaikutusten vuoksi.

3 kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä kapeakaistaisessa UVB-ryhmässä 12/18 potilaalla (67 %) oli nähtävissä kohtuullinen tai sitä suurempi paraneminen, vastaava luku UVA-ryhmässä oli 6/19 (32 %) ja näkyvän valon ryhmässä 6/17 (35 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Avoimeen tutkimukseen «George SA, Bilsland DJ, Johnson BE ym. Narrow-band...»4 otettiin mukaan lokakuun 1989 ja heinäkuun 1990 välisenä aikana 21 kroonista, vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavaa potilasta, joilla sairaus oli ollut aktiivinen vähintään viimeisten 6 kuukauden aikana ja jotka olivat käyttäneet vahvoja kortikosteroidivoiteita ekseemansa hoitoon. Potilaiden keski-ikä oli 31 vuotta (23–49 vuotta), ja heidän sairautensa oli kestänyt 25 vuotta (6–48 vuotta). Ihotyyppi oli seuraava: I = 8, II = 6, III = 5, IV = 2 (Fitzpatrick). Tutkimuksen aikana erivahvuisten kortikosteroidivoiteiden ja perusvoiteiden käyttö oli sallittu. Ekseemaa arvioitiin käyttämällä sekä ekseeman laajuuden (30 %) että morfologian (70 %) huomioon ottavaa asteikkoa (clinician score). Potilaat arvioivat ekseemansa asteikolla 0–10 (patient score).

Alkujakson aikana (12 viikkoa) potilaat saivat käyttää sovittuja erivahvuisia kortikosteroidivoiteita. Alkujakson jälkeen potilaat saivat kapeakaistaista UVB-hoitoa kolmesti viikossa 12 viikon ajan, ja tämän jälkeen oli 24 viikon seuranta-aika. Annos oli hoidon alussa 70 % MED:stä (minimal erythemal dose), ja annosta lisättiin 20 %:lla. Ihon tilannetta seurattiin kahden viikon välein UVB-hoidon aikana ja muuten neljän viikon välein.

Ekseeman vaikeutta seurattiin eri ihoalueilta. Alkuvaiheen seurantajakson aikana (12 viikkoa) ihon tilanne (clinician score) parani 73,3:sta 58,9:ään ja potilasarvio (patient score) 6,3:sta 4,5:een.

Valojakson aikana ihon tilanne (clinician score) parani 58,9:stä 19:ään ja potilasarvio (patient score) 4,5:stä 1,7:ään. Valojakson aikana hyvin vahvojen kortikosteroidivoiteiden käyttö väheni 94 % ja vahvojen 85 %. Useimmilla potilailla ilmeni lievää tai kohtalaista punoitusta. 2 potilaalla esiintyi follikuliittia, 2:lla oli huuliherpes ja 1:llä ilmeni eczema herpeticum.

UVB-hoitojakson jälkeisen seurantajakson (24 viikkoa) loppuessa 6 potilaalla oli vaikea, 10:llä kohtalainen ja 5:llä lievä relapsi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tampereen ihotautiklinikalla tutkimukseen «Hjerppe M, Hasan T, Saksala I ym. Narrow-band UVB ...»5 valittiin 10 aikuista, joilla oli symmetrinen atooppinen ekseema. Toinen puoli vartaloa hoidettiin kapeakaistaisella UVB:llä ja toinen puoli UVAB:llä 3 kertaa viikossa 6 viikon ajan. Annos oli seuraava: kapeakaistaisen UVB:n alkuannos 0,33 J/cm2 ja maksimiannos 0,6–2,10 J/cm2, UVA:n alkuannos oli 2,0 J/cm2 ja UVB:n 0,02 J/cm2, vastaavat maksimiarvot olivat 4,0–10,7 J/cm2 ja 0,06–0,17J/cm2. Potilaat käyttivät samaa perusvoidetta ja tarvittaessa 1-prosenttista hydrokortisonivoidetta.

Hoitotuloksen arvioi sokkoutettu tutkija kummaltakin kehon puolelta erikseen käyttäen SCORAD-indeksiä 3 ja 6 viikon kuluttua hoidon alusta ja 6 viikon kuluttua hoidon päättymisestä.

Kapeakaista-UVB pienensi SCORAD-indeksiä UVAB-hoitoa nopeammin, mutta hoitotuloksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä 3:n (p = 0,066) tai 6 viikon (p = 0,069) kohdalla.

Potilaiden mielestä kapeakaistainen UVB- oli UVAB-hoitoa parempi, koska se auttoi paremmin kutinaan (p = 0,043). 6 viikon kuluttua hoidon päättymisestä hoitotulos oli yhtä hyvä eri valolla hoidetuilla alueilla.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimukseen «Grundmann-Kollmann M, Behrens S, Podda M ym. Photo...»6 valittiin 5 keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavaa potilasta. He saivat kapeakaistaista UVB-hoitoa viidesti viikossa 17–22 kertaa. Annos määräytyi mittaamalla MED (minimal erythema dose), ja kumulatiivinen annos oli keskimäärin 9,2 J/cm2. Mitään muita hoitoja kosteusvoiteita lukuun ottamatta ei käytetty. Hoidon teho määritettiin ulkopuolisen tutkijan toimesta käyttämällä modifioitua SCORAD-indeksiä.

Hoito auttoi jokaista potilasta, ja SCORAD-indeksi pieneni 33,6:sta (28–40) 16,8:aan (12–20) 3 viikon hoidon aikana. 4,5 viikon kuluttua kaikki potilaat olivat parantuneet. Hoidon jälkeisen 8 viikon seuranta-aikana ei ilmennyt relapseja.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimukseen «Der-Petrossian M, Seeber A, Hönigsmann H ym. Half-...»3 otettiin 12 vaikeaa kroonista atooppista ekseemaa sairastavaa aikuista. Ekseeman vaikeusaste arvioitiin käyttäen modifioitua SCORAD-indeksiä, muun muassa kasvojen ihoa ei huomioitu, koska niiden hoitona oli kaikilla potilailla kapeakaistainen UVB. Ennen hoidon aloittamista kaikilta potilailta määritettiin MED (minimal erythema dose), kapeakaistaista-UVB- ja MPD (minimal phototoxic dose) -kylpy-PUVA-hoitoa varten.

Hoidon yhteydessä ensin toinen puoli vartaloa ja kasvot hoidettiin kapeakaistaisella UVB-valolla ja samalla toinen puoli kehoa peitettiin tiiviillä moninkertaisella kankaalla. 8-MOP-kylvyn jälkeen toinen puoli ihoa valotettiin UVA-valolla.

Molemmat UV-hoidot olivat tehokkaita: 2 potilasta parani kokonaan, 7 potilasta huomattavan hyvin ja 1 kohtuullisen hyvin. SCORAD-indeksi väheni 4 viikon kohdalla 47,1 % kylpy-PUVA- ja 44,5 % kapeakaistaisella UVB-alueella. Tutkimuksen lopussa SCORAD-indeksi oli vastaavasti vähentynyt 65,7 % PUVA-puolella ja 64,1 % kapeakaistaisella UVB-puolella. Mitään vakavia haittavaikutuksia ei todettu. 2 potilasta keskeytti tutkimuksen.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentit

«Reynolds NJ, Franklin V, Gray JC ym. Narrow-band u...»2: Tutkimuksen heikkoudet: Monia keskeyttäneitä. Tutkimusryhmät olivat melko pieniä. Kortikosteroidivoiteiden käyttö oli sallittu.

«George SA, Bilsland DJ, Johnson BE ym. Narrow-band...»4: Kyseessä oli avoin tutkimus. Vertailuryhmä puuttui. Kortikosteroidivoiteiden käyttö oli sallittu, mikä toisaalta vastaa normaalia kliinistä tilannetta.

«Hjerppe M, Hasan T, Saksala I ym. Narrow-band UVB ...»5: Tutkimusryhmä oli pieni. UV-säteily vaikuttaa koko iholle ja systeemisesti.

«Grundmann-Kollmann M, Behrens S, Podda M ym. Photo...»6: Kyseessä oli avoin tutkimus. Ryhmä oli hyvin pieni. Vertailuryhmä puuttui.

«Der-Petrossian M, Seeber A, Hönigsmann H ym. Half-...»3: Pieni ryhmä. UV-säteily vaikuttaa koko iholle ja systeemisesti. Kylpy-PUVA:aa ei Suomessa käytetä atooppisen ekseeman hoidossa kuin erityistapauksissa.

Kirjallisuutta

  1. Garritsen FM, Brouwer MW, Limpens J ym. Photo(chemo)therapy in the management of atopic dermatitis: an updated systematic review with implications for practice and research. Br J Dermatol 2014;170:501-13 «PMID: 24116934»PubMed
  2. Reynolds NJ, Franklin V, Gray JC ym. Narrow-band ultraviolet B and broad-band ultraviolet A phototherapy in adult atopic eczema: a randomised controlled trial. Lancet 2001;357:2012-6 «PMID: 11438134»PubMed
  3. Der-Petrossian M, Seeber A, Hönigsmann H ym. Half-side comparison study on the efficacy of 8-methoxypsoralen bath-PUVA versus narrow-band ultraviolet B phototherapy in patients with severe chronic atopic dermatitis. Br J Dermatol 2000;142:39-43 «PMID: 10651692»PubMed
  4. George SA, Bilsland DJ, Johnson BE ym. Narrow-band (TL-01) UVB air-conditioned phototherapy for chronic severe adult atopic dermatitis. Br J Dermatol 1993;128:49-56 «PMID: 8427822»PubMed
  5. Hjerppe M, Hasan T, Saksala I ym. Narrow-band UVB treatment in atopic dermatitis. Acta Derm Venereol 2001;81:439-40 «PMID: 11859955»PubMed
  6. Grundmann-Kollmann M, Behrens S, Podda M ym. Phototherapy for atopic eczema with narrow-band UVB. J Am Acad Dermatol 1999;40:995-7 «PMID: 10365933»PubMed