Takaisin

Näönvarainen tarkastus käyttäen kariesvaurioiden syvyyden ja aktiivisuuden luokittelua

Näytönastekatsaukset
Vuokko Anttonen ja Anne Laajala
27.8.2020

Näytön aste: A

Standardoidun luokittelujärjestelmän käyttö lisää primaarikariesvaurioiden syvyyden ja aktiivisuuden näönvaraisen havainnoinnin tarkkuutta.

Vuonna 2015 julkaistussa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa ja meta-analyysissä arvioitiin näönvaraisen kariestutkimuksen luotettavuutta ja eroja eri luokittelujärjestelmien välillä «Gimenez T, Piovesan C, Braga MM ym. Visual Inspect...»1. Analyysiin otettiin mukaan englanninkieliset laboratorio- ja kliiniset tutkimukset, jotka on julkaistu vuosina 1974–2014. Tutkitut kariesvauriot olivat hampaan kruunuosan primaarikariesvaurioita. Katsaukseen otettiin mukaan 102 artikkelia ja 1 abstrakti, joista kliinisiä tutkimuksia (in vivo) oli 23 %. Yhteensä in vivo -tutkimusten n oli 9315 ja in vitro -tutkimusten n oli 10282. Tutkimukset ryhmiteltiin analysoitujen hampaiden mukaan (pysyvät/maitohampaat), hammaspintojen mukaan (okklusaali-/approksimaalipinnat) sekä tutkimusasetelman (in vitro/in vivo) mukaan. Lisäksi verrattiin standardoitujen luokittelujärjestelmien kykyä havaita kariesvauriot, verrattuna siihen, että standardoitua järjestelmää ei käytetty, tai käytettiin ei-standardoitua luokittelujärjestelmää.

Näönvarainen karieshavainnointi vaikutti löytävän hyvin okklusaalisia alkavia ja dentiiniin ulottuvia kariesvaurioita maitohampaista (keskimäärin sensitiivisyys 0,66–0,81 ja spesifisyys 0,57–0,88) ja pysyvien hampaiden dentiinikariesvaurioita (keskimäärin sensitiivisyys 0,27–0,59 ja spesifisyys 0,88–0,99). Sensitiivisyys ja spesifisyys olivat hyväksyttäviä kaikissa tutkimuksissa, spesifisyys keskimäärin sensitiivisyyttä hieman korkeampi. Standardoidut luokittelujärjestelmät tunnistivat vaurion syvyyden tarkemmin (esim. ICDAS: OR 3,45; 95 % luottamusväli 1,54–7,72) verrattuna ei-standardoituun luokitteluun.

Tutkimuksen perusteella standardoituja näönvaraisia karieksen havainnontiin kehitettyjä luokittelujärjestelmiä voidaan käyttää kliinisessä työssä ja tutkimuksessa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa «Braga MM, Ekstrand KR, Martignon S ym. Clinical pe...»2 selvitettiin 2 kariesvaurion aktiivisuutta ja syvyyttä arvioivan standardoidun luokittelujärjestelmän kliinistä soveltuvuutta maitohampaiden kariesvaurioiden arvioinnissa. Tutkimuksessa verrattiin Nyvadin kriteeristöä ja ICDAS:iä (International Caries Detection and Assessment System) yhdistettynä LAA:iin (lesion activity assessment) maitohampaiden purupintojen arvioinnissa. Vertailuna käytettiin histologista arviota tutkituista hampaista. Tutkimusaineistona oli 3–12-vuotiaiden lasten maitohampaat (hampaiden n = 763). 2 hammaslääkäriä tutki tutkimushenkilöiden hampaat 2 viikon välein, luokittelujärjestelmän käyttö oli sokkoutettu. Pian tutkimuksen jälkeen poistetuista maitohampaista muodostettiin osajoukko (n = 50) histologista arviointia varten. Histologisesti vaurioista määritettiin niiden syvyys näönvaraisesti mikroskoopilla ja aktiivisuus värjäämällä hampaan leikkauspinta metyylipunaisella. Myös histologinen arvio oli sokkoutettu.

Molemmat luokittelujärjestelmät olivat yhteneväiset (Spearmanin korrelaatiokerroin 0,88, 95 % luottamusväli 0,86–0,89; p < 0,001). Kiillevaurioiden arvioinnissa luokittelujärjestelmät tunnistivat aktiivisuuserot yhteneväisesti (Cramer's V coefficient = 0,38, p < 0,001), ICDAS-LAA arvioi dentiinivauriot herkemmin aktiivisiksi (p < 0,05) kuin Nyvadin menetelmä. Histologiseen leikkeeseen verrattuna molemmat luokittelujärjestelmät tunnistivat aktiivisuuden erot hyvin. Kariesvaurioiden syvyyden arvioinnissa molemmat luokittelujärjestelmät olivat yhtä luotettavia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Vuonna 1998 julkaistussa tutkimuksessa «Ekstrand KR, Ricketts DN, Kidd EA ym. Detection, d...»3 selvitettiin vuonna 1995 kehitetyn standardoidun luokittelujärjestelmän toistettavuutta purupintakarieksen diagnosoinnissa. Tutkittavat olivat tanskalaisia varusmiehiä, joilla oli suussaan poistettavaksi määrättyjä viisaudenhampaita. Tutkijoina oli 2 kokenutta hammaslääkäriä. Kumpikin tutki 35 hampaan purupinnan sen jälkeen, kun se oli ensin puhdistettu kulmakappaleeseen kiinnitetyllä harjalla. Purupinnan tila arvioitiin 7-luokkaisella luokittelujärjestelmällä, joka perustui purupinnan ulkonäköön ennen kuivausta ja kuivauksen jälkeen. Mikäli diagnoosit olivat erilaisia, lopullinen luokittelu sovittiin yhteisesti keskustelemalla. Tarkastuksen jälkeen hampaista otettiin röntgenkuva. Kariesvaurion etenemisen seuraamiseksi tarkastus toistettiin 4 kuukauden kuluttua samalla tavoin kuin 1. kerralla. Sen jälkeen hampaat poistettiin ja niistä tehtiin histologiset leikkeet. Leikkeistä otetuista kuvista mitattiin mahdollisen kariesvaurion suurin syvyys. Vaurion aktiivisuus määritettiin polarisaatiomikroskoopilla. Kariesvaurioiden histologisen ja näönvaraisen tarkastuksen avulla määritetyn syvyyden välinen korrelaatiokerroin oli 0,75 (p < 0,0001) ja röntgenologisen ja histologisen tarkastuksen välinen 0,81 (p < 0,0001). Näönvaraisessa ja histologisessa tarkastuksessa määritetyn kariesvaurion aktiivisuuden välinen korrelaatiokerroin oli 0,88 (p < 0,001).

Johtopäätöksenä esitettiin, että hammaslääkäri kykenee silmämääräisen tarkastuksen perusteella määrittämään melko luotettavasti kariesvaurion syvyyden ja aktiivisuuden.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentit

«Gimenez T, Piovesan C, Braga MM ym. Visual Inspect...»1: Sensitiivisyys kuvaa menetelmän kykyä löytää vauriot, spesifisyys kuvaa menetelmän kykyä todeta terveeksi. Näönvaraisen tutkimuksen sensitiivisyys on yleensä spesifisyyttä matalampi, kun taas uusilla kariesvaurioiden havainnointimenetelmillä (esim. laserfluoresenssi) tilanne on päinvastainen. Paras lopputulos saadaan yhdistämällä useita menetelmiä.

«Gimenez T, Piovesan C, Braga MM ym. Visual Inspect...»1: In vitro -tutkimusasetelma on välttämätön luokittelujärjestelmien arvioinnissa golden standardin saamiseksi.

«Braga MM, Ekstrand KR, Martignon S ym. Clinical pe...»2: Aktiivisuuden arviointi on kriteeristöissä säilynyt pääpiirteittäin ennallaan.

«Ekstrand KR, Ricketts DN, Kidd EA ym. Detection, d...»3: Vaurioiden aktiivisuuden ja syvyyden arviointi kliinisten merkkien perusteella ovat tärkeitä karieksen hallinnassa. Syvyyden ja aktiivisuuden tuntomerkit pitää tuntea. Toissijaista on se, mitä luokitusta arvioinnin tukena käytetään. Keskeistä on, että osataan tehdä ero aktiivisen ja inaktiivisen vaurion välillä.

Kirjallisuutta

  1. Gimenez T, Piovesan C, Braga MM ym. Visual Inspection for Caries Detection: A Systematic Review and Meta-analysis. J Dent Res 2015;94:895-904 «PMID: 25994176»PubMed
  2. Braga MM, Ekstrand KR, Martignon S ym. Clinical performance of two visual scoring systems in detecting and assessing activity status of occlusal caries in primary teeth. Caries Res 2010;44:300-8 «PMID: 20530964»PubMed
  3. Ekstrand KR, Ricketts DN, Kidd EA ym. Detection, diagnosing, monitoring and logical treatment of occlusal caries in relation to lesion activity and severity: an in vivo examination with histological validation. Caries Res 1998;32:247-54 «PMID: 9643366»PubMed