Vuonna 2020 julkaistussa saksalaisessa kohorttitutkimuksessa «Pitchika V, Standl M, Harris C ym. Association of ...»1 tutkittiin sokeroitujen juomien käytön yhteyttä hampaiden reikiintymiseen. Sokeripitoisten juomien (limsat, jäätee, urheilu- ja energiajuomat, hedelmämehut ja nektarit) päivittäinen kulutus selvitettiin kyselylomakkeella 10- (n = 915) ja 15-vuotiailta (n = 996).
Sokeripitoisten juomien kulutus (määrä) lisäsi hampaiden reikiintymistä sekä 10-vuotiailla (alkavien, ei-kavitoituneiden kariesvaurioiden ilmaantuminen OR 1,24; 95 % luottamusväli 1,03–1,49, kavitoituneiden kariesvaurioiden ilmaantuminen OR 1,29; 95 % luottamusväli 1,06–1,57) että 15-vuotiailla (kavitoituneiden kariesvaurioiden ilmaantuminen OR 1,12; 95 % luottamusväli 1,01–1,25). Tilastollisissa analyyseissa huomioitiin sukupuoli, BMI, vanhempien koulutustaso, hampaiston plakin määrä, sokerijuomien koostumus ja energiasisältö sekä ravinnon kokonaisenergiamäärä.
Englantilaisessa 4 vuoden mittaisessa kohorttitutkimuksessa «Levine RS, Nugent ZJ, Rudolf MC ym. Dietary patter...»2, jonka kohderyhmänä oli 608 iältään 7–11-vuotiasta lasta, selvitettiin ruoankäyttötapojen ja hampaiden harjaamisen yhteyttä hampaiden reikiintymiseen. Lopputilanteen kartoitukseen osallistui 315 lasta. Lisäksi lopputilanteessa tutkittiin 122 sellaista lasta, jotka eivät olleet osallistuneet seurantaan.
Sokerilla makeutettujen ruokien ja juomien nauttiminen lähtötilanteessa ei ollut yhteydessä hampaiden reikiintymiseen seurannan aikana, mutta sokerilla makeutettujen juomien kulutus lopputilanteessa oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kariesvaurioiden määrään.
Vuonna 2007 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Vartanian LR, Schwartz MB, Brownell KD. Effects of...»3 tutkittiin sokeria sisältävien virvoitusjuomien juonnin yhteyttä ravitsemukseen (energian saanti, maidon juonti ja kalsiumin saanti) ja terveyteen (muun muassa paino, diabetes ja hampaiden reikiintyminen). Lähempään tarkasteluun kelpuutettiin 88 tutkimusta, joista 6 tutkimuksessa oli selvitetty virvoitusjuomien käytön yhteyttä hampaiden reikiintymiseen. Näistä 2 hylättiin puuttuvien tietojen vuoksi.
Mukaan otetut 4 tutkimusta osoittivat, että virvoitusjuomien juomisen ja hampaiden reikiintymisen välillä oli heikko positiivinen yhteys. Virvoitusjuomien juonnin yhteys energian saantiin todettiin selväksi.
Tämän perusteella kirjoittajat kiirehtivät väestötasoisen suosituksen tarvetta vähentämään makeiden virvoitusjuomien kulutusta.
Australialaisessa poikkileikkaustutkimuksessa «Armfield JM, Spencer AJ, Roberts-Thomson KF ym. Wa...»4 selvitettiin sokeripitoisten virvoitusjuomien käytön ja hampaiden reikiintymisen yhteyttä sekä veden fluorauksen tätä yhteyttä mahdollisesti muovaavaa vaikutusta. Taustatietoa kerättiin vanhemmilta kyselylomakkeella ja hammasterveystietoa suun terveystarkastuksista. Lapset (n = 16 508) olivat 5–16-vuotiaita.
Reikiintymisen yhteys sokeripitoisten virvoitusjuomien käyttöön oli merkitsevä, kun analyysissä huomioitiin sekoittavia tekijöitä. Niillä pikkulapsilla, jotka joivat päivittäin vähintään 3 kertaa sokeripitoisia juomia, oli 47 % enemmän reikiintyneitä, paikattuja tai poistettuja maitohampaita suussaan kuin niillä lapsilla, jotka eivät juoneet sokeripitoisia juomia (p < 0,001). Vastaavasti 11–16-vuotiailla, jotka joivat päivittäin vähintään 3 kertaa sokeripitoisia juomia, oli 26 % enemmän reikiintyneitä, paikattuja tai poistettuja pysyviä hampaita suussaan kuin niillä lapsilla, jotka eivät juoneet sokeripitoisia juomia (p < 0,001). Lisäksi todettiin, että veden fluoraus heikensi tätä yhteyttä.
Yhdysvaltalaisessa pitkittäistutkimuksessa «Lim S, Sohn W, Burt BA ym. Cariogenicity of soft d...»5 selvitettiin virvoitusjuomien, täysmehujen ja maidon käytön muutosten vaikutusta hampaiden reikiintymiseen. Lapset (n = 369) olivat 3–5-vuotiaita 2 vuoden seurannan alussa. Ravitsemustieto kerättiin kyselytutkimuksella, ja hampaiston tarkastuksissa käytettiin ICDAS-menetelmää.
Tutkimuksessa havaittiin, että lapset, jotka seurannan aikana muuttuivat harvoin virvoitusjuomia käyttävistä runsaasti käyttäviin, saivat 1,75-kertaisen määrän DMF-pintoja hampaisiinsa verrattuna lapsiin, jotka alku- ja lopputarkastuksessa olivat olleet virvoitusjuomia harvoin käyttäviä.
Kommentit
Hampaiden reikiintymisen lisäksi sokeripitoisten juomien runsas käyttö aiheuttaa painon nousua ja saattaa altistaa yleissairauksille «Malik VS, Hu FB. Sugar-Sweetened Beverages and Car...»6. Erityisesti lasten ja nuorten sokeripitoisten juomien käyttöä olisi syytä rajoittaa. Useat systemaattiset kirjallisuuskatsaukset ovat todenneet, että lasten ja nuorten sokeripitoisten juomien kulutuksella, ylipainolla ja lihavuudella on suora yhteys «Keller A, Bucher Della Torre S. Sugar-Sweetened Be...»7.