Takaisin

Albumiini aikuisten hepatorenaalisen syndrooman hoidossa

Näytönastekatsaukset
Annika Laukkanen
10.12.2013

Näytön aste: D

Luotettava näyttö albumiinin kuolleisuutta alentavasta vaikutuksesta hepatorenaalisessa syndroomassa puuttuu.

Tässä Lee ym. tekemässä yhdysvaltalaisessa elokuussa 2009 ilmestyneessä systemoidussa katsauksessa «Lee I, Agarwal R, Williams K. Albumin use in hepat...»1 arvioitiin albumiinin tehokkuutta hepatorenaalisen syndrooman diagnostiikassa ja hoidossa sekä askiteksen korvausnesteenä. Tässä yhteydessä käsitellään vain hepatorenaalisen syndrooman hoitoa käsittelevä osio. Tutkimuksia haettiin OVID/Medlinesta sekä Embase-tietokannasta ilmeisesti vuoteen 2009 saakka, ja tutkimukset arvioitiin käyttämällä JADAD-arviointimenetelmää. Hakusanoilla ”Albumins” JA (”Liver Cirrhosis” TAI ”Kidney Diseases” TAI ”Hepatorenal syndrome” TAI ”Kidney Failure, Acute” TAI ”Kidney Failure, Chronic” TAI ”Liver Diseases”) löytyi 1 prospektiivinen kontrolloitu tutkimus, jossa ensin annosteltiin 13 peräkkäiselle maksakirroosia ja tyypin 1 tai 2 hepatorenaalista syndroomaa sairastavalle potilaalle albumiinia yhdistettynä terlipressiinihoitoon ja sitten seuraaville 8 potilaalle pelkkää terlipressiiniä. Ryhmiä verrattiin toisiinsa munuaisten toipumisen ja kuolleisuuden osalta.

Munuaisten toipumisen osalta saatiin tilastollisesti merkitsevä ero (77 % terlipressiini- ja albumiiniryhmässä vs 25 % terlipressiiniryhmässä, p = 0,03), mutta kuolleisuuden suhteen tilastollisesti merkitsevää eroa ei saatu (1 kuukauden kuolleisuus 92 % vs 25 %, 3 kuukauden kuolleisuus 54 % vs 12 %).

Laadullisesti näyttö ei riittänyt siihen, että systemoidussa katsauksessa olisi voitu tehdä päätelmiä albumiinin tehokkuudesta hepatorenaalisen syndrooman hoidossa. Vaikutuksen piste-estimaattia ei myöskään laskettu.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Sort ym. tutkimuksessa 126 espanjalaista aikuista maksakirroosipotilasta osallistui vuosina 1995–99 satunnaistettuun, kontrolloituun, kaksoissokkoutettuun monikeskustutkimukseen «Sort P, Navasa M, Arroyo V ym. Effect of intraveno...»2, jossa verrattiin yhdistettyä antibiootti- ja albumiinihoitoa pelkkään antibioottihoitoon hepatorenaalisen syndrooman estona ja hoidossa. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko pelkkää kefotaksiimihoitoa tai kefotaksiimia ja albumiinia annoksella 1,5 g/kg ensimmäisenä hoitopäivänä ja sen jälkeen 1 g/kg kolmantena hoitopäivänä. Kolme potilasta putosi pois kesken tutkimuksen, mutta he olivat mukana intention-to-treat-analyysissa. Alkuvaiheessa ryhmät olivat samankaltaiset. Alkuvaiheessa munuaisten vajaatoimintaa todettiin 25/63 potilaalla (40 %) hoitoryhmässä ja 28/63 (44 %) kontrolliryhmässä. Munuaisten vajaatoiminnaksi määriteltiin vähintään 1,5-kertainen seerumin kreatiniiniarvo (S-Krea) normaaliarvoihin verrattuna, mikä vastaa RIFLE-luokkaa R. RIFLE F tasoiset häiriöt oli suljettu tutkimuksen ulkopuolelle. Kuolleisuuden suhteen potilaita seurattiin 3 kuukautta ja munuaisten toiminnan suhteen sairaalahoitojakson ajan.

Sairaalahoitojakson lopussa munuaisten vajaatoimintaa todettiin merkittävästi vähemmän hoitoryhmässä: 6/63 (10 %; 95 % luottamusväli 4–19 %) hoitoryhmässä ja 21/63 (33 %; 95 % luottamusväli 23–46 %) kontrolliryhmässä (p = 0,002, ARR 24 %; 95 % luottamusväli 10–37 %). Myös sekä sairaalakuolleisuus että 3 kuukauden kuolleisuus olivat merkittävästi pienemmät hoitoryhmässä: sairaalakuolleisuus hoitoryhmässä 6/63 potilasta (10 %; 95 % luottamusväli 4–19 %) ja kontrolliryhmässä 18/63 potilasta (29 %; 95 % luottamusväli 19–41 %, p = 0,01), ARR 19 % (95 % luottamusväli 5–32 %), 3 kuukauden kuolleisuus hoitoryhmässä 14/63 potilasta (22 %; 95 % luottamusväli 14–34 %) ja kontrolliryhmässä 26/63 potilasta (41 %; 95 % luottamusväli 30–54 %, p = 0,03), ARR 19 % (95 % luottamusväli 3–34 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Lee ym. systemoidussa katsauksessa «Lee I, Agarwal R, Williams K. Albumin use in hepat...»1 loppuarviona oli, että tämän näytön pohjalta luotettavaa arviota albumiinin tehokkuudesta hepatorenaalisen syndrooman hoidossa ei voida tehdä. Sort ym. tutkimuksessa «Sort P, Navasa M, Arroyo V ym. Effect of intraveno...»2 kontrolliryhmän saamaa nestehoitoa ei ollut raportoitu. Näin ollen on mahdollista, että kontrolliryhmä ei saanut ollenkaan nestehoitoa. Lisäksi vain osalla tutkimukseen mukaan otetuista potilaista oli alkuvaiheessa akuutti munuaisvaurio, joten tutkimus käsittelee itse asiassa enemmän akuutin munuaisvaurion estoa kuin hoitoa.

Kirjallisuutta

  1. Lee I, Agarwal R, Williams K. Albumin use in hepatorenal syndrome and large volume paracentesis. Health Technol Assess 2009:3
  2. Sort P, Navasa M, Arroyo V ym. Effect of intravenous albumin on renal impairment and mortality in patients with cirrhosis and spontaneous bacterial peritonitis. N Engl J Med 1999;341:403-9 «PMID: 10432325»PubMed