Takaisin

Kehityksellinen kielihäiriö: kaksikielisten lasten kielellisen kehityksen riskitekijät

Näytönastekatsaukset
Mari Qvarnström
24.1.2019

Näytön aste: B

Riskitekijät, jotka ennustavat kielellisen kehityksen ongelmien (LI) suuruutta, näyttäisivät olevat pääosin samat yksi- ja kaksikielisillä lapsilla.

Kyseessä oli ruotsalainen tutkimus «Salameh EK, Nettelbladt U, Gullberg B. Risk factor...»1, jossa haluttiin selvittää yksi- ja kaksikielisten LI-lasten kielellisen kehityksen viiveeseen vaikuttavia riskitekijöitä, niiden eroja ja yhtäläisyyksiä.

Tutkimusmateriaali kerättiin 24 kuukauden ajalta Ruotsissa Malmön yliopistosairaalan Puhe- ja kieliklinikalle LI-epäilynä lähetetyistä ei-ruotsinkielisten perheiden 317 lapsesta, joista 62 kieltäytyi osallistumasta ja 3 suljettiin pois taustatietojen vähäisyyden vuoksi. Tutkimusryhmään jäi 252 kaksikielistä lasta, joiden iän keskiarvo oli 4,8 vuotta. Poikien osuus oli 68,3 %. Ruotsissa syntyneiden osuus heistä oli 90,6 %, ja he edustivat 46 eri kieltä. Vertailuryhmään otettiin 495 klinikkaan LI-epäilynä lähetettyä yksikielistä lasta, joista 47 kieltäytyi osallistumasta ja 2 suljettiin pois taustatietojen vähäisyyden vuoksi. Vertailuryhmään jäi 446 yksikielistä lasta, joiden iän keskiarvo oli 4,4 vuotta. Poikien osuus oli 65,9 %. Tutkimuksiin tulleiden lasten ikä vaihteli kaikkiaan välillä 2–13 vuotta.

Sekä tutkimus- että vertailuryhmäläisille tehtiin haastattelu, jossa kartoitettiin sosiaalisia oloja, kehitystä yleensä ja kielellistä kehitystä. Tutkimusryhmäläisiltä kysyttiin lisäksi perheen kieliä, Ruotsissa oleskelun pituutta ja sisarusten tai kavereiden kielikykyä. Kielellisten taitojen tutkimuksen perusteella lapset jaettiin kategorioihin: ei LI:tä, lievä, keskivaikea tai vaikea LI. Kaksikieliset lapset tutkittiin molemmilla kielillä.

Tuloksissa todetaan, että kielellisen kehityksen vaikeusastetta ennakoivat riski- tai ennustetekijät olivat yksi- ja kaksikielisten ryhmässä pääosin samat: vanhempien huolestuneisuuden aste, havaitut erot lapsen kielenkehityksessä verrattuna sisaruksiin ja kavereihin, heikko tarkkaavaisuus ja ymmärtämisen ongelmat. Kaksikielisten ryhmässä lisäksi vanhemman tarve tulkkaukseen yli 5 vuoden maassaoleskelun jälkeen ja äidin maahanmuutto 1 vuoden sisällä ennen tai jälkeen lapsen syntymän ennustivat suurempia kielellisiä ongelmia lapselle. Yksikielisten ryhmässä miessukupuoli lisäsi riskiä vaikeampaan kielenkehityksen ongelmaan, kun taas meno päiväkotiin vähensi riskiä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Ruotsissa Malmön alueella asuu runsaasti maahanmuuttajia. Kaikki alueen lapset, joilla epäillään kielellisen kehityksen pulmia, lähetetään Malmöön tarkempiin tutkimuksiin. Lapsilla ei ollut SLI vaan LI, jonka kriteerit ovat erilaiset.

Kirjallisuutta

  1. Salameh EK, Nettelbladt U, Gullberg B. Risk factors for language impairment in Swedish bilingual and monolingual children relative to severity. Acta Paediatr 2002;91:1379-84 «PMID: 12578298»PubMed