Perinteisesti Chlamydia trachomatis -infektion laboratoriodiagnostiikka on perustunut bakteerin viljelemiseen genitaalialueen limakalvon tikkunäytteestä, mutta nykyään tikkunäytteestä ja/tai ensivirtsasta tehtävät nukleiinihappo-osoitukseen (Nho) perustuvat testit ovat syrjäyttäneet viljelyn. Tippurin (Neisseria gonorrhoeae) diagnostiikassa viljelyllä on vankka rooli, ja se on ainoa menetelmä, jolla bakteerin herkkyys mikrobilääkkeille voidaan määrittää. Monet uudet kaupalliset testipakkaukset ovat yhdistelmätestejä (combotestejä) eli niillä voi näytteestä osoittaa sekä C. trachomatiksen että N. gonorrhoeaen perimäainesta.
Järjestelmällisessä katsauksessa «Cook RL, Hutchison SL, Østergaard L ym. Systematic...»1 arvioitiin Medlinesta 1991–2004 poimittuja tutkimuksia, joissa verrattiin kaupallisesti saatavilla olevien yhdistelmätestien herkkyyttä ja tarkkuutta analysoitaessa C. trachomatiksen ja N. gonorrhoeaen esiintymistä ensivirtsa- ja tikkunäytteissä. Katsaukseen kelpuutetuissa tutkimuksissa esitettiin sekä ensivirtsanäytteen että perinteisen tikkunäytteen tulokset miehillä ja naisilla erikseen, ja niissä käytettiin lisäksi vertailumenetelmää (viljely tai muu Nho-menetelmä). Näytteet olivat sekä oireisista että oireettomista henkilöistä. Katsauksessa analysoitiin GC:n osoitustestien herkkyydet ja tarkkuudet sekä niiden 95 % luottamusvälit tutkimuksittain ja testeittäin (taulukko «GC:n osoitustestien herkkyydet ja tarkkuudet sekä niiden 95 % luottamusvälit tutkimuksittain ja testeittäin / miehet....»1 miehet ja taulukko «GC:n osoitustestien herkkyydet ja tarkkuudet sekä niiden 95 % luottamusvälit tutkimuksittain ja testeittäin / naiset....»2 naiset).
Käytetyillä testeillä ensivirtsanäytteen tutkiminen johti lähes yhtä hyvään herkkyyteen perinteisen tikkunäytteen tutkimiseen verrattuna miehillä. Naisilla sen sijaan ensivirtsanäytteen tutkiminen antoi huomattavasti huonomman herkkyyden kuin kohdunkaulan limakalvonäytteiden tutkiminen. Uusimpia testiformaatteja analysoivissa tutkimuksissa herkkyys on ollut tätä parempi, mutta suositeltavin näytelaatu naisilla on tikkunäyte vaginan limakalvolta (taulukko «GC:n osoitustestien herkkyydet ja tarkkuudet / naiset. GCn prevalenssi aineistossa oli 2 % (11/575) ....»3).
| Miesten ensivirtsanäytteet | Miesten tikkunäytteet (uretra) | |||
|---|---|---|---|---|
| Testi (N) |
Herkkyys (95 % luottamusväli) |
Tarkkuus (95 % luottamusväli) |
Herkkyys (95 % luottamusväli) |
Tarkkuus (95 % luottamusväli) |
| PCR (4) | 90,4 % (87,9–92,9 %) | 99,7 % (99,4–100 %) | 96,1 % (94,4–.97,7 %) | 99,0 % (98,2–.99,8 %) |
| Naisten ensivirtsanäytteet | Naisten tikkunäytteet (cervix) | |||
|---|---|---|---|---|
| Testi (N) |
Herkkyys (95 % luottamusväli) |
Tarkkuus (95 % luottamusväli) |
Herkkyys (95 % luottamusväli) |
Tarkkuus (95 % luottamusväli) |
| PCR (4) | 55,6 % (36,3–74,9 %) | 98,7 % (97,5–99,9 %) | 94,2 % (90,5–98,0 %) | 99,2 % (98,4–100 %) |
| TMA (2) | 91,3 % (85,0–95,6 %) | 99,3 % (98,6–99,6 %) | 99,2 % (95,7–100 %) | 98,7 % (98,0–99,3 %) |
| SDA (1) | 84,9 % (756–,91,7 %) | 99,4 % (98,9–99,8 %) | 96,5 % (90,1–99,3 %) | 98,7 % (98,0–99,3 %) |
| Naisten tikkunäytteet (vagina) | Naisten ensivirtsanäytteet | |||
|---|---|---|---|---|
| Testi (N) |
Herkkyys | Tarkkuus | Herkkyys | Tarkkuus |
| PCR (A) | 70,0 % | > 99,5 % | 70,0 % | > 99,5 % |
| PCR (R) | 63,6 % | > 99,5 % | 70,0 % | > 99,5 % |
| TMA (T) | 90,9 % | > 99,5 % | 72,7 % | > 99,5 % |
| TMA (P) | 100 % | > 99,5 % | 66,7 % | > 99,5 % |
| SDA (BD) | 100 % | > 99,5 % | 80,0 % | > 99,5 % |
| A – Abbott, R – Roche, T – Tigris, P – Panther, BD – BectonDickinson | ||||