Takaisin

Ultraäänilaitteet ja käsi-instrumentit keskivaikean ja vaikean parodontiitin hoidossa

Näytönastekatsaukset
Veli-Jukka Uitto
14.4.2016

Näytön aste: B

Subgingivaaliseen työskentelyyn soveltuvilla ultraäänilaitteilla on ilmeisesti mahdollista päästä pienemmällä ajan käytöllä yhtä hyvään kliiniseen tulokseen kuin käsi-instrumenteilla keskivaikeiden ja vaikeiden parodontiittien hoidossa.

Systemoituun katsaukseen «Tunkel J, Heinecke A, Flemmig TF. A systematic rev...»1 oli valittu 27 artikkelia, joissa vertailtiin koneellisesti ja käsi-instrumenteilla tehdyn parodontaalisen hoidon tehoa, haittavaikutuksia ja hoidon kestoa. Näistä artikkeleista valittiin hoidon tehon vertailuun 4 tutkimusta, jotka oli tehty split-mouth-asetelmalla, jossa samalla potilaalle tehtiin anti-infektiivinen hoito toiseen leukapuoliskoon käsi-instrumenteilla ja toiseen ultraäänilaitteella sattumanvaraisessa järjestyksessä. Hoitoajan vertailuun oli valittu 11 tutkimusta ja haittavaikutusten tutkimiseen 9 artikkelia. Tutkimukset oli tehty kaikkiaan 50 22–73-vuotiaalle potilaalle, joilla oli joko keskivaikea tai vaikea hoitamaton parodontiitti. Kolmessa tutkimuksista tarkastelun kohteena oli ainoastaan yksijuuriset hampaat. Potilaat olivat hyvässä ylläpitohoidossa.

Parodontiumin paranemista seurattiin mittaamalla ientaskujen syvyydet, hampaiden kliininen kiinnitystaso ja ienverenvuoto 6–24 kuukauden kuluttua aktiivisen hoidon loppumisesta. Tutkimusten perusteella ei voitu tehdä meta-analyysiä.

Tulokset

Hoidon teho: Ientaskujen syvyydessä, hampaiden kiinnityksen lisääntymisessä tai ienverenvuodossa ei havaittu eroja käsi-instrumenteilla ja ultraäänilaitteilla hoidetuilla ryhmillä.

Hoitoon käytetty aika: Ultraäänilaitteilla tehty hoito kesti keskimäärin 37 % lyhyemmän ajan kuin käsi-instrumenteilla tehty (p = 0,0002, 95 % luottamusväli: 0,39–1,37).

Haittavaikutukset: Juuren pinnan ja ikenen vaurioiden määrässä tulokset olivat ristiriitaisia eri raporteissa. Mitään selvää eroa ei näillä kahdella hoitomuodolla ollut tässä suhteessa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Ioannou I, Dimitriadis N, Papadimitriou K ym. Hand...»2 verrattiin käsi-instrumentein (20 potilasta) ja ultraäänilaitteella tehdyn hoidon (20 potilasta) tehoa. Aineistona oli parodontiittia sairastavia henkilöitä, joilla oli vähintään 8:lla hammaspinnalla 5 mm:n tai syvempi ientasku, joita ei ollut aiemmin hoidettu. Tutkimuksen kohteena oli sekä yksi- että monijuurisia hampaita. 3 ja 6 kuukautta hoidon aloittamisesta tutkittiin plakin määrä, ienverenvuodon määrä, ientaskun syvyydet ja hampaiden kliininen kiinnitystaso. Lisäksi määritettiin ientaskubakteerinäytteistä (yhteensä 594 näytettä) DNA-DNA-hybridisaatiotekniikalla neljä parodontiittiin liittyvää patogeenia (Porphyromonas gingivalis, Aggregatibacter actinomycetemcomitans, Tannerella forsythia ja Treponema denticola).

Tuloksissa nähtiin vain pieniä tilastollisesti merkityksettömiä eroja kliinisissä arvoissa käsi-instrumenteilla ja ultraäänilaitteilla hoidetuissa ryhmissä. Molemmilla menetelmillä kliiniset arvot parantuivat merkitsevästi sekä 3 että 6 kuukauden jälkeen (Wilcoxon's Signed Ranks test p < 0,05). Tutkittujen patogeenien määrä väheni selvästi molemmissa ryhmissä hoidon myötä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Tunkel J, Heinecke A, Flemmig TF. A systematic rev...»1: On huomattavaa, että tutkimuksissa ei tarkasteltu monijuurisia hampaita, joiden puhdistaminen on vaikeampaa kuin yksijuuristen. Tänä päivänä on saatavilla ultraäänilaitteita ja kärkiä, joilla pääsee paremmin puhdistamaan furkaatioalueita ja syviä ientaskuja kuin tässä tutkimuksessa käytetyillä laitteilla. Ultraäänilaitteen käytöllä on mahdollista säästää huomattavasti hoitoaikaa.

«Ioannou I, Dimitriadis N, Papadimitriou K ym. Hand...»2: Yhteenvetona molemmissa tutkimuksissa oli, että subgingivaaliseen työskentelyyn tarkoitetuilla ultraäänilaitteilla on mahdollista päästä yhtä hyviin kliinisiin tuloksiin kuin käsi-instrumenteilla tehdyillä hoidoilla keskivaikeiden ja vaikeiden parodontiittien hoidossa.

Kirjallisuutta

  1. Tunkel J, Heinecke A, Flemmig TF. A systematic review of efficacy of machine-driven and manual subgingival debridement in the treatment of chronic periodontitis. J Clin Periodontol 2002;29 Suppl 3:72-81; discussion 90-1 «PMID: 12787208»PubMed
  2. Ioannou I, Dimitriadis N, Papadimitriou K ym. Hand instrumentation versus ultrasonic debridement in the treatment of chronic periodontitis: a randomized clinical and microbiological trial. J Clin Periodontol 2009;36:132-41 «PMID: 19207889»PubMed