Kliininen tuntuma Suomen rattijuoppojen hoitoonohjauskokeilusta on, että jotkut henkilöt – lähinnä nuoret, joilla ei vielä ole riippuvuutta – hyötyvät arvioon liitetystä neuvonnasta. Kansainvälisissä tutkimuksissa on jonkin verran viitteitä, jotka tukevat suomalaisia kliinisiä kokemuksia. Motivoivaan haastatteluun perustuvasta lyhytneuvonnasta on saatu lupaavia tuloksia, mutta menetelmän pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä riittävää näyttöä.
Ensi kertaa rattijuopumuksen takia tuomitut (n = 4 074) satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista toinen oli rutiiniohjelmassa, ja toinen sai lisäksi kahdesti 20 minuutin yksilöneuvonnan. Depressiopotilaita oli 1 033. Heistä ne, jotka olivat tehostetussa ohjelmassa, uusivat rattijuopumuksensa 35 % harvemmin (uusimisprosentti 16,7) kuin depressiopotilaat tavanomaisessa ohjelmassa (uusimisprosentti 25,6) «Wells-Parker E, Williams M. Enhancing the effectiv...»1.
Liikenneonnettomuudessa olleet potilaat (n = 126), joilla ei ollut alkoholiriippuvuutta, mutta jotka olivat tulovaiheessa juopuneita tai saivat AUDIT-testissä positiivisen löydöksen, satunnaistettiin standardihoito- tai lyhytneuvontaryhmiin. Interventio oli 30-minuutin kestoinen ja sisälsi motivoivan haastattelun elementtejä. Kolmen vuoden sisällä rattijuopumuksen uusi kontrolliryhmässä 21,9 % ja hoitoryhmässä 11,3 % «Schermer CR, Moyers TB, Miller WR ym. Trauma cente...»2.
Alkoholin vaikutuksen alaisena liikenneonnettomuuteen joutuneet (n = 187) satunnaistettiin kontrolli-, minimaalisen neuvonnan ja lyhytneuvonnan ryhmiin, alkoholiriippuvaiset suljettiin pois. Vuoden seurannassa juominen väheni kaikissa ryhmissä, ryhmien välillä ei ollut tilastollisia eroja. Rattijuopumusten määrässä ei ollut merkitseviä muutoksia «Sommers MS, Dyehouse JM, Howe SR ym. Effectiveness...»3.
Alkoholiongelmaiset, toistuvasti rattijuopumukseen syyllistyneet henkilöt (n = 184) satunnaistettiin kahteen interventioryhmään, jossa he saivat 30 minuutin kestoisen intervention, joko motivoivaan haastatteluun perustuvaa lyhytterapiaa (BMI) tai kontrolliryhmässä ohjausta ja neuvontaa. Kummassakin ryhmässä noin puolella tutkituista oli ajankohtainen alkoholiriippuvuusdiagnoosi ja valtaosa oli miehiä. Puolen vuoden kuluttua riskijuominen oli vähentynyt merkittävästi kummassakin ryhmässä, vuoden kuluttua juominen oli vähentynyt merkittävästi edelleen vain BMI-ryhmässä (25 % väheneminen alkutilanteeseen verrattuna) «Brown TG, Dongier M, Ouimet MC ym. Brief motivatio...»4.
Jatkoanalyysin «Brown TG, Dongier M, Ouimet MC ym. The role of dem...»5perusteella iältään nuoremmat ja/tai AUDITin perusteella enemmän haittoja kokeneet henkilöt hyötyivät interventioista eniten.
Pääosin samoja tutkimushenkilöitä (n = 180) seurattiin vielä 5 vuoden ajan rattijuopumusten uusimisen, muiden liikennerikkomusten sekä kolareiden suhteen. Eroa koko ryhmien välillä ei enää ollut, mutta jaettuna kolmeen ikäryhmään nuorimmassa ryhmässä (26,4–42,8 v.) BMI näytti lykkäävän uusintarattijuopumuksia tai -liikennerikkomuksia merkittävästi verrattuna kontrolliryhmään (keskimäärin 1 581,0 päivää BMI- ja 1 188,6 päivää kontrolliryhmässä) «Ouimet MC, Dongier M, Di Leo I ym. A randomized co...»6.
Traumapäivystykseen joutuneet 18–44-vuotiaat potilaat, jotka todettiin kuuluvan riskiryhmään sekä alkoholin käytön että liikennekäyttäytymisen suhteen, satunnaistettiin kolmeen ryhmään, alkoholiriippuvaiset suljettiin pois. Lyhytneuvontaryhmään potilaat (n = 150) saivat 20 minuutin arviointitutkimuksen ja 2 x 20 min lyhytneuvontaa, kontakti-kontrolliryhmän potilaat (n = 162) vain arvioinnin sekä kontrolliryhmään (n = 164) pelkän haastattelun 12 kk jälkeen, ei arviointia eikä neuvontaa. Tuloksia analysoitiin 3, 6, 9 ja 12 kk jälkeen. Riskijuominen ja -ajaminen oli merkitsevästi vähäisempää lyhytneuvonta- kuin kontakti-kontrolliryhmässä 6 ja 9 kk jälkeen, 12 kk jälkeen ryhmien välillä ei ollut enää tilastollisia eroja «Sommers MS, Lyons MS, Fargo JD ym. Emergency depar...»7.
Ensimmäisen kerran rattijuopumuksen takia putkapidätetyt henkilöt satunnaistettiin kahteen ryhmään, joille annettiin joko motivoivaan haastatteluun perustuvaa lyhytneuvontaa kertaluonteisesti tai ei lainkaan haastattelua (n = 100 kummassakin ryhmässä). 90 päivän jälkeen AUDIT-pisteet olivat vähentyneet standardipoikkeaman verran molemmissa ryhmissä, mutta ryhmien välillä ei ollut tilastollista eroa «Utter GH, Young JB, Theard LA ym. The effect on pr...»8.