Amerikkalaisessa tutkimuksessa «Petrakis IL, Poling J, Levinson C, Nich C ym. Nalt...»1 oli 254 alkoholiriippuvaista potilasta, jotka satunnaistettiin saamaan joko naltreksonia (n = 59), disulfiraamia (n = 66), molempia (n = 65) tai lumelääkettä (n = 64) 12 viikon ajan tavanomaisen psykiatrisen hoidon, intensiivisen päihdekuntoutuksen ja tuetun asumisen ohella. Disulfiraamilääkitys annettiin avoimesti, naltreksoni ja lumelääke sokkoutetusti. Kaikilla potilailla oli puolistrukturoidulla SCID-haastattelulla 29 vuorokautta raittiuden jälkeen arvioitu komorbidi psykiatrinen häiriö (depressio 70 %, PTSD 43 %, GAD tai paniikkihäiriö 22 %, bipolaarihäiriö 19 %, psykoosi 7 %). Potilaiden keskimääräinen ikä oli 47.0 vuotta (SD 8,2), 93 % oli miehiä.
Demografiset muuttujat ja psykiatriset häiriöt jakautuivat tasaisesti tutkimusryhmiin psykoosidiagnooseja lukuun ottamatta. Hoidon keskeytti 35 % potilaista. 225 potilasta (89 %) oli mukana tulosten analyysissä. Pääasiallisia tulosmuuttujia oli neljä.
Tulokset:
Koko tutkimusryhmässä alkoholinkäyttö väheni merkitsevästi tutkimuksen aikana (70 % tutkittavista oli täysin raittiina tutkimuksen ajan).
Haittavaikutuksia esiintyi saman verran kuin potilailla, joilla ei ole psykiatrista komorbiditeettia. Disulfiraamiryhmässä oli 4 psykiatrista sairaalahoitojaksoa. Tutkimuslääkkeisiin liittyi enemmän pahaa makua, näön hämärtymistä, sekavaa oloa, ummetusta, uneliaisuutta, suun kuivuutta, ruokahalun heikkenemistä, pahoinvointia ja vapinaa kuin lumeeseen. Muissa haittavaikutuksissa ei ollut eroa. Tutkimuksen alaryhmäanalyyseissä «Petrakis IL, Nich C, Ralevski E. Psychotic spectru...»2, «Petrakis IL, Poling J, Levinson C ym. Naltrexone a...»3, «Ralevski E, Ball S, Nich C ym. The impact of perso...»4, «Petrakis I, Ralevski E, Nich C ym. Naltrexone and ...»5 arvioitiin naltreksonin (50 mg) ja disulfiraamin (250 mg) olevan turvallisia potilailla, joilla oli depressio, PTSD, antisosiaalinen tai epävakaa persoonallisuushäiriö tai psykoosisairaus.
Kliinisessä kokeessa «Brown ES, Carmody TJ, Schmitz JM ym. A randomized,...»6 verrattiin naltreksonin tehoa alkoholinkäyttöön samanaikaisessa bipolaarihäiriöissä (I tai II) ja alkoholiriippuvuudessa (n = 50) muun hoidon lisänä. Ryhmien välillä ei ollut eroa viikoittaisten alkoholinkäyttöpäivien vähenemisessä 12 viikon aikana. Alkoholiannosten määrä väheni naltreksonia saaneilla enemmän kuin lumetta saaneilla. Ryhmien välillä ei ollut eroa haittavaikutuksissa.
Kliinisessä kokeessa «Pettinati HM, Oslin DW, Kampman KM ym. A double-bl...»7 verrattiin naltreksonin ja sertraliinin tehoa mielialaan ja alkoholinkäyttöön samanaikaisessa depressiossa ja alkoholiriippuvuudessa (n = 170) 14 viikon aikana.
Tulokset:
1. Sertraliinin ja naltreksonin yhdistelmää saaneet pysyivät useammin koko seuranta-ajan raittiina (53,7 %) kuin naltreksonia (21,3 %), sertraliinia (27,5 %) tai lumetta (23,1 %) saaneet (OR=3,7, 95 % luottamusväli 1,8–7,8).
2. Sertraliinin ja naltreksonin yhdistelmää saaneet pysyivät pidempään juomatta (mediaani 98 vrk) kuin naltreksonia (29 vrk), sertraliinia (23 vrk) tai lumetta (26 vrk) saaneet (efektikoko (Cohen´s d) 0,54, 95 % luottamusväli 0,19–0,89).
3. Lääkeyhdistelmää saaneiden masennusoireet olivat useammin hoidon päättyessä poissa (83,3 %) kuin naltreksonia (68,8 %), sertraliinia (48,1 %) tai lumetta (56,0 %) saaneiden (OR 3,6, 95 % luottamusväli 1,2–10,2).
4. Lääkeyhdistelmää saaneiden HAM-D-depressioasteikon pisteet olivat hoidon päättyessä pienemmät (6,9) kuin naltreksonia (8,0), sertraliinia (11,7) tai lumetta (10,2) saaneiden (efektikoko (Cohen´s d) 0,44, 95 % luottamusväli 0,02-0,79).
Kliinisessä kokeessa «Foa EB, Yusko DA, McLean CP ym. Concurrent naltrex...»8 verrattiin naltreksonin ja altistumishoidon tehoa PTSD:n oireisiin ja alkoholinkäyttöön samanaikaisessa PTSD:ssä ja alkoholiriippuvuudessa (n=165) 24 viikon aikana. Juomispäivien määrä väheni kaikissa ryhmissä. Keskimääräinen juomispäivien väheneminen (95 % luottamusväli) oli naltreksonia ja altistumishoitoa saaneilla 63,9 vrk (54,2–73,6), lumelääkettä ja altistumishoitoa saaneilla 63,9 vrk (53,8–73,9), naltreksonia ja lumehoitoa (supportiivinen kontakti) saaneilla 69,9 vrk (61,2–78,7) ja lumeyhdistelmää saaneilla 61,0 vrk (53,0–68,9). Tutkimuksen päättyessä naltreksonia saaneilla oli vähemmän juomispäiviä kuin lumelääkettä saaneilla (keskimääräinen ero 7,93 %). Myös PTSD-oireet vähenivät kaikissa ryhmissä.
Merkittävä alkoholinkäytön väheneminen kaikissa ryhmissä viittaa muun annetun hoidon vaikutukseen.