Takaisin

Vanhemmuuden tukeminen nuorten alkoholiongelmien ehkäisyssä

Näytönastekatsaukset
Solja Niemelä
4.9.2015

Näytön aste: A

Vanhemmuutta tukevat interventiot siirtävät nuorten alkoholinkäytön aloittamisikää ja vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä.

Vanhempien roolin korostaminen ja vanhemmuuden tukeminen ovat keskeisiä nuorten alkoholinkäyttöön kohdentuvissa varhaisissa interventioissa. Ehkäisystrategioiden, joissa perhenäkökulma on huomioitu, on todettu vähentävän sekä nuorten alkoholinkäytön aloittamista että alkoholinkäyttöä myöhemmin seuranta-aikana.

Systemaattiseen katsaukseen «Foxcroft DR, Tsertsvadze A. Universal family-based...»1 valittiin satunnaistetut ja kaltaistetut tutkimukset, joissa tarkasteltiin valikoimattomassa väestössä perhekeskeisiä interventioita, ja jotka oli suunnattu alle 18-vuotiaiden lasten tai nuorten perheille, ja joiden vastemuuttujana oli raportoitu nuoren alkoholin käyttöä.

Kaikkiaan tutkimukseen valikoitui 12 tutkimusta (n = 14 595), joista 11 oli tehty Yhdysvalloissa ja yksi Hollannissa. Kuudessa tutkimuksessa vertailtavana oli vähintään kaksi erilaista interventiota. Kahdeksassa tutkimuksessa kontrolliryhmänä oli "ei hoitoa" kahdessa tutkimuksessa kontrolliryhmä sai postitse lähetetyn lehtisen ja kahdessa tutkimuksessa vertailuryhmänä oli toinen interventio. Interventioiden kesto vaihteli kolmesta viikosta kolmeen vuoteen. Vain yhdessä tutkimuksessa ei tavalla tai toisella tuettu vanhemmuutta.

Interventioissa tuettuja vanhemmuustaitoja olivat esimerkiksi päihdekäytön puheeksiotto nuoren kanssa, vanhempien säännöt, valvonta, tuen antaminen lapselle, vuorovaikutuksen parantaminen vanhemman ja nuoren välillä, keskinäisen ajankäytön lisääminen sekä ristiriitojen vähentäminen, eivät olleet osana interventiota.

Vanhemmuuden tukemisen lisäksi interventioissa keskityttiin sekä vanhempien että nuorten päihdetietoisuuden lisäämiseen, nuorten kieltäytymiskeinojen kohentamiseen, itsetunnon lisäämiseen ja ongelmaratkaisutaitojen kohentamiseen.

Tulosmuuttujat vaihtelivat merkittävästi eri tutkimusten välillä. Alkoholin käytön osalta eri tutkimuksissa oli kartoitettu elinaikaista alkoholin käyttöä, elinaikaista humalajuomista, alkoholin käytön aloittamisikää, alkoholin käytön taajuutta, juomisen taajuutta, viikoittaista juomista, viikoittaista runsasta juomista, keskimääräistä alkoholijuomien määrää yhtä juomakertaa kohden, alkoholin käyttäjien osuutta tutkittavien keskuudessa sekä alkoholista pidättäytymisen määrää vaihtelevin aikavälein (mm. elinaikana, edeltävän vuoden/kuukauden/viikon aikana).

Koska eri interventiot, tutkimusryhmät ja tulosmuuttujat olivat erittäin heterogeenisiä, varsinaista meta-analyysiä ei voitu tehdä. Suurimmassa osassa tutkimuksista (75 %; 9/12) interventiot olivat kontrolli- tai vertailuryhmää tuloksekkaampia ja niiden teho säilyi seurannassa. Yhdessä tutkimuksessa, jossa otoskoko oli pieni, positiiviset tulokset olivat suuntaa antavia, mutta eivät tilastollisesti merkittäviä. Meta-analyysiin valikoituneista tutkimuksista vain kahdessa perheille annettu interventio ei ollut ollut vertailuryhmää tehokkaampi.

Interventioiden tuloksellisuutta ei voitu vertailla sukupuolittain. Liki puolet tuloksellisista interventioista (44 %, 4/9) oli suunnattu pelkästään tytöille, joten arviota interventioiden toimivuudesta sekä pojille että tytöille voida tehdä luotettavasti.

Systemaattiseen katsaukseen valikoituneiden tutkimusten laatu oli erittäin vaihteleva, tutkimuksista vain viidennes asianmukaisesti raportoi, miten tutkittavat oli otettu interventioon ja miten satunnaistaminen oli tehty. Puutteellisten tietojen käsittelytapa oli raportoitu asianmukaisesti vain puolessa tutkimuksista ja 30 % tutkimuksista nämä tiedot oli kuvattu epäselvästi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Meta-analyysiin «Foxcroft DR, Ireland D, Lister-Sharp DJ ym. Primar...»2valittujen tutkimusten kriteerit olivat 1) kontrolloitu tutkimusasetelma; 2) kyseessä primaaripreventio (psykososiaalinen tai koulutuksellinen interventio) alle 25-vuotiaille nuorille; 3) alkoholia koskevat tulokset raportoitu erikseen; 4) vastemuuttujana alkoholinkäyttö, alkoholinkäytön aloitusikä, juominen > 5 annosta kerralla), humala sekä alkoholinkäyttöön liittyvä väkivaltaisuus, rikollisuus tai riskikäyttäytyminen. Meta-analyysiin otettiin mukaan kaikkiaan 56 preventiotutkimusta. Yhteensä 20 tutkimuksessa ei ollut näyttöä intervention tehokkuudesta yli kolmen vuoden seurannassa. Tehottomia interventioita olivat perinteistä päihdevalistusta käyttävät interventiot.

Vertailussa 10–14-vuotiaille esimurrosikäisille ja heidän vanhemmilleen suunnattu "Strenghtening the Families Programme" -interventio (SFP) oli muita ehkäiseviä interventioita tehokkaampi, kun seuranta-aika oli pitempi kuin kolme vuotta (NNT = 9). Kerran viikossa koulujen kautta toteutettava SFP-interventio koostuu vanhempien, lasten sekä vanhempien ja lasten yhteistapaamisista. Vanhempien tapaamiskerroilla tavoitteena on kohentaa vanhemmuustaitoja, kuten huolenpitoa, rajojen asettamista ja vuorovaikutustaitoja. Lasten tapaamisissa tuetaan omia tavoitteita, kannustetaan harrastuksiin ja haetaan keinoja kieltäytyä kaverien painostuksen alla. Yhteissessioiden tavoitteena on kohentaa perheen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sisäistä vuorovaikutusta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kaikkiaan yhdeksän tutkimusta «Smit E, Verdurmen J, Monshouwer K ym. Family inter...»3 2 täytti toisen meta-analyysin kriteerit. Perheisiin kohdistuvat interventiot vähensivät nuorten alkoholinkäytön aloittamista (OR 0,71; 95 % CI 0,54–0,94) sekä alkoholin käyttökertoja (d = -0,25; 95 % CI -0,37– -0,12)

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Foxcroft DR, Tsertsvadze A. Universal family-based prevention programs for alcohol misuse in young people. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD009308 «PMID: 21901733»PubMed
  2. Foxcroft DR, Ireland D, Lister-Sharp DJ ym. Primary prevention for alcohol misuse in young people. Cochrane Database Syst Rev 2002;:CD003024 «PMID: 12137668»PubMed
  3. Smit E, Verdurmen J, Monshouwer K ym. Family interventions and their effect on adolescent alcohol use in general populations; a meta-analysis of randomized controlled trials. Drug Alcohol Depend 2008;97:195-206 «PMID: 18485621»PubMed